Kirkkokuvat: Outokummun kirkko

Viime viikolla kävin Itä-Suomessa ja samalla reissulla kävin kaverini luona Outokummussa. Outokummussa käydessäni otin vihdoin myös valokuvia paikallisesta kirkosta joten laitetaan kuvat tänne blogiinkin. Kirkossa ei tullut sisällä käytyä, mutta edes ulkoa tuli saatua muutama kuva.

Outokummun seurakunnan sivujen sekä Wikipedian mukaan kirkko valmistui 1955. Sen aloitti suunnittelemaan arkkitehti Bertel Liljeqvist ja työtä jatkoi Samuel Salvesen kun Lijljeqvist siirtyi ajasta iäisyyteen.

Kuten kuvista näkee on kirkko varsin modernin näköinen eikä siitä joka puolelta katsoessa edes synny mielikuvaa kirkosta. Itse en ole erityisen suuri fani tämänkaltaiselle arkkitehtuurille, mutta varmasti tällaisellekin tyylisuunnalle omat kannattajakuntansa löytyy.

Kokeilussa König All-in-one muistikortinlukija

König muistikortinlukija

Jonkin aikaa on jo mielessäni ollut etsiä muistikortinlukija Windows-koneelleni jotta voisin jatkossa tehdä kuvankäsittelyä ja blogin kirjoittamista enemmän PC:llä aikaisemmin käyttämäni iMacin sijaan. Huonejärjestys on talossa muuttunut jo jokunen aika takaperin eikä iMac ole enää makuuhuoneessa ja olen alkanut vähitellen kallistumaan siihen suuntaan että myyn sen pois mikäli saan Windows-koneella tehtyä kaikki nykyisen tarvitsemani asiat.

Moni asia on ollut joissa Mac OSX on ollut ainoa vaihtoehto itselleni erinäisistä syistä johtuen. Yksi on tietenkin kuvankäsittely, sillä iMacin näyttö on todella hyvä verrattuna aikaisemmin PC:ssä käytössäni olleeseen pelinäyttöön. Kuitenkin pelinäyttö on jo kuukausia takaperin tullut myytyä kaverille ja olen vaihtanut merkittävästi (väritoistoltaan) parempaan IPS-paneeliseen näyttöön joten nykyisin on realistiset mahdollisuudet tehdä kuvankäsittelyä näytön suhteen myös Windows-koneellani.

En ole näytöstä vielä mitään arvostelua kirjoittanutkaan vaikka näyttö on jo kuukausia ollut käytössä, mutta ehkä joskus saan aikaiseksi sellaisenkin kirjoittaa. Kuitenkin käyttämäni näyttö on 27-tuumainen BenQ BL2711U joka on tuntunut varsin hyvältä käyttää.

Jotta kuvankäsittelyä voi tehdä Windows-koneella pitää tietenkin kuvat saada tietokoneelle siirrettyä. Aikaisemmin olen tunkenut muistikortin suoraan iMacin takana olevaan muistikortinlukijaan, mutta Tokmannilla käydessäni ostin Königin valmistaman All-in-one muistikortinlukijan. Hintaa tuotteella on ainoastaan 9,95 eur joten mistään kalliista tuotteesta ei ole kyse.

Nyt joitain viikkoja käyttäneenä tuote on tehnyt täysin sen mitä sen tarvitseekin – se on helppo käyttää eli tunnistuu suoraan Windowsissa ilman ajureiden latailua pitkin nettiä, muistikortin saa sinne sisään helposti ja myös sieltä ulos ja siirtonopeudet ovat tarpeeksi nopeat omaan käyttööni.

Muistikortinlukija on ainoastaan USB 2.0 nopeuksinen, mutta omassa käytössäni asialla ei ole juurikaan merkitystä. En siirrä kerralla niin suuria kuvamääriä ja hitain osuus ei ole kuvien siirrossa muutenkaan USB-väylän nopeus joten USB 3.0:sta ei olisi itselleni niin paljoa hyötyä että siitä kannattaisi lisää maksaa. Kokonaisuutena Königin muistikortinlukija on siis ainakin SD-korttien lukemisessa hinta-laatu-suhteeltaan varsin sopiva tuote.

Kirkkokuvat: Tuusulan kirkko

Muutama viikko takaperin kävin rälläilemässä kaverini kanssa Minilläni Keravalla ja Tuusulassa ja Tuusulassa käydessä satuimme löytämään sieltä myös kirkon jota kävimme sitten kuvailemassa. Olimme siellä siihen aikaan että sisälle ei luultavasti olisi ollut asiaa joten emme käyneet edes koettamassa onneamme sen suhteen josko ovet ovat auki tai ei. Kuitenkin kirkon pihasta ja hautausmaalta saimme otettua valokuvia joten pistän niitä tähän nähtäville. Pitänee varmaankin jokin kerta ajaltaa kirkkolle jumalanpalveluksen aikaan jotta pääsisi kuvailemaan paikan myös sisältä käsin.

Yhtä kaikki, laitan tähän kuvia myös viereiseltä hautausmaalta. Oma huono yleissivistykseni aukeni jälleen paikan päällä ollessa, sillä en tiennyt (tai ainakaan muistanut) että kansalliskirjailijamme Aleksis Kivi on haudattu Tuusulan hautausmaalle. Olin toki tietoinen että hän on syntynyt Nurmijärvellä mutta maallisen tomumajan viimeinen lepopaikka oli itselleni yhtä suuri mysteeri kuin sähkövalot sumerilaisille.

Muita ottamiani kirkkokuvia voit katsoa täältä tai vaihtoehtoisesti klikkaamalla tämän postauksen lopussa olevaa tagia jossa lukee Kirkko.

Kokeilussa Nikon D750 + 24-120 mm F4 VR

Nikon D750

Kuten aikaisemmin jo täällä blogissa ohimennen mainitsin hankin kesäkuussa Verkkokauppa.comista Nikon D750 järjestelmäkameran. Kamera tuli hankittua kittiversiona eli mukana tuli myös objektiivi joka tässä tapauksessa on 24-120 mm F4 VR. Nyt kun kameraa on jo muutaman kuukauden käyttänyt voisin kirjoittaa lyhyesti kokemuksiani kamerasta ja objektiivista. On hyvä kuitenkin huomioida että valokuvaus on itselleni ainoastaan harrastus eikä työ joten ammattilaisten kannattaa varmasti lukea muualtakin kokemuksia kamerasta sillä arvioin kameraa puhtaasti harrastajan perspektiivistä käsin.

Lyhyesti se tärkein eli kamera on ollut hyvä käytössä ja selkeästi parempi valokuvauksessa kuin aikaisemmin käytössäni ollut Nikon D5300. Suurimmat erot on merkittävästi parempi akkukesto, enemmän automaattitarkennuspisteitä (51 vs 39), tarkempi LCD-näyttö, pieni lisänäyttö josta näkee asetukset yhdellä vilkaisulla, kaksi erillistä rullaa joilla saa vaihdettua nopeasti aukkoa ja valotusaikaa, kaksi muistikorttipaikkaa sekä suurikokoisempi optinen etsin. Ulkoisesti parantuneiden ominaisuuksien lisäksi kuvan dynaaminen alue on merkittävästi suurempi ja antaa jälkikäsittelyssä paljon enemmän pelivaraa.

Nikon D750 ja D5300 ovat kummatkin vuodelta 2014 ja kummassakin on 24 MP kennot. Kuitenkin merkittävä ero löytyy kennon koossa, sillä siinä missä D5300:ssa on croppikenno on D750 täysikennokamera joka on kuvaajalleen joko hyvä tai huono asia, riippuen siitä mitä ensisijaisesti on kamerallaan kuvaamassa. Jos ensisijaisesti kuvailee lintuja tai muita kaukana olevia kohteita on oma suositukseni katsoa croppikennojen suuntaan, jos taas kuvaaminen on samanlaista kuin itselläni eli pääsääntöisesti laajassa päässä tapahtuvaa kuvaamista on täysikenno selkeästi parempi.

Lisänäyttö on hyödyllinen ominaisuus

Mikäli Nikonin kameroita on aikaisemmin käyttänyt ei tämänkään käyttö tuota suuria ongelmia vaikkakin joitain ominaisuuksia jouduin alusa etsimään hieman pidempään kuin tavallisesti. Alussa kuvamoodin valintarulla tuntui hieman erikoiselta käyttää sillä D750:ssä olevaa rullaa ei voi vahingossa pyörittää vaan kuvatilaa vaihtaessa rullan keskellä olevasta napista pitää painaa jotta rulla vapautuu ja kuvamoodin pyöräytys on mahdollista. Käytännössä tämä on hyvä asia, sillä ainakaan vahingossa kuvausmoodia ei vaihda vääräksi.

Kuvamoodin valintarullan alla on toinen pyöritettävä rulla josta voi valita kuvaustavan, eli yksittäiskuvan, hitaamman tai nopeamman sarjakuvausmoodin, hiljaisemman moodin, hiljaisen sarjakuvausmoodin, itselaukaisemin tai mirror up -tilan. Omassa käytössäni ainoa mitä olen tainnut parin kuukauden aikana käyttää on ollut “S” eli yksittäiskuvausmoodi joten tämän toisen rullan pyörittelystä ei ole kokemusta testaamista enempää. Tässäkin on erillinen (suhteellisein jämäkkä) painike jota pitää painaa jotta rullaa voi vaihtaa toiseen asentoon joten tätäkään ei aivan vahingossa pyörittele vääräksi.

Viimeisten parin kuukauden aikana kuvaamiseni on ollut pääpiirteittäin yleisiä räpsimisiä vailla suurempia taiteellisia pyrkimyksiä joten kameran automaattimoodeja on tullut pääsääntöisesti käytettyä. Eniten käytössäni on nykyään ollut tila “A” eli “Aperture Priority” joka tarkoittaa siis sitä että valitsen aukon jolla kuvan haluan ottaa ja kameran automatiikka arpoo tilanteeseen sopivan valotusajan ja ISO-herkkyyden, tietenkin kuvaajan asetuksissa määrittämien arvojen puitteissa. Omassa käytössäni olen asettanut että suljinaika saa olla maksimissaan 1/60 ja ISO-herkkyys 12800 ja pääpiirteittäin tällä on saanut sellaisia kuvia joita olen lähtenyt hakemaankin.