Auto meni vaihtoon

Mini Cooper

Kuten eilisestä postauksestani voi lukea oli viikonlopun autoreissulla epäonnea matkassa renkaan pamahtaessa kotimatkalla. Kuitenkin ajatuksenani oli jo ennen reissua että matkan jälkeen myyn autoni pois ja tänään oli sopivasti aikaa moiselle operaatiolle.

Lähdin tänään aamusta tarjoamaan autoliikkeille autoani, mutta koska kyseessä oli hyvin paljon ajettu auto (yli 450.000 km) jossa oli moottorin vikavalo palamassa, yksi rengas eri sarjaa ja katsastus tulossa heti ensi kuussa oli arvattavaa että suuria summia autosta ei saa ainakaan liikkeessä. Käytettynä netissä samaa ikähaarukkaa olevat vastaavat autot näyttivät olevan 750 eur – 1500 eur haarukassa pääosin ja merkittävästi vähemmillä kilometrimäärillä joten muutamaa satasta enempää ei olisi autosta saanut liikkeeseen myytäessä.

Yksityiselle myyminen oli poissuljettu vaihtoehto sillä arvostan omaa aikaani enkä jaksa renkaanpotkijoita jotka tulevat arpomaan että no olisko vai eikö se olis, onkohan autossa ollut kissoja, koiria, kanoja tai hamstereita, onko omistaja tai joku joskus polttanut tupakkaa, harrastanut takapenkillä tuhmia, onko eturenkaiden pultit valmistettu intiassa lapsityövoimalla tai kuka-ties-mitä joten mieluummin halusin myydä autoni autoliikkeelle suoraan jotka eivät jää kyselemään täysin tarpeettomia vaan osaavat sanoa suoraan että ottavatko autoa vaiko eivät.

Kuitenkin toisessa autoliikkeessä käydessäni ja autoa sinne tarjotessa oli puhetta että ostaessa voidaan antaa noin pari sataa tai vaihdossa voidaan hyvittää hieman enemmän (vaihdokkikohtaisesti) joten kävin katselemassa pihassa olevan tarjonnan. Pihassa oli ainoastaan yksi kaunis auto joka sitten matkaani tarttui kun kauppakirjat saatiin tehtyä joka tietenkin on blogipostauksen alussa näkyvä Mini Cooper vuosimallia 2002.

Kilometrejä mittarissa oli kohtalaisen vähän, 179 250 km. Monia aiemmasssa autossani olleita perusominaisuuksia tästä ei valitettavasti löydy, eli ajotietokone ja ilmastointi loistavat poissaolollaan. Ajotietokonetta mietin että se olisi kyllä hyvä olla, mutta jälkeenpäin mietittynä edellisessä autossanikaan sitä käytin vain muutaman kerran vuoden aikana tarkistaakseni keskikulutuksen joten sinänsä lopputuloksen kannalta menetys ei ole niin suuri. Ilmastointi olisi ollut kyllä mukavampi lisä, mutta tyydyin silti tähänkin jotta sain Minin alle.

En tiedä miksi, mutta Mini Cooperit ovat jollain kierolla tapaa itseäni kiehtovia autoja olleet jo pitkään. Esimerkiksi monissa autopeleissä tykkään pärräillä Mini Cooperilla (toki S-sarjalaisilla mitä tämä ei ole) vaikka tehokkaampiakin olisi tarjolla joten jotain näissä on mikä itselleni kolahtaa.

Annoin vanhan autoni liikkeeseen siis vaihdossa jonka jälkeen hintaa jäi vielä 3900 euroa. Koska autoliikkeellä oli tarjota tolkullinen osamaksusopimus päädyin sitten myynnin sijasta vaihtoon. Sieltä sitten ajoin kotio ja illasta kävin tänään vielä kaverini kanssa ajamassa tällä Keravalla ja Tuusulassa koeajolla joten sen vuoksi tämän päivän blogipostaus on hieman myöhemmässä kuin tavallisesti.

Ensituntumat ovat positiiviset, ajotuntuma on hyvä ja radion ja CD-soittimen äänenlaatu ilahdutti todella paljon. Äänentoisto oli varsin miellyttävää kuunneltavaa joka on aina itselleni iso plussa sillä nautin ajaessa musiikin kuuntelusta enkä jaksa huonon kuuloista äänentoistoa omassa autossani kovin kauaa.

Laitetaan tähän vielä loppuun lisää valokuvia autosta eri puolilta.

Rengas pamahti

Kävin viikonloppuna Joensuun suunnalla kuvailemassa kaverini juhlaa. Lähdin Vantaalta kohden itää kahdentoista maissa ja illalla olin jo perillä. Vanhempien luona tuli käytyä ja sunnuntaina sitten menin kuvailemaan ja juhlimaan. Juhlan jälkeen sitten palasin muiden matkalaisten kanssa kohden pääkaupunkiseutua kun Joensuun ja Varkauden välisellä tiellä rengas meni rikki.

Eipä siinä, haju oli melkoinen mikä renkaasta lähti. Pysähdyimme sitten vaihtamaan vararengasta alle kunnes havaitsimme että liikkeessä on pultit pistetty niin kireälle että renkaan vaihto ei onnistu käsipelissä sillä ristikkoavaimella ei saatu sitä enää auki. Soitimme sitten hinauspalveluun ja sitä kautta tuli jokin heebo availemaan renkaan pultit + vaihtoi vielä samalla renkaan alle. Ikävästi hintaa moiselle operaatiolle kertyi 250 euroa. Auts.

Onneksi vararengas oli mukana ja matka pääsi jatkumaan ja ilman ongelmia meni loppuun saakka. Harmillisesti vakuutuskaan ei korvaa osakaskolla rengasrikkoa joten paska nakki kuten tavataan sanoa.

Kuitenkin tärkeintä on että PK-seudulle pääsimme elossa ja turvallisesti joten huonomminkin olisi voinut käydä.

Autolla Tampereelle

Aamulla aikaiseen oli usvaista

Kävinpä eilen Tampereella ensimmäistä kertaa moneen vuoteen omalla autolla ajaen. En ole aikaisemmin Helsingin suunnalta tullutkaan Tamperetta kohden joten eilen oli hyvä aika käydä kun Tampereelle oli muutenkin mentävä työreissu tekemään.

Lähdin aamusta joskus puolen kuuden maissa matkaan ja otin kameran mukaan siltä varuilta että jotain kiinnostavaa matkalla sattuisi osumaan objektiivin eteen kuvattavaksi. Ei kovin montaa kuvaa tullut otettua mutta aamuinen usva oli mukavan näköistä katsella ajellessaan joten pysähdyin siitä ottamaan myös muutaman kuvan.

Lähikuvassa jokin kukka

Ainoastaan alkumatkasta oli realistisia pysähtyispaikkoja kuvaamista varten sillä kohtalaisen nopeasti alkoikin jo moottoritie jonne ei tietenkään auton kanssa pysähdellä valokuvia ottamaan ihan vähässä kummassa. Samalla reissulla tuli myös havaittua että Toijalan ABC:n pihassa on veturi jota voisi joskus liikkuessaan käydä lähemminkin kuvailemassa. Tähän hätään otin vain muutaman kuvan ilman sen pidempiä operaatioita.

Omalla autolla kun olin liikenteessä sain samalla reissulla käytyä kahvittelemassa kavereiden luona. Oli kyllä mukava nähdä heitäkin pitkästä aikaa 🙂

Juna jota voisi joskus käydä paremmin kuvailemassa
Sama juna toisesta kulmasta. Harmillisesti valotolppia tulee myös kuvaan.

Mitä iistimpää sitä siistimpää

Ilta Niittylahdessa

Viikonloppuna tuli pyörähdettyä pitkästä aikaa Itä-Suomessa sillä siellä oli valmistujaisjuhlat joihin tuli lähdettyä. Viimeksi idässä on tullut käytyä muistaakseni joulun aikoja joten ihan mukavaa vaihtelua oli lähteä pyörähtämään kotiseuduille.

Pitkästä aikaa tulikin lähdettyä omalla autolla reissuun. Joulun jälkeen ei autolla ole tullut ajeltua mutta kun kesärenkaat heitti alle ja käytti auton huollossa niin sen jälkeen pirssi oli taas ajoa vaille valmis.

Syy miksi auto piti viedä huoltoon oli vikamerkkivalon vilkkuminen. Aikaisemmin se on palanut tasaisesti mutta mitään oireita siitä ei ole ollut, mutta sen jälkeen kun se alkoi vilkuttaman ja käymään epätasaisesti päätin viedä huoltamolle tarkistukseen missä vika.

Auto on taas kesäkunnossa

Harmillisesti autosta oli mennyt sytytyspuola joten se meni uusittavaksi. Samaan syssyyn myös tulpat vaihdettiin ja jotain muutakin aiheeseen liittyvää tehtiin ja sinne humahtikin sitten useampi satanen. Toisaalta parempi se oli korjuuttaa koska jos auto on ja siitä maksaa verot ja vakuutukset on sen rikkinäisenä pitäminen vielä järjettömämpää koska sillä ei kuitenkaan voi pidempiä matkoja lähteä ajamaan jolloin sen vakuutuksissa pito on hyödytöntä rahan menoa.

Mukava oli pitkästä aikaa pärräillä kesäiltoja auringon laskuun ajellen hyvää musiikkia kuunnellen 🙂

Hommasin sitten auton

Uusi autoni, Toyota Corolla vm. 2002

Olin tässä viikonloppuna reissussa Lapinlahdella (Iisalmen läheisyydessä) häissä. Menin ensin junalla Lahteen josta enoni kyydillä sitten pääsin loppumatkan. Häät oli ja meni mutta huomasin että junia ei enää lauantaina kulkenut eikä bussejakaan olisi kulkenut enää kuin yksi joskus yöllä. Onneksi tätini mies sanoi että hänen kyydillä pääsen ensin Jämsään josta sitten seuraavana päivänä (eli eilen) takaisin Helsinkiin. Hyppäsin kyytiin ja matka Jämsään alkoi.

Matkan aikana tuli rupateltua niitä näitä kaikenlaista ja jossain vaiheessa tuli puheeksi autot. Totesin että jossain vaiheessa vielä itsekin haluaisin auton itselleni hommata jos järkihintaan tulee vastaan. Kuitenkin omassa autossa on myös etunsa vaikka Helsingissä asuukin – käytännössä pitkien matkojen kanssa ei tarvitse jäädä mietitmään kulkeeko junat/bussit, moneltako ja monellako vaihdolla. Samoin ei tarvitse miettiä josko pääsee jollain kyydillä asemalle jne. Tädin mies totesi että hänellä on se auto juuri myynnissä millä olimme parhaillaan menossa Jämsään, joten toki kyselin lisää. Lopulta tulin tulokseen että kyllähän sen ostan pois, joten nyt sitten on auto alla monen vuoden tauon jälkeen.

Corolla on pieni ja näppärän kokoinen kauppakassi

Eilen sitten aamulla lähdimme ennen seitsemää matkaan Jämsästä Nurmijärvelle serkkuni luo. Tädin mies ajoi moottoripyörällä ja itse tulin autolla perässä. Perillä sitten kävimme netissä tekemässä auton siirron nimiini ja samalla kävin ottamassa vakuutuksen. Onneksi oli hyvät bonukset vielä joten vakuutuksista ei aivan järjetöntä summaa lopulta tule vuodessa.

Kävimme myös Hyvinkään Motonetissä ostamassa autoon taustapeilin (koska entinen puuttui keskeltä). Samalla myös tarttui matkaan karvanopat, ratin päälle kuvioitu suoja, takatarra sekä Hello Kitty -raikastin, koska why not, auto oli muutenkin jo selkeästi ottanut vivahteita amisautoista – renkaat on matalaprofiilirenkaat, jälkeenpäin on vaihdettu hieman paremman kuuloiset kaiuttimet, vaihdekepin nuppi on vaihdettu erilaiseksi ja lisäksi on kojelaudan laitaan laitettu volttimittari. Entuudestaan jo löytyi jonkinsorttinen Wunderbaum takana, joten sinne sekaan nuo omat lisäykset mahtuivat.

Kerran amis, aina amis

Autolla on ajettu todella paljon, ajaessani pamahti 450.000 km täyteen. Kuitenkin auto oli katsastettu elokuun viimeisinä päivinä ja kaikki tuntuisi toimivan joten uskalsin sen ostaa pois kilometreistä huolimatta. Mukavan pirteän oloinen peli se oli vieläkin.

Ajettavuus tuntui mukavalta. Matka meni tasaisesti rullaillen ja matkalla ostamani Chisun ja Sannin levyt antoivat hyvän käsityksen auton äänentoiston toimivuudesta. Täysin riittävät peruskuunteluun. Se on hyvä, sillä pitkiä matkoja on paljon mukavampi ajaa jos matkalla voi kuunnella musiikkia ilman että korvat vuotaa verta huonosta äänentoistosta. Eipä siinä, ainahan se subbari olisi kiva lisä, mutta ei ehkä ole ensimmäisenä ostolistalle kuitenkaan menossa 😀

Kaikenkaikkiaan positiiviset ensituntumat autosta on. Vielä kun tällä alkavalla viikolla saan hommattua aluepysäköintitunnuksen niin saan Lauttasaareen jättää auton tien varteen ilman että tarvitsee kiekkoa aina mennä siirtelemään. Pitää hoitaa se mahdollisimman pian alta, koska kiekon siirtäminen monta kertaa päivässä ei ole ajatuksena sieltä houkuttelevimmasta päästä.

Karvanopat on must

Vaikka auto vaikuttaa amisautolta on mukava huomata että sitä on pidetty hyvin. Siitä ei tule kuvaa yleisestä kiertopalkinnosta vaan se on selvästi ollut jonkun käsissä joka on osannut ja halunnut pitää siitä huolta. Itse jatkan sillä linjalla ja tulipa auto käytettyä samantien myös autopesussa. Vaikka auto ei erityisen likainen ollut ennen ostoakaan toi pesu siihen silti uudemman auton fiilistä.

Laitetaan tähän loppuun vielä lisää kuvia eri puolilta autoa.

Ratin päällyksessä on kunnon amisauton tapaan liekkikuviot
Jälkiasennuksena lisätyt kaiutin sekä volttimittari

Vaihdekepin nuppi on vaihdettu jälkeenpäin jonkun aiemman omistajan toimesta
Mitäpä auto olisi ilman Hello Kitty -raikastinta?