Kokkailukeskiviikko: Broilerin fileesuikaletta ja makaronia

Pitkästä aikaa tuli kotona kokkailtua jotain uutta ja erilaista, tällä kertaa makaronia ja hunajamarinoitua broilerin fileesuikaletta. Lisäksi aterian kanssa laitoin paprikaa ja kurkkua lautasen reunalle hieman raikkautta tuomaan.

Aterian laitto oli juuri niin yksinkertaista kuin tällaisesta voisi kuvitellakin. Pannu kuumenemaan ja broilerit pannulle, vettä kattilaan ja kiehumaan ja kun vesi kiehuu heitetään makaronit sinne sekaan.

Välillä pannulla on hyvä broileria vähän hämmentää jotta ne ei köntsähdä pannuun kiinni ja samoin tietenkin makaronejakin on hyvä sekoitella aina silloin tällöin. Odotellessa aterian valmistumista on näppärästi aikaa viipaloida haluamansa kasvikset lautasen reunalle helpommin syötävään muotoon.

Helppo, nopea ja edullinen ateria joka maistuu hyvälle. Täytynee tehdä joskus toisenkin kerran.

Kokkailukeskiviikko: Kanasalaatti

Jonkinlainen variaatio kanasalaatista.

Mitä saa kun yhdistää kanan ja salaatin? Tietenkin kanasalaatin! Mitä saa kun yhdistää aasin ja apinan? Tietenkin porttikiellon eläintarhaan! Kuitenkin tänään on kokkailukeskiviikko-postauksen vuoro joten aasia ja apinaa ei olla yhdistetty vaan kanaa ja salaattia – jos nyt tätä varsinaisesti salaatiksi voi sanoa.

Vaihtelun vuoksi halusin jotain mahdollisimman tuoretta, pääsääntöisesti kasviksista koostuvan raikkaan aterian. Alussa ajatuksena oli tehdä vain normaali pelkistä kasviksista koostuva ateria mutta sitten sain idean että voisinpa nakata sekaan kanaa ja katsoa josko tällainen kombinaatio maistuisi paremmalle.

Kaupassa käydessäni ensimmäisenä haasteena oli miettiä millaisessa muodossa kanan pitäisi olla jotta siitä saisi kasvisten kanssa tolkullisen annoksen. Kanankoivet ja reisipalat ja muut sellaiset isommat köntsäkkeet jätin suosiolla ottamatta ja ostin sen sijaan broilerin fileeviipaletta kun katsoin että näistä saa näppärästi fiksun kokoisia paloja helposti kasvisten kanssa.

Kananpalaset pannulla

Tässä kuten muissakaan aterioissani ei liikoja mestarikokin taitoja vaadittu eli kokkailun ainoat vaiheet oli paistaa kanat pannulla ja sinä aikana pilkkoa haluamansa kasvikset lautaselle odotellessa kanojen valmistumista.

Pistin ateriaan kasviksista kurkkua, tomaattia, ananasta sekä paprikaa ja muina täytteinä toimi raejuusto ja salaattjuusto. Kun kanat olivat sopivan valmiina pilkoin niitä hieman pienemmäksi annosta varten ja kiskaisin aterian ääntä kohden.

Tämä oli ateriana toimiva variaatio normaaliin pelkkiä kasviksia sisältävään salaattiateriaan. Täytynee tehdä toisenkin kerran sillä mukavasti annoksesta tulee täyttävämpi ja nälkä luultavasti pysyy pidempään poissa.

Innostuin räpsimään kuvia ateriasta monesta eri kulmasta

Kana on myöskin ainesosana sellainen että se ei kovin epäterveellinenkään taida olla joten salaatin terveyshyötyjä tuskin kanan sekaan viskaamisella saa menemään – paitsi jos viskaat sekaan elävän kanan mutta sitten elämässäsi luultavasti on jo muitakin ongelmia eikä se ruoan epäterveellisyys ole prioriteettinä suurin ongelma korjattavaksi.

Hyvä, terveellinen ja suhteellisen edullinen ateria.

Kokkailukeskiviikko: Nuudelia ja omenaa

Omena ja nuudeli oli toimiva kombinaatio

Tämänkertaisen kokkailukeskiviikon ateriana on varsin yksinkertainen keitetty nuudeli jossa sekaan on heitetty myös omenaa. Ateria tuttuun tapaan sitten tuli syötyä kasvisten ja raejuuston kanssa.

Aivan alussa nakkasin vettä vedenkeittimeen ja päräytin vedet. Siinä odotellessa veden kiehumista kerkesin murskata nuudelit pussista kattilaan ja heittää mausteet perään. Kippasin kiehuvan veden sitten nuudeleiden päälle kuten normaalistikin nuudeleita tehdessä. Pilkoin puolikkaan omenan sitten nuudeleiden sekaan koska ajattelin että täytyypä koettaa millainen kombinaatio siitä tulisi.

En muista että olisin omenoita tottunut keittämään missään ruoassa ja toki tälläkin kertaa niitä vain tuli haudutettua nuudeleiden seassa kiehuvassa vedessä eikä varsinaisesti keitettyä, mutta koska piirretyissä pahat noidat aina keittävät omenoita niin kai se omenoiden keittäminen joku juttu on. Samat noidat tosin piirretyissä taitavat syödä vaikka mitä sisiliskon varpaitakin joten en tiedä onko se varsinaisesti hyvä meriitti ja syy omenan keittämiselle nyt kun tarkemmin miettii, mutta turha antaa ajatustoiminnan häiritä hyviä ideoita. 😉

Näyttää eksoottiselta

Kun vettä oli tarpeeksi kauan imeytynyt nuudeleihin ja olin odotellessa kerennyt pilkkomaan kurkkua ja paprikaa vähän lautasen reunalle ja heittänyt myös raejuustoa seuraksi oli aika sitten viskoa ateria lautaselle ja ruveta syömään.

Omena toi ihan mukavaa raikkautta muuten aika tunkkaisiin ja elottomiin nuudeleihin. Melkein voisi useamminkin koettaa laittaa omenaa ja muitakin asioita nuudeleiden sekaan jotta saa vähän monipuolisemmaksi nuudeleiden makua. Helppoa ja edullista evästä.

Kokkailukeskiviikko: Kasviksia ja tofua pannulla

Ateria valmiina

Suura suosiota (…eli ainakin yksi lukija!) saanut Kokkailukeskiviikko on tänään taas linjoilla. Muutamat viikot on vierähtänyt ilman että olisin koettanut mitään erilaista kokkailua laittaa mutta vihdoin tänään sain illalliseksi laitettua itselleni uudenlaista ateriaa josta voin blogata.

Aterialla ei ole sen suurempaa nimeä joten tyydyn tylsästi vain luettelemaan mitä siihen tuli mätettyä. Valmis ateria koostui paprikasta, ananaksesta, tofusta, tonnikalasta sekä sulatejuustosta jonka päällä oli kuivattua minttua. Tämän lisäksi lautaselle tuli laitettua raakaa kurkkua sekä raejuustoa.

Operaatio ruoanlaitto alkoi nälän tunteella joten asia vaati tilanteen korjaamista. Pistin pannun levylle, heitin margariinia pannulle ja pilkoin sekaan paprikaa. Paprikan pilkottua viskasin ne pannulle lämpenemään ja tartuin tofuun ja aloin viipaloimaan.

Tu es tofu? Nej nej nej! Tu es foutu!

Hieman tofua pilkottua viskoin sen pannulle paprikan seuraksi jotta sille ei tulisi niin yksinäinen ja orpo olo. Näiden pannulla lämmetessä viskasin ananaspurkillisen sisällön mukaan seuraan hilpeään ja puoli purkillista tonnikalaa sinne samaan seurueeseen. Tämän jälkeen kaivoin jääkaapista vielä sulatejuustoa ja heitin siitä pienen köntsän pannulle lämpenemään ja sulamaan.

Fiilispohjalla aikaa arvioiden jotain viitisen minuuttia sulatejuuston pannulle viskaamisen jälkeen otin pannun pois levyltä ja annostelin ruoan lautaselle. Odotellessa aterian valmistumista olin kerennyt viipaloida hieman kurkkua lautasen reunalle ja samalla olin viskannut kuvassa näkyvät raejuustot.

Viimeisenä ateriaan tuli pinnalle murennettua kuivattuja mintunlehtiä joita kaverini toi kylässä käydessään. Minttu toimi ihan mukavasti annoksessa antamassa lisämakua.

Aterian ainekset pannulla

Kokonaisuutena ateria maistui hyvälle ja ainekset olivat toimiva kombinaatio. Täytynee koettaa joitain muitakin ruokia tehdä jatkossa jossa tonnikalaa laitetaan pannulla ateriaan mukaan, hyvää vaihtelua jauhelihalle!

Kokkailukeskiviikko: Fusillia chilisoossilla ja HK:n sinistä

Valmis annos

Tämänkertaisena kokkailukeskiviikkona tuli laitettua jälleen helppoa ja edullista kotiruokaa. Tämänkertaisena ateriana tuli keitettyä fusillia joka on siis pastaa joka valmistetaan viljasta ja heitettyä sen sekaan chilisoossia. Tämän sitten söin uunissa laitetun HK:n sinisen kanssa.

Kokkailu alkoi normaalisti eli vettä kattilaan, levy lämpiämään ja kun vesi kiehuu heitin fusillit kattilaan. Odotellessa veden kiehumista oli kuitenkin aikaa laittaa myös uuni päälle 225 asteeseen, kuoria HK:n sininen kuorestaan pois, ottaa lerssistä pakolliset uhripalat (eli päätypalat jotka aina syödään raakana) ja nakata makkara uuniin odottelemaan syömistä.

LIDL:stä löytyvää chilisoossia tuli testattua

Koska tämänkaltaisen aterian olen ennenkin varmasti jo kokkaillut halusin koettaa hieman maustaa tätä eri tavalla. Käytännössä siis mukaan astui LIDL:ssä myytävä chilisoossi jota myydään yllä olevan kuvan mukaisessa purkissa. Kuten aina chili-soosseissa ja muissa tulisissa mausteissa on odotettavissa täysin villi kortti josta ei tiedä yhtään miten tulista seltä on tulossa ennen kuin sitä maistaa.

Fiksummat olisivat varmasti maistaneet jo astiasta suoraan tulisuutta mutta halusin elää villiä elämää vailla turhia nössöilyitä missä järki ei aseta tarpeettomia rajoitteita empiiristen tutkimusten tielle joten heitin kastiketta suoraan fusillien sekaan heti kun ne olivat valmiita ja olin vedet kaatanut pois. Kastike ei ollut kuitenkaan tulista joten ruoan sai syötyä yhtä helposti kuin ilman tätä kastikettakin.

Uunista tullut lenkki josta on uhripalat jo otettu

Pastan kiehumisen ja lenkin uunissa lämpenemisen aikana on hyvin aikaa myös pilkkoa salaatit lautasen reunalle. Omassa annoksessani käytin kurkkua, paprikaa, raejuustoa ja fetajuustoa joten kovin monipuolisesti salaattia ei tullut väännettyä mutta tarpeeksi kuitenkin että lautaselle saa mukavasti väriä ja tuoreutta sekaan.

Kokonaisuutena ateria oli ihan perusjees, helppo ja edullinen kotiruoka jonka valmistamisessa ei tarvitse olla mikään Master Chief (sic) onnistuakseen.