Audiolab M-DAC ajuripäivitys oli muutos parempaan

M-DACissa oli sisällä todella vanha versio

Viime viikolla oli aikaa istua sohvalla ja kuunnella musiikkia hifistellen. Tässä tapauksessa hifistellen kuuntelu tarkoittaa keskittymistä musiikkiin ja rennosti fiilistelyä, ei siis mittareiden kanssa analysoiden äänitaajuuksia ja virheitä etsien. Itselleni hifistelyn tarkoitus on luoda lisää nautintoa musiikkiin eikä tehdä siitä mautonta kärsimysnäytelmää kauniita taajuuskäyriä etsiessä.

Hifistelyn aikana tuli testailtua erilaisia vahvistimien, DACien ja huonekorjaimen kombinaatiota unohtamatta myöskään erilaista kaiuttimien sijoittelua ja sen vaikutusta soundiin.

Kaiuttimien sijoittelun vaihdolla, refleksiputkista tukkojen pois ottamisella ja huonekorjauksen uudelleenkalibroinnilla sai mukavasti napakkuutta lisää bassopään toistoon. Kombinaatio jonka kanssa olen kuunnellut nyt useampia päiviä on Audiolab M-DAC joka toimii esivahvistimena, päätevahvistimena toimii Rotel RB-1562 ja huonekorjaimena DSpeker Anti-Mode 2.0 DualCore.

Koska erilaisia kombinaatioita on mukavaa kokeilla päädyin koettamaan myös M-DACin firmwaren päivittämistä. Löysin netistä ohjeita kuinka saan katsottua mikä firmware on sisällä ja ohjeet kuinka se vaihdetaan eri versioon, yleensä toki uudempaan mutta oman tahtotilan mukaan vaikka vanhempaan.

Latasin firmwaren päivityksen ja päräytin Windows-koneella sen DACiin sisään. Softan sisäänajo oli helppo ja nopea prosessi johon aikaa kului muutama minuutti josta suurin osa meni ensin lukiessa ohjetta. Varsinainen softan sisäänajo kesti luultavasti alle 30 sekuntia joten kyseessä on varsin nopeasti hoidettava operaatio.

Uutta softaa sisään

Uuden firmiksen myötä laitteeseen tuli mahdollisuus vaihtaa sisääntulojen nimet näytöllä fiksummaksi, eli enää ei ole pakko käyttää nimiä “COAX1” ja “OPT1” vaan ne voi nimetä fiksummasti, esim. “TV”, “CD” ja “Chrome”. Nimi ei harmillisesti voinut olla kovin pitkä joten “Chromecast” joutui lyhentymään muotoon “Chrome” mutta siitäkin jo selkeämmin tietää mikä laite on käytössä ilman että tarvitsee muistella oliko optisessa ykkösessä TV vai Chromecast audio.

Tämän mukavan lisäominaisuuden myötä omaksi yllätyksekseni myös äänenlaatu muuttui selkeästi parempaan suuntaan erityisesti alapään soundiensa osalta. Bassoista tuli kappaleissa merkittävästi napakammat ja bassolinjoista erottelevammat.

Olin kyllä positiiisesti yllättynyt että tällä oli oikeasti jotain korvinkuultavaa eroa ilman että saa arvuutella liikutaanko käärmeöljyosastolla jossa mielikuvitus valitsee tahtotilan kuulemisen ja luulemisen vaihtoehdoista. Testailin Nirvanan Nevermind-albumia ja kappaleessa Smells like teen spirit oli heti havaittava ero vanhempaan firmwareen. Tämä toimi näppäränä testikappaleena sillä olin sen juuri kuunnellut vanhemmalla firmwarella ja ero oli vielä muistissa.

Kätevää että laitteeseen sai uusia ominaisuuksia ja enemmän puhtia soundiin pelkällä ohjelmistopäivityksellä. Digiajan hifilaitteistot tarjoaa näemmä parhaassa tapauksessa rahalle enemmän vastinetta kuin mitä ostovaiheessa muutama vuosi takaperin on saanut vaikka silloinkin äänenlaatu oli jo todella hyvää tasoa.

Tästä on hyvä jatkaa hifistelyä eteenpäin askel kerrallaan 🙂

Verhojen vaihtelua myös makarissa

Makuuhuoneeseen tuli hankittua uudet verhot

Kuten pari päivää takaperin blogipostauksessa mainitsin tuli olohuoneeseen vaihdettua verhot ja tästä verhonvaihtoprosessista innostuneena myös makuuhuone sai kokea verhojensa osalta muutosta. Harmillisesti tänne ei ollut valmiina itselläni verhoja mutta onneksi läheisestä Citymarketista löytyi pimentäviä verhoja joiden värimaailma oli omaan makuuni miellyttävä.

Aikaisemminhan makuuhuoneessani on ollut aivan järjettömän vastenmielisen väriset verhot jotka saivat huoneen näyttämään enemmänkin piriluolalta kuin kodilta (kts. Muutama kuva makuuhuoneesta) mutta verhot ovat olleet näppärät pimentävän vaikutuksensa vuoksi. Pimennysverhot pimentävät huonetta kiitettävän paljon ja aurinko ei paista aamulla suoraan silmiin joten oli selvää että makuuhuoneessa on oltava pimentävät verhot jatkossakin. Lisäksi jos huone menee liian kuumaksi on hyvä heittää pimennysverhot kiinni koska silläkin saa huonetta hieman viileämmäksi.

Ostin verhoja 3 kpl jolloin vasempaan laitaan saa laitettua kaksi verhoa ja yhden oikeaan laitaan (ovelta huoneeseen katsoessa). Aikaisemmin verhojen leveys ei ole riittänyt peittämään kunnolla koko seinää joten nyt on sekin ongelma samalla korjattu.

Makuuhuoneessa(kin) on hermoja raastavasti aivan järjettömän huono verhokisko. Verhot ei rullaa juuri lainkaan kiskoja pitkin joten aukaisu ja kiinnilaittaminen on oma operaationsa sillä verhot tökkivät kiskolla ja liian kovaa kiskaistessa ne vielä irtoavat klipseistään. Verhotankoon piti lisätä myös uusia klipsejä joka sekin aiheutti muutaman (tai muutaman lisää) ärräpään pihalle päästämisen koska niiden laittaminen ei mennyt kovin helposti huonon kiskon vuoksi. Jossain vaiheessa on kaikkien huoneiden verhokiskot vaihdettava merkittävästi parempiin kiskoihin, mutta tähän hätään tällä saa pärjätä.

Leffalauantai: Kick-Ass

Kick-Ass on sankareista kovin

Kick-Ass (IMDB) on vuonna 2010 julkaistu Matthew Vaughnin ohjaama toimintakomedia jonka pääosaroolissa Kick-Assina nähdään Aaron Taylor-Johnson.

Dave Lizewski (Aaron Taylor-Johnson) on aivan tavallinen epäsuosittu ja hieman nörtähtävä sarjakuvia fanittava opiskelijapoika joka harmikseen koulussa on lähes ilmaa kaikille koulun tytöille. Vaikka suosiota koulun käytävillä ei paljoa tule nautittuakaan on hänellä kuitenkin muutama samanhenkinen ystävä joiden kanssa aikaa tulee vietettyä ja sarjakuvia luettua. Eräänä päivänä hän pohtii kavereillensa miksi supersankareita ei ole oikeasti olemassa ja myöhemmin päättää itse ryhtyä moiseksi salaperäiseksi sankariksi joka Kick-Assina tullaan tuntemaan.

Valitettavasti supersankarin kykyjä Kick-Assilta ei löydy sankariasuisena sen enempää kuin normaalina koululaisenakaan joten taistelutilanteessa turpaansa saaminen on varmaa. Tämä ei onneksi sankarin menoa hidasta ja toivuttuaan Kick-Ass jatkaa valitsemallaan uralla ja onnistuu nettiin päätyvän tappeluvideon ansiosta saavuttamaan jonkinlaista mainetta salaperäisenä sankarina.

Katie Deauxma (Lyndsy Fonseca)

Normaalissa koululaisen elämässään Daven onnistuu saada vihdoin myös huomiota kiinnostuksen kohteeltaan Katielta (Lyndsy Fonseca). Harmillisena takaiskuna Katie luulee että Dave on homo eikä ota tätä potentiaalisena miesehdokkaana huomioon. Friendzonelle päätymisestä huolimatta Dave ei heitä pyyhettä kehään ja ajan saatossa Katiellekin selviää asioiden todellinen laita.

Kick-Assin innoittamana myös muita supersankareita alkaa ilmestymään maisemiin – entinen poliisi Big Daddy (Nicolas Cage) yhteistyössä tyttärensä Hit-Girlin kanssa (Chloë Grace Moretz) sekä petollinen vihollisen kätyri Red-Mist (Christopher Mintz-Plasse) löytävät tiensä tähän antisankaritarinaan missä harmittomasta supersankarileikistä kehittyy vaarallinen ihmishenkiä vaativa taistelu hyvän ja pahan välillä.

Omaan makuuni tämä elokuva oli hyvä ja toimiva sankarikomedia jonka kanssa aika ei käynyt pitkäksi. Sen tarina ja huumori oli toimivaa tasoa, paikoitellen sopivan absurdia mutta ei kuitenkaan missään vaiheessa yliampuvaa tasoa. Vaikka elokuva onkin tyylillisesti komediaa ei se silti nojaa katsojalleen jatkuvia naurunhetkiä tarjoavaan nopeaan huumoriin vaan komediallinen puoli on enemmänkin humoristisessa pohjavireessä jossa ei liian vakavalla otteella lähdetä katsomaan elokuvan maailmaa.

Hit-Girl ja Big-Daddy siviiliasuisena

Elokuvan ohjaus on hyvää ja toimivaa tasoa ilman suuria ihmeitä. Hyvänä vaihteluna yleisimmin käytettyihin leikkauksiin toimi kohtaus missä useampia eri henkilöitä näytettiin kamerakulmaa pyörittämällä siten että aina kun kamera on kiertänyt henkilön ympärillä ja päätyy jonkin kameran eteen tulevan objektin taakse tulee heti objektin takaa poistuessa eri tapahtumapaikka ja eri henkilö. Tämänkaltaiset leikkaukselliset valinnat pienissä määrin on ainakin itsestäni mukavia vaihteluita paljon yleisemmin käytettyihin tapoihin.

Ohjaus, käsikirjoitus ja näyttelytyö on kaikki hyvää ja toimivaa tasoa joten omassa lajityypissään Kick-Ass tarjoaa mukavan rentoa viihde-elokuvaa ilman suurempia ihmeitä.

Arvosana: 7/10 (IMDB: 7,6/10)

Perjantaipullo: Tucher Bajuvator Doppelbock

Tucher Bajuvator on kauniin tumma olut

Tämänkertaiseksi perjantaiolueksi päätyi saksalaisen Tucherin panimon vahva lager Tucher Bajuvator. Tarkemmin ottaen oluttyyppinä on Doppelbock joka on yksi bock-oluiden alatyyli mutta joka on maltaisempaa ja vahvempaa kuin perinteinen bock. Lisätietoja Bockeista löytää Olutwikistä.

Vahvuutta oluessa on 7,5 % joten vahvuutensa vuoksi tätä myydään Suomessa ainoastaan Alkoissa. Katkeroita on 16.0 EBU.

Pullon aukaistessa erottaa hyvän ja vahvan tuoksun joka hieman harmillisesti kadottaa teränsä löydettyään tiensä tuoppiin. Olut ei vaahtoa juuri nimeksikään joten kovin paljoa tuoppiin kaataminen ei vaadi odottelua ennen kuin olutta pääsee siemailemaan. Väri on varsin tumma ja muistuttaa colajuoman väriä.

Suutuntuma on keskitäyteläinen, hyvä ja maukas ja joka löytää parhaan makunsa hetken suussa pidettyä. Oluessa on miellyttävä maku joka kohtalaisen vahvasta alkoholipitoisuudestaan huolimatta on helposti lähestyttävä eikä sen vahvuutta huomaa siemaillessa. Maku on maltillinen ja tasapainoinen eikä jälkimakukaan jätä valittamisen aihetta. Toimiva olut jonka mieluusti ostaa toisenkin kerran.

Musiikkina tämän kanssa sopii mm. Skyforger – Melnās Buras ja Einherjer – Nord of ner.

Verhojen vaihtelua

Olohuoneeseen tuli vaaleat verhot

Käydessäni joitain viikkoja takaperin Itä-Suomessa tuli sieltä mukaani Vantaalle myös verhot jotka olin ilmeisesti vienyt sinne kauan aikaa sitten. Vihdoin ja viimein sain sitten aikaiseksi viritellä verhot paikoilleen ja hyvä että tuli sillä vaaleat verhot sopivat sisustukseen merkittävästi paremmin kuin aikaisemmat tummanpunaiset verhot (kts. Muutama kuva olohuoneesta).

Vaaleilla sävyillä saa muutenkin mukavasti asuntoa näyttämään freessimmältä ja yleisestikin elävämmältä joten kaikilla tällaisilla saa tehtyä pienin askelin kämpästään kodikkaamman.

Verhojen vaihtaminen meni yllättävän kivuttomasti koska asuntoon muuttaessa sain mukana myös rakennustikkaat joiden avulla laipion korkeudelle kiipeileminen ei aiheuttanut minkäänlaisia ongelmia. Klipsejäkin löytyi tarpeeksi joten niitä ei tarvinnut alkaa lisää värkkäilemään. Ja mikä parasta myöskään peruna ei juuttunut takapuoleen kuten brittiläisellä pastorilla verhoja vaihtaessa (lähde: Ilta-Sanomat)