Kokkailukeskiviikko: Napolitan pata

Napolitanpataa ja kasviksia

Tämänkertainen ruoka on kaupan pussiruokana myytävä versio Napolitan padasta. Spoilerina voin kertoa mausta suoraan sen verran että enpä erottanut mausta miten tämä eroaa italian padasta, mutta tulipahan testattua. Kaupasta ruokatarvikkeita ostaessa sattui tällainen tulemaan vastaan ja ajattelin jotta tuotahan voisi testata. Pidän kuitenkin kaupan italian padasta joten sama se on koettaa myös muita pussiruokavariaatioita.

Kokkailu alkoi taas perinteiseen tyyliin eli pannu lämpenemään, öljyä pannulle ja sipulia pilkkomaan odotellessa. Monet sanovat että sipulia pilkkoessa tulee helposti itku silmään, mutta tähän on onneksi pro tip miten sen voi välttää – älä ota sitä vain liian henkilökohtaisesti.

Cut my life into pieces / this is my last resort!

Sipulien pilkkomisen jälkeen se tietenkin viskataan pannulle kärventymään ja heitetään mukaan sekaan seuraan hilpeään myös paketillinen jauhelihaa. Oma valinta oli luomu naudanjauheliha joka toimii hyvin tällaisessa ruoassa. Eipä siinä tuskin kaupasta edes löytyy sellaista jauhelihaa jolla ei tästä saisi syömäkelpoista evästä.

Vettä on hyvä aika kiehauttaa noin seitsemän desiä tässä vaiheessa ja kun vesi kiehuu voikin heittää sekaan napolitan pata -pussin sisällön.

Jauheliha ja sipuli on hyvä kombinaatio

Muiden eväiden valmistuessa pannulla ja kattilassa on sopivasti aikaa viipaloida kurkut ja tomaatit valmiiksi jos sellaisia haluaa ruokansa kanssa tarjoilla. Suositeltavaa on syödä kasviksia jokaisen aterian kanssa joten mikäli se on mahdollista kannattaa niitä muistaa pistää lautaselle.

Viipaloinnin jälkeen on sitten aika asetella kaikki muutkin lautaselle tulevat ainekset mukaan, omassa tapauksessani raejuusto ja ananas joita heitin lautaselle mukaan.

Kasviksia on hyvä syödä

Tämäkin ruoka oli hyvä ja toimiva kotiruoka, helppoa, maukasta edullista ja täyttävää eikä tämän kanssa kovin pahasti voi epäonnistua jos ei kärvennä ateriaa kattilassa pohjaan. Siksi on tietenkin hyvä muistaa aina välillä käydä hieman edes hämmentämässä kattilaa.

Kokonaisuutena toimiva perusruoka josta riittää moneksi päiväksi syömistä.

Kokkailukeskiviikko: Munia ja paprikaa pannulla nuudeleiden kanssa

Valmis ateria maistui paremmalta kuin miltä se kuulostaa tai näyttää

Tämänkertainen kokkailukeskiviikkoateria on pannulla paistettuja kananmunia, sipulia, paprikaa, ananasta ja chili sin carne -kastiketta jota tarjoillaan keitettyjen nuudeleiden ja tuoreiden kasvisten kanssa. Vaikka ruoka kuulostaa hyvin erikoiselta ja ehkä se sitä olikin ilahduin positiivisesti siitä että se maistui ainakin itseni mielestä hyvälle.

Kokkaillessa aloitin kananmunien pistämisellä pannulle. Tietenkin ensin pistin levyn lämpenemään, heitin pannulle jotain kaapista löytynyttä ruokaöljyä joka esti että sapuska ei köntsähdä pannuun paistaessa ja sen jälkeen hajotin kananmunia kuppiin yksi kerrallaan ja siitä sitten viskelin vasta pannulle. Tämän funktiona on tietenkin se että jos jokin kananmuna on pilaantunut niin ei jo pannulla lämpenevä ateria mene pilalle – olettaen tietenkin että ei ole niin vatipää että näkee että rikottu kananmuna on pilalla ja viskaa sen silti pannulle.

Kananmunat kannattaa muistaa aina viskata ensin astiaan ja vasta siitä sitten pannulle

Kananmunien lämmetessä pannulla kerkesin jossain vaiheessa vedenkeittimellä kiehauttaa vettä ja heittää puolikkaan nuudelipussin (sananmuunnos, *tirsk*) sisällön kattilaan ja kuumat vedet sinne sekaan. Vedenkeittimellä kiehauttaessa vedet nuudeleiden päälle säästää luultavasti sähköä ja ainakin helpottaa ruoanlaittoa kun ei tarvitse vahtia milloin vesi kiehuu.

Nuudeleiden lilluessa kattilassa ja munien paistuessa pannulla kerkesi sitten pilkkomaan sipulia ja paprikaa.

Sipulia sekaan antamaan makua
Kannattaa varoa että ei tee haavaa kieleensä jos syö ananasta purkista
Om nom nom! Lähikuva ruoasta ei näytä niin arveluttavalle kuin kauempaa kuvattu versio.

Sipuleiden, kananmunien ja paprikan lisäksi pannulle tuli heiteltyä mukaan myös ananasta makua antamaan. Myös Chili Sin Carne -kastiketta löytyi kaapistani joten sitä heitin myös antamaan makua tälle aterialle.

Kaikkien ainesten pannulle viskaamisen jälkeen oli näppärästi aikaa heitellä lautaselle kasviksia ja raejuustoa odottamaan ruoan valmistumista. Tällä kertaa kasviksina oli mukana ainoastaan kurkkua ja miniluumutomaatteja mutta enempää toki ei ole niin välttämätön olla kun varsinaisessa ruoassa oli kuitenkin tulossa myös paprikaa ja ananasta.

Kokonaisuutena kokkailuun meni noin 15 minuuttia (ainakin valokuvien aikaleimoista katsottuna) joten tämä ruoka on nopea ja helppo valmistaa ja maistui hyvälle epämääräisestä ulkonäöstä huolimatta. Täytynee tehdä tätä toisenkin kerran.

Kokkailukeskiviikko: Lohta ja perunaa

Lohta, perunaa ja salaattia. Hyvää ja maukasta.

Vuosi on vaihtunut ja arki taas jatkuu joten on jälleen aika palata kokkailukeskiviikkojen pariin.

Jos kokkailukeskiviikot eivät ole tuttuja postauksia on niiden idea lyhykäisyydessään kokkailla edes jotain kotona jota en ole aikaisemmin koettanut tai josta en ole ainakaan blogannut. Käytännössä siis vastaan voi tulla mitä tahansa Makaronia ketsupilla ja 5 tähden illallinen väliltä.

Realistisempaa on odottaa että ainakin näin alkuvaiheessa ruokien laittoa opetellessa makaroni ketsupilla on uskottavampi vaihtoehto nähdä tässä blogissa kuin viiden tähden illallinen. Ei sitä kuitekaan tiedä mitä tulevaisuus tuo kun tarpeeksi kauan kokkailen.

Kaksi perunaa on enemmän kuin tarpeeksi

Aterian laittaminen oli mukavan suoraviivaista. Vettä kattilaan ja kaksi perunaa kuorineen kiehumaan veteen. Tällä kertaa olin ottanut opikseni ja tarkistin etukäteen netistä kuinka kauan perunoita kuuluu keittää. Viimeksi keitettäessä peruna oli kova ja raaka joten tämän vuoksi sitten otin asiasta selvää enkä kokeillut summamutikassa josko voittava arpa osuisi kohdalle.

Kaapista tuli kaivettua myös uunipelti, putsailtua sitä jonkin verran ja sen jälkeen heitettyä lohi pellille. Leivinpaperia olisi tullut käytettyä jos olisin etukäteen tajunnut että sitä voisin käydä ostamassa. Enpä tajunnut joten fisu suoraan pellillä sai kelvata. Alunperin ajatuksena oli laittaa tämä uunivuokaan mutta omistamani uunivuoka oli liian pieni tai vaihtoehtoisesti lohi liian suuri joten tämäkin nerokas ajatus kuoli nopeammin kuin kapitalistien kekkerit Kuuban kesässä.

Aika jööti

Lämmitin lohta uunissa noin 30 minuuttia 225 asteessa. Olin lukenut kyllä netistä että tämä ei ole ehkä se optimaalisin lämpö mutta koska tuttu ja turvallinen makukombinaatio saadaan sillä niin sillä vaihtoehdolla menin vieläkin. Jos lohta rupean useamminkin kotiruokana kokkailemaan täytynee koettaa erilaisia variaatioita lämpötilan ja uunissa olemisen ajan suhteen. Eihän sitä tiedä vaikka parempaakin voisi olla kuin mitä se jo on nykyisellä yhdistelmällä.

Perunoiden kiehumista ja lohen lämpenemistä odotellessa oli hyvää aikaa pilkkoa kasvikset lautasen reunalle.

On tärkeää muistaa lisätä kasviksia lautasen reunalle. Yhtä tärkeää on muistaa myös syödä ne.

Tämä oli kotiruokana kyllä hyvä ja kätevä sillä aivan hillitöntä vahdintaa ei joutunut tekemään. Pistin ajastimen kännykkään jotta muistin ottaa kalat ja perunat ajallaan pois ja sen jälkeen olikin aika jo syödä.

Perunat jäi parinkymmenen minuutin keittämisen jälkeenkin vielä kohtalaisen kovaksi, mutta ei sentään niin kovaksi etteikö ne olisi olleet jo syömäkuntoisia. Pilkoin perunaa hieman pienemmäksi ja söin sitten kuorineen päivineen. Vieläkään en ole perunan ystävä mutta tämänkaltaisessa ruoassa peruna toimii hyvänä lisukkeena. Yhden perunan söin ja toinen jäi vielä evääksi töihin. Isosta lohesta riittää syömistä moneksi kerraksi.

Kokkailukeskiviikko: Naudan sisäpaistipihvi kasviksilla

Pihvi ja kasviksia. Helppoa ja toimivaa.

Tämänkertaisena kokkailukeskiviikkopostauksena on naudan sisäpaistiphvi jonka söin kasvisten ja raejuuston kanssa. En muista aikaisemmin testanneeni moista pihviä joten kaupasta tällaiseen valintaan sitten pääydin. Kyseessä oli kaiken lisäksi luomutuote ja hyvässä lykyssä myös lähellä tai kohtalaisen lähellä tuotettu. Valitettavasti erän mukaan haku webbisivuilla ei löytänyt paketin kyljessä olevaa eränumeroa joten en osaa varmaksi sanoa missä se oli tuotettu.

Tämänkään valmistaminen ei vaadi ruudinkeksijän taitoja. Pannu lämpenemään, voita pannulle, pihvit paistumaan ja odotellessa leikkaamaan kasvikset ja mättämään ne ja muut lautasen täytteet valmiiksi lautaselle odottamaan pihvien saapumista seuraan hilpeään.

Ilahduin positiivisesti firman nettisivujen tyylikkyydestä, http://tamminen.fi/

Pihvin annoin lämmetä luultavasti tuttuun tapaani turhan kauan sillä hieman tuppasi tulemaan kohtalaisen kuiva pihvi. Eipä siinä, ei siitä liian kuivaa tullut ja hyvin sen sai syötyä mutta paras mehevyys jäi puuttumaan. Pitänee ostaa toisenkin kerran ja paistaa pannulla vähemmän aikaa.

Pihvit irtosi läheisestä K-Kaupasta hintaan 8,49 eur ja kasviksiin meni 6,59 joten yhteensä hinnaksi tuli aterialle 15,08 eur. Kaapista löytyi osa kasviksista entuudestaan ja näistäkin meni vain murto-osa joten todellinen ateriahinta jää merkittävästi halvemmaksi.

Kokkailut: Makkaraa kasviksilla

HK:n sininen chiliversiona kasvisten kanssa toimi yllättävänkin hyvin

Tämänkertaisena kokkailuna tein kasvispainotteista ruokaa johon lihan (tai lihaan verrattavissa olevana ainesosana) virkaa ajoi HK:n sininen. Löysin kaupasta HK:n sinisen chiliversiota joten pitihän sitä koettaa mille se maistuu.

Koska tämäkin oli pannulla laitettava ruoka oli sen valmistaminen mukavan simppeliä ja suoraviivaista – juuri sellaista kuin miehen elämässä asioiden kuuluu ollakin.

Ruoan valmistus alkoi perinteisellä tavalla eli pannu pois tiskialtaasta ja vasta siinä vaiheessa sen tiskaaminen, sen jälkeen voita pannulle ja pannu levylle ja levy kuumenemaan. Voin sulamista odotellessa kerkeää hyvin alkaa pilkkomaan kasviksia, ensimmäisenä sipuli. Sipulin pilkkomisen jälkeen voikin alkoi olemaan jo sen verran sulanutta että sipulit pystyi heittämään pannulle ruskistumaan.

Sipulia, kyrsää ja kesäkurpitsoja lämpenemässä pannulla

Sipulin jälkeen viskasin jo kyrsän eli lenkkimakkaran pilkottuna pannulle valmistumaan ja aloin pilkkoa kesäkurpitsoita ja paprikoita. Sitä mukaa kun niitä sain pilkottua sitä mukaa niitä tuli viskattua lämpenemään ilman sen suurempaa järjestystä tai ajoitusta.

Kun kaikki aterian osat olivat pannulla valmistumassa kerkesi viipaloida raakana syötävät vihannekset eli kurkun ja miniluumutomaatit. Siitä sitten vielä ne lautasen reunalle, raejuustoa sekaan ja lämmin ruoka lautaselle mukaan ja kiskomaan ateria ääntä kohden.

Ateria oli hyvä ja täyttävä ja kasvispainotteinen joten tuskin kovin epäterveellistä tästä sain vaikka HK:n sininen ei ehkä ole siellä terveysruokien ykköskaartissa kirkkaimmilla palkintosijoilla kamppailemassa voitosta.

Chiliversio HK:n sinisestä oli aika pitkälti samankaltainen kuin normiversiokin. Hyvin mieto ja tuskin olisin tajunnut edes eroa jos en olisi paketin kyljestä lukenut. Toimiva lisämauste kuitenkin.