Kokemuksia pätkäpaastosta

Aamupalana ja päivällisenä toimiva juoma

Muutama viikko takaperin kuulin termin pätkäpaasto eli englantilaisittain Intermittent fasting. Termillä on muutamia erilaisia toteutuksia joista ainakin 5:2 ja 16:8 on tullut vastaan. Käytännössä pätkäpaastolla tarkoitetaan sitä että paastotaan lyhyt aika jonka jälkeen sitten syödään tavalliseen tapaan. Pätkäpaasto ei ole siis dieetti vaan enemmänkin tapamuutos jossa ainoastaan muutetaan ruokailurytmiä.

5:2 paastometodi tarkoittaa sitä, että kahtena päivänä viikossa ollaan syömättä tai syödään noin 500 kcal päivässä kun taas 16:8 paastometodi tarkoittaa sitä että 16 tuntia paastotaan ja 8 tuntia on aikaa milloin voi aterioida normaaliin tapaan.

Koska erikoiset tai ainakin valtavirrasta poikkeavat vaihtoehtoiset elämäntavat (tai “jonninjoutavat hupatukset” kuten itäsuomalaisittain ilmaistaisi) kiinnostavat, pitihän tätäkin tietenkin lähteä kokeilemaan. Olen nyt viettänyt hieman yli viikon tällaista ruokailusykliä ja hissukseen on alkanut löytämään hyvin toimivan aikaikkunan omaan elämänrytmiini sopivaksi.

Käytännössä oma ruokailusyklini on muodostunut siten että ensimmäisen kerran syön noin viiden aikaan illalla. Tietenkin kahvia ja vettä vedän normaaliin tapaan päivän aikana mutta kaloripitoisia ruokia ja juomia vältän (pl. kahvi ja siinä oleva maito).

Ajatus siitä että ensimmäisen kerran syö vasta viiden aikaan illalla saattaa kuulostaa vaikealta toteuttaa, mutta omalla kohdallani se on ollut pääosin suhteellisen helppoa. Kyseinen rytmi ei poikkea kovin montaa tuntia omasta aikaisemmasta ruokailutottumuksestani joten sen takia muutos ei liene ole ollut kovin haasteellinen. Ennen pätkäpaastoa monesti aamupalana on ollut ainoastaan kahvi ja päivän ensimmäinen ruokailu on ajoittunut 11-13 aikavälille. Muutaman tunnin kun siirtää ensimmäisen aterian aikaa ei muutos ole kovinkaan radikaali.

Ruokailut on siis ajoittunut nyt itselläni välille klo 17-01. Toisilla sama metodi on siten että ensimmäinen ateria kello 12 päivällä ja viimeinen kaloripitoinen ateria kello 8 illalla. Tapoja on monia ja parasta on tietenkin valita se mikä itselleen sopii luontaisesti. Koska nukkumaan menee monesti vasta yhden maissa yöllä on tämä rytmi passeli.

Viikon kokemusten jälkeen en ole löytänyt mitään isompaa valittamista. Sosiaalinen haaste tässä toki on, sillä ruokailu työkavereiden kanssa on osa normaalia työkulttuuria monessa paikassa. Kuitenkin paikassa jossa olen projektissa on tämä ruokasykli luonnistunut hyvin sillä eri ihmiset käyvät eri aikaan syömässä ja yksi työkaveri ei syö lainkaan päivällä. Häneltä itse asiassa tästä koko ajatuksesta kuulin ja lähdin sitä tutkimaan.

Vastoin yleistä mielikuvaa nälkää ei tule nähtyä eikä 16 h syömättömyys ole ankeaa kärvistelyä. Myöskin päivät töissäkin jaksaa aivan samaan tapaan kuin ennenkin eikä tule voimatonta ja nuutunutta oloa sen enempää kuin muutenkaan. Positiivisena puolena paino on tipahtanut 1.7 kg eli viikko sitten lauantaina aamupaino oli 102.7 kg, tänään aamulla paino oli tasan 101.0 kg. Ei huono ottaen huomioon että olen syönyt silti ihan normaaleita aterioita.

Jatkan tällä linjalla vielä ainakin jonkin aikaa ja seuraan tilannetta. Pitänee kirjoitella kuukausikatsauksessa olenko jatkanut tätä metodia vai olenko palannut perinteisempään malliin.

Monesti kuulee myös väittämiä aamupalasta päivän tärkeimpänä ateriana. Se on myytti joka jostain syystä totena kulkee yhä. Lisää aiheesta juttua suomeksi myös tästä ja tästä.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *