Kokeilussa Nintendo Classic Mini

Muutama viikko takaperin löysin Prismalla käydessäni Nintendo Classic Mini -pelikonsolin. Jossain vaiheessa näitä tuli Suomeen myyntiin mutta ne myytiin silloin nopeasti loppuun enkä saanut moista tuolloin hankittua, mutta onneksi nyt näitä on tullut uutena eränä edulliseen hintaan joten sama oli vihdoin itsellekin moinen hankkia kun sopivasti kaverillekin sain myytyä vanhan ylimääräisen puhelimeni ja sain ylimääräistä rahaa tuhlaukseen.

Aikaisemmin olen ostanut jo SNES Classic Minin josta tännekin kirjoitin lyhyesti viime vuoden lokakuussa, joten mukava että kokoelmaan sai nyt tämän originaalin Nintendon pelejä sisältävän kapistuksen.

NES Classic Mini on hyvin pitkälti originaalin Nintendon näköä mutta merkittävästi pienemmässä koossa, HDMI-liitännällä sekä USB-liittimellä josta laitteeseen saa virrat. Mukana paketissa tulee konsolin lisäksi USB-kaapeli, HDMI-kaapeli sekä yksi peliohjain. Yksin näillä kuitenkin pääosin pelaa joten toisen ohjaimen puute ei varsinaisesti häiritse itseäni, mutta joillekin tämä voi olla isompi miinuksen arvoinen asia.

Laitteessa on asennettuna valmiiksi 30 peliä, mm. Super Mario, Mega-Man II sekä Punch-Out. Koko listan peleistä mukana tulevista peleistä löytää mm. Wikipediasta.

NES Classic Mini on mukavan mutkaton ottaa käyttöön ja käyttää jatkossakin, ohjaimen tuntuma on kouraan sopiva ja mukana tulevissa vakiopeleissä on useita itselleni tärkeitä pelejä lapsuusvuosiltani. Tietenkin sinne olisin kaivannut Bucky O’Harea, Black Mantaa, Boat Duelia, Tetristä ja monia muita helmiä mutta vakiona mukana tulevat pelit tarjoavat varmasti viihdettä nekin.

Ilahduttavasti Nintendo Classic Mini tarjoaa mahdollisuuden tallentaa pelinsä missä vaiheessa tahansa. Kiitos tämän ominaisuuden sain vihdoin ja viimein pelattua Super Mario Brosin läpi 😀 Täytynee harjoitella pelaamaan kahdeksannen maailman kentät niin hyvin että voin jokin päivä pelata koko pelin läpi ilman tallennuksen käyttämistä 🙂

Netistä löytyy myös ohjeita kuinka laitteen voi häxätä ja laittaa sisään paljon muitakin pelejä kuin vain vakiona mukana tulevat joten täytynee perehtyä josko sitä saisin aikaiseksi tehdä. Pitänee pistää tänne postaus aiheesta mikäli moista tulee koetettua.

Leffalauantai: Jurassic Park III

Jurassic Park III on Joe Johnstonin ohjaama toiminnallinen seikkailuelokuva vuodelta 2001. Johnstonin muita tunnettuja ohjauksia on mm. Jumanji vuodelta 1995 sekä Captain America: The First Avenger vuodelta 2011. Pääosarooleissa nähdään Sam Neill, William H. Macy, Téa Leoni sekä Trevor Morgan.

Jurassic Parkin kolmannessa elokuvassa tapahtumapaikkana on Isla Sorna, saari jossa dinosauruksia vaeltaa vapaana eläen omaa elämäänsä. Ensimmäisestä Jurassic Park -elokuvasta tuttu arkeologi Dr. Alan Grant (Sam Neill) kohtaa rikkaan pariskunnan jonka kanssa tehtävä sopimus antaa toivoa siitä että normaaleja arkeologisia töitä voidaan jatkaa hyvän taloudellisen diilin myötä. Pariskunta pyytää Grantin oppaaksi kun he lentävät lentokoneella sen ylitse katselemaan dinosauruksia.

Matkan aikana selviää että pariskunta ei ole aivan totuudessa täysin pysynyt ja ainoana tarkoituksena ei olekaan mennä turvallisesti yläilmoista ihastelemaan esihistoriallisten eläinten elämää. Pian matkaseurue onkin jo maan kamaralla etsimässä kadonnutta poikaa Ericiä (Trevor Morgan) dinosaurusten asuttamalla maalla.

Siinä missä Steven Spielbergin ohjaama ensimmäinen Jurassic Park vuodelta 1993 oli monessa mielessä mullistava elokuva omana aikanaan ei samaa voi enää sanoa Jurassic Park III:sta. Dinosauruksia oli jo nähty muutamaan otteeseen eikä kolmannessa osassa aikaisemmat osat nähneelle katsojalle enää tule samanlaista haltioitunutta uutuuden viehätystä nähdessä valtavien dinosaurusten temmellystä telluksella. Tästä huolimatta dinosaurukset olivat tässäkin osassa varsin ilahduttavaa katsottavaa ja niissä oli tyyliä.

Jurassic Park III:n juoni on kohtalaisen tasapaksu eikä tätä elokuvaa katsoessa kannata lähteä etsimään mitään mestarillista käsikirjoitusta. Kuitenkin se on tarpeeksi uskottava antaakseen selityksen ja syyn juonen tapahtumille joka on aivan tarpeeksi tämän tyylilajin tuotokselle, sillä joskus on mukava vain katsoa elokuvaa joka nojaa puhtaasti viihteelliseen antiin tyylikkäällä toteutuksella pyrkimättä olemaan elämää suurempaa taidetta.

Ohjauksellinen puoli oli Johnstonilla toimivaa tasoa. Tapahtumat on selkeitä ja helposti seurattavia, juonessa on helppoa pysyä, kohtauksien tunnelma pysyy hyvin kasassa järkevästi toteutetuilla leikkauksilla ja musiikit tukevat elokuvan tunnelmaa hyvin.

Kokonaisuutena Jurassic Park III on kepeää viihdettä ja se toimii hyvin niinä hetkinä kun haluaa vain istahtaa perus toimivan toimintaelokuvan ääreen ilman että tarvitsee sen suuremmin vaivaa nähdä ymmärtääkseen mitä tarinassa tapahtuu.

Se ei tarjoa katsojalleen monipuolista tarinaa eikä herätä syvällistä pohdintaa mistä kaikessa oli kyse. Sen sijaan se nojaa puhtaasti dinosauruksiin ja niiden luomaan viihdearvoon. Ja mikä parasta, tämä toimii hyvin.

Arvosana: 6/10 (IMDB: 5,9/10)

Kuukausikatsaus elokuuhun

Onnellinen Mini-mies. Kiitos Erelle kuvasta!

Kuukausi vaihtui elokuusta syyskuuhun joten perinteitä kunnioittaen on aika kirjoittaa lyhyt kuukausikatsaus. Kuukauden ajalle mahtui hieman tavallisuudesta poikkeaviakin tapahtumia kuten täältä blogista on voinut jo lukeakin, mutta muuten on menty varsin tutuissa kuvioissa.

Yhtenä suurena asiana oli auton vaihto Toyota Corollasta Mini Cooperiin. Nyt muutamana päivänä sillä pärräilleenä voin todeta että ensikokemukset ovat olleet varsin miellyttävät, Mini Cooper on ollut käytössä varsin sympaattinen kulkupeli.

Viime kuun puolella koin myös artistiurallani merkittävimmän ja itselleni suurimman sekä tärkeimmän saavutukseni sillä löysin netistä videon missä joku soittaa oikealla pianolla meikäläisen säveltämän kappaleen. Kyseessä on siis artistinimelläni Painless Destiny julkaistu kappale Purity joka löytyy levyltä Autumn. Chino-nimeä kantavan pianistin soittamana kappaleen löytää Bilibilistä ja ainakin tietokoneella tuon videon pystyin katsomaan. Kiitos hänelle tästä!

Frendit on loistava sarja

Kymmenen elokuvaa kerkesin viime kuussa katsomaan ja Frendit TV-sarjaa tuli myös katsottua luultavasti noin tuotantokaudellinen. Pelaamista en sitä vastoin kerennyt paljoa harrastamaan lukuunottamatta Counter-Striken pelailua sekä jonkin verran NES Classic Minillä (tästä vekottimesta on tulossa ensi viikolla tänne postaus).

Pääsääntöisesti elokuu meni tavalliseen tapaan töitä tehden, kavereita nähden ja toki blogia kirjoitellen. Pitkästä aikaa tuli nähtyä myös kaveriani joka on Venäjällä lähetystyössä ja käy harvoin Suomessa. Oli todella mukava päästä näkemään häntäkin pitkästä aikaa 🙂 Yhden toisen kaverin kanssa tuli myös pyörähdettyä etsimässä lähelläni sijaitsevia geokätköjä joten jotain uutta ja ihmeellistäkin kerkesi näkemään.

Monihuoneäänijärjestelmää tuli viritettyä paremmaksi ja myös akustointilevyjä tuli olohuoneen seinille hankittua parantamaan hifistelykokemuksia. Laitan näistä erillisen postauksen lähiviikkoina kunhan kerkeän laittamaan ne paremmin seinälle. Alussa käytin teippiä mutta levyn pohjamateriaali on sellaista että kovin tiukasti ne ei pysy paikallaan joten otin ne vielä alas seiniltä jotta ei tipahda kenenkään niskaan elokuvia katsoessa.

Joitain kukkasia näkyi pihalla

Viikonloppureissu tuli heitettyä myös kotiseuduille Itä-Suomeen ja kuten täältä blogistakin saattoi lukea ei paluumatka mennyt täysin putkeen sillä rengas hajosi matkalla. Alkuperäisessä blogipostauksessa kirjoitin siitä että vakuutusyhtiö ei korvannut rengasrikosta aiheutuneita kustannuksia vaan tämä jäi itseni maksettavaksi. Tilanne sai kuitenkin erilaisen käänteen ja vakuutusyhtiöni korvasikin tämän tapahtuman sillä hinausauto joutui tulemaan paikalle ja sen vuoksi tämä hyvitettiinkin. Tämä oli varsin ilahduttava juttu sillä siinä säästyi satoja euroja rahaa itseltäni. Kiitos Ifille tästä!

Kokonaisuutena elokuu oli hyvä kuukausi joten hyvillä mielin on helppoa jatkaa alkanutta syyskuuta. Mukavaa kuukautta kaikille! 🙂