Leffalauantai: John Carpenter’s Vampires

Sheryl Lee roolissaan Katrinana

Vampires joka tunnetaan myös nimellä John Carpenter’s Vampires (IMDB) on vuonna 1998 julkaistu vampyyrikauhuelokuva. Sen on ohjannut John Carpenter ja pääosarooleissa nähdään James Woods, Daniel Baldwin, Thomas Ian Griffith sekä Sheryl Lee.

Elokuvan juonessa kerrotaan vampyyrinmetsästäjistä jotka tapettuaan pesällisen vampyyreitä joutuvat kohtaamaan rivivampyyriä vaarallisemman Valekin. Ryhmä on juhlimassa onnistunutta metsästysreissuaan kun Valek saapuu ovelle ja alkaa teurastamaan metsästäjiä ja kaikkia muita paikalla olleita juhlijoita. Vampyyrinmetsästäjien ryhmän pomo Jack Crow (James Woods) apulaisensa Anthony Montoyan (Daniel Baldwin) kanssa onnistuvat pakenemaan teurastusta ja he ottavat myös parkkipaikalta mukaansa Katrinan (Sheryl Lee) jota Valek on jo purrut mutta joka vielä ei kuitenkaan ole muuntunut vampyyriksi. Heidän onnistuu paeta Valekilta ja alkaa suunnittelemaan iskua häntä vastaan.

Matkan aikana selviää että Valek havittelee Berziersin mustaa ristiä, reliikkiä jonka avulla oikeanlaisen rituaalin saattelemana vampyyrit saisivat mahdollisuuden elää ja kulkea myös päivänvalossa. Selviää myös että kyseinen risti on ollut merkittävässä roolissa Valekin syntyyn sillä hän on ollut aikaisemmin pappi jossa uskottiin olleeen demoneita ja josta epäonnistuneen eksorsismin seurauksena tuli ensimmäinen vampyyri.

Jan Valek (Thomas Ian Griffith)

Vampiresissa on hyvällä tavalla onnistuttu luomaan erilainen mutta silti kiinnostava ja toimiva näkemys ensimmäisen vampyyrin synnystä. Tästä huolimatta lähes kaikki perinteiset tutut ja turvalliset lajityypin ominaispiirteet on säilytetty – elokuvassa on teräviä kulmahampaita, veren imemistä, alastomuutta, auringon valolle allergisuutta, seivästyksiä sekä merkittävässä osassa olevaa kristinuskon symboliikkaa.

Mielenkiintoisesta juonesta ja perinteitä kunnioittavista elementeistään huolimatta Vampires ei valitettavasti lunasta kaikkea sitä potentiaalia mitä sillä on ollut käsissään. Kiinnostava juoni menettää merkitystään turhauttavan mitäänsanomattomilla henkilöhahmoillaan ja teennäisen tuntuisella näyttelytyöllä. Hahmoista puuttuu syvyys ja aitouden tuntu ja roolihahmojen persoonat jäävät yhtä etäiseksi kuin haaveet lottovoitosta lauantai-iltana.

Esimerkiksi tiimin johtajasta Jackista luodaan kuvaa bad assina jonka kärsivällisyyttä ei kannata lähteä koettamaan, sillä siinä missä vampyyrit saavat hänen toimestaan seiväästä saavat poikkiteloin astuvat ihmiset luuvitosesta. Henkilöhahmo voisi kliseisyydestään huolimatta olla toimivakin, mutta valitettavasti yliampuvalla ja muutoin teennäiseltä tuntuvalla näyttelyllä hahmosta jää mieleen ainoastaan kepeää myötähäpeää aiheuttava tahaton komiikka.

Keskellä Anthony (Daniel Baldwin) ja oikeassa laidassa Jack (James Woods)

Siinä missä hahmot ja roolisuoritukset jättävät toivomisen varaa on onneksi elokuvan ohjaus merkittävästi onnistuneempaa tasoa. Tunnelmaltaan elokuva on tyylikäs, sen visuaalinen ilme on toimiva ja kaikki peruselementit siinä on kohdallaan. Kamerakulmien käyttö on hyvää ja monipuolista menemättä kuitenkaan liiallisuuksiin ja kohtausten ja leikkausten pituudet on tasapainoisia ja tukevat hyvin kohtauksen tunnelmaa.

Kokonaisuutena John Carpenter’s Vampires on ihan mukiinmenevä vaikkakin keskinkertainen vampyyrielokuva josta kyseisestä lajityypistä pitävät löytävät varmasti positiivistakin sanottavaa. Mikäli vampyyrielokuvat ei iske lainkaan voi tämänkin elokuvan jättää suosiolla katsomatta ellei ole muuten kiinnostunut katsomaan elokuvia ohjauksellisessa mielessä.

Arvosana: 6/10 (IMDB: 6,1/10)

Perjantaipullo: Sinebrychoff Porter

Sinebrychoffin Porter

Porter nimellä kulkeva Sinebrychoffin valmistama imperial porter on 7.2 % vahvuinen olut jossa katkeroita on 39 EBU ja kantavierrettä 17.5. Ostin tämän kanssa laivalta mutta kaikki maakravutkin voivat oluen käydä noutamassa Alkon valikoimasta.

Pullon aukaistua erottaa tuoksua etsiessä miedosti portereille ominaisen aromin joka ei myöskään tuopista hyppää vahvasti esille. Olut ei vaahtoa juuri nimeksikään kun sen kaataa tuoppiin joten oluen maisteluun pääsee varsin nopeasti.

Tein alussa etikettivirheen ja otin oluen jääkaappikylmänä nautittavaksi ja löysin tietoa että näin ei kuuluisi tehdä. Hieman lämmettyään optimaalisempaan lämpötilaan maku parani ja oluesta erotti enemmän sen luonnetta ja siihen tuli hieman myös miellyttävää pehmeyttä.

Suutuntuma on kohtalaisen täyteläinen, hieman paahteinen sekä perinteikkäästi varsin tummasävyinen mutta ei kuitekaan tunkkainen. Alkoholin maku nousee kohtalaisen selkeästi esiin mutta ei kuitenkaan käy häiritsemään eikä pilaa nautintoa. Harmillisesti kuitenkin jokin pieni häiritsevä pistävän väkevä sivumaku nousi esiin joka hieman vei parasta terää makunautinnosta pois, mutta tästäkin huolimatta oli tämäkin porter juomakelpoinen.

Musiikiksi tämän kanssa sopii hieman tummanpuhuva mutta kepeähkö goottirock, esim. Inkubus Sukkubus – Wytches tai Sisters of Mercy – Lucretia my Reflection.

Ruokapaikat: Oklahoma

Texas burger -ateria

Tämänkertainen ruokapaikkatestaukseni sijoittui Vantaan Tikkurilassa Tikkuraitti 15:ssa sijaitsevaan Oklahomaan. Käytännössä paikka sijaitsee aivan Prisman vieressä joten sijaintinsa osalta paikka on hyvin löydettävissä.

Sisälle paikkaan astuttua huomaa että Oklahoma on varsin viihtyisä ja tunnelmallinen paikka josta tulee heti fiilis tasokkaammasta ruokapaikasta. Kepeä musiikki soi taustalla sopivan hiljaisella mutta kuitenkin mukavasti tunnelmaa luomassa.

Menin alussa tiskille josta sitten neuvottiin että pöytään voi istua. Pöydän valittuani tuotiin ruokalista josta sitten valikoin ateriakseni Texas Burger -aterian. Ateriavalikoimassa olisi ollut tarjolla pihvejä, leikkeitä, salaatteja ja muitakin vaihtoehtoja mutta koska ensimmäistä kertaa tänne menin valitsin hampurilaisaterian jotta osaan arvioida paikkaa paremmin koska monessa muussakin ravintolassa olen hampurilaisaterian valinnut.

Lähikuva hampurilaisesta

Oklahomalla on ilahduttavasti myös tyylikkään näköiset nettisivut joista löytää tarkemmin ruokalistat ja voi tehdä myös halutessaan pöytävarauksen.

Ruokaa ei joutunut kovin kauaa odottamaan vaikkakin toki hieman enemmän kuin kebab-paikoissa tai muissa pikaisemman aterioinnin paikoissa, mutta kuvien aikaleimojen perusteella n. 20 minuutissa oli ateria jo pöydässä joka on omasta mielestäni ravintolassa aivan normaali odotusaika. Ravintoloihin kuitenkin mennään hakemaan kokonaisvaltaista kokemusta eikä kiireellä hotkaisemaan evästä ääntä kohden. Odotellessa ruokaa oli jo kuitenkin tilaamani olut tuotu pöytään joten kuivin suin ei tarvinnut odotusaikaa viettää.

Ateria oli kokonaisuutena makunsa puolesta hyvää tasoa. Ranskalaiset maistuivat sille mille yleensä ravintoloiden ranskalaiset perunat maistuvat. Hampurilainen oli isokokoinen, siinä oli sopivasti välissä täytteitä ja pihvi oli maukas.

Sioux Pancakes

Ateria oli täyttävä, mutta koska menin tänne syömään vasta noin puolen viiden maissa enkä ollut aamupalan jälkeen syönyt mitään muuta testasin vielä jälkiruoaksi ottaa Sioux Pancakes nimellä olleen jälkiruoan. Siinä tuli jokinmoisia pannukakkuja, pekaanipähkinäjäätelöä, vaahterasiirappia ja marjakompotti.

Jälkiruoka oli niin makunsa kuin ulkoisen näkönsä osalta varsin miellyttävää tasoa. Pidin sen sommittelusta lautasella ja sen sopivasta koosta.

Oklahoman sisustus ja yleistunnelma oli hyvä eli paikka oli rauhallinen ja viihtyisä jossa on ravintolan teemaan sopivasti myös jenkkiläistä tyyliä.

Oklahoman sisustus oli viihtyisä

Palvelu paikassa oli hyvää ja ystävällistä eli sellaista millaista ravintolassa odottaakin palvelutason olevan.

Aterian hintataso on ravintola-aterioiden hintatasoa. Texas Burger -ateria irtosi 19 eurolla ja Sioux Pancakesilla oli hintaa 8 euroa ja puolen litran Karhun nelonen tuopissa maksoi 7,40 euroa. Kokonaishinnaksi siis jäi 34,40 euroa joka on paikan tasoon nähden mielestäni varsin sopiva.

Koknaisuutena Oklahoma jätti positiivisen kokemuksen eli tulen tänne mielellään menemään toisenkin kerran testailemaan pihvejä tai muitakin aterioita. Paikka on siisti ja tunnelmallinen, ateria oli hyvä eikä myöskään palvelusta löytänyt mitään valittamista. Käytännössä siis kyseessä on selkeästi ravintola jossa ruoan lisäksi on myös yleiseen kokonaisviihtyvyteenkin panostettu.

Kuukausikatsaus heinäkuuhun

Heinäkuu 2018 jäi taakse ja elokuu pyörähti kuvitellun kalenterini sivuilta esiin joten on aika kirjoittaa perinteinen kuukausikatsaus. Viime kuussa kuukausikatsaus taisi unohtua kokonaan mutta väliäkö hällä, jatketaan siis nyt perinnettä tavalliseen tapaan.

Heinäkuussa oli kaksi ensimmäistä viikkoa kesälomaa. Kuten täältä on voinut lukea, kesälomalla tuli tehtyä kaverini kanssa reissu Puolaan autolla Viron, Latvian ja Liettuan halki ajaen. Matka oli sunnuntai-aamusta lauantai-aamuun eli lähes viikko reissussa tuli oltua.

Matka oli varsin mainio ja uusia maita ja paikkoja tuli nähtyä paljon. Kunhan on taas lisää vapaata aikaa ja taloudellisesti mahdollista lähden mielelläni uudenkin kerran autolla eurooppaan. Kiinnostusta olisi myös asua Puolassa kuukausi tai kaksi jotta pääsisi paikallista kulttuuria näkemään enemmänkin. Ehkä siis joskus näin täytyy tehdä!

Reissun jälkeisen lomaviikon vietin kotona vatsataudissa. En hakenut sairaslomaa loman aikana koska kotona hönöttämisessä ajan olisin pääosin muutenkin käyttänyt. Lomalla on hyvä myös olla vain ja öllöttää tekemättä mitään älykästä aktiviteettia.

Työt jatkuivat tavalliseen tapaan loman jälkeen ja loppukuu meni tutuissa merkeissä töissä eli ei merkittäviä muutoksia missään projekteissa tai muuta. Tuttua ja turvallista meininkiä siis.

Viime kuun puolella tuli myös iPad Prolla testailtua videoeditointia Luma Fusionilla. Täytyy myöntää että olen varsin vakuuttunut kuinka paljon sillä pystyy jo perusasioita ja hieman edistyneempiäkin videoeditointijuttuja tekemään. Toki se on vielä kaukana siitä mitä Final Cut ja vastaavat, mutta kuitenkin kaikki tarvittavat perusominaisuudet löytyy. Kunhan aikaa löytyy täytyy enemmänkin opetella videoeditointia ja videoiden kuvailua sillä on hyvä opetella uusia asioita.

Elokuvia tuli katsottua viime kuussa 16 joka on sinänsä kohtalaisen paljon, toisaalta kohtalaisen vähän. Sieltä löytyi myös Tyttö ja helmikorvakoru joka löysi tiensä myös tuonne Suosituksia-sivulleni. Arvostelu tulee muutaman viikon sisällä.

Pelailtua tuli harrastettua yhä, pääosin toki Counter-Strikeä on tullut pelailtua ja yksinpelit on jääneet hieman vähemmäksi ajan mennessä kaikkeen muuhun, mutta eiköhän syksyä kohden aikaa löydy taas enemmän yksinpeleillekin.

Kavereita tuli nähtyä tavalliseen tapaan, blogia tuli kirjoiteltua eikä mitään muutakaan poikkeamaa elämässä ja aktiviteeteissä. Tästä siis on hyvä jatkaa aurinkoisissa merkeissä kohden alkanutta kuukautta. Mukavaa elokuuta jokaiselle!