Leffalauantai: Vamps

Stacy (Krysten Ritter) ja Goody (Alicia Silverstone)

Vamps (IMDB) on Amy Heckerlingin ohjaama vampyyrikauhukomedia vuodelta 2012 jonka pääosarooleissa nähdään Krysten Ritter ja Alicia Silverstone.

Vampsin juonessa kerrotaan kahdesta nuoresta vampyyrista jotka opiskelevat ja elävät omaa erikoislaatuista elämäänsä. Poikkeuksellisesti nämä vampyyrit eivät juo verta ihmisistä vaan rotista ja muista pienistä jyrsijöistä. Elämä sujuu normaaleissa uomissaan kunnes Stacy tutustuu Joeyhyn (Dan Stevens) joka paljastuu van Helsingin suvun jäseneksi. Joey pitää isänsä uskomuksia vampyyreistä ainoastaan horinoina kunnes hän saa itse omin silmin havaita että tyttöystävänsä ei ole aivan tavallinen tallaaja.

Vampyyriyhteisössä järjesteään AA-kerhon kaltaisia tapahtumia jossa ryhmäterapiassa pidetään yhdessä huolta siitä että irtiotto ihmisveren juomisesta onnistuu. Stacyn ja Goodyn muuntanut kantavampyyri Cisserus (Sigourney Weaver) ei kuitenkaan näissä tapahtumissa käy ja erään kerran hän lahtaa ravintolassa isomman väkijoukon nälkäänsä. Tämän ja muiden tapahtumien seurauksena Goody ja Stacy päätävät kääntyä van Helsingin isäukon puoleen jotta Cisserus saataisiin pois pelistä.

Rotat toimivat näiden vampyyreiden ruokana

Vamps on luokiteltu IMDB:ssä kauhuksi, romantiikaksi ja komediaksi mutta kauhua tästä elokuvasta saa hakemalla hakea. Elokuva ei ole missään vaiheessa pelottava saati jännittävä vaan se on enemmänki puhtaan viihdyttävä kepeä hyvän mielen komedia. Se ei ole sellainen että siinä juurikaan tulisi naurettua, vaan lähinnä siinä on ainoastaan humoristinen pohjavire.

Elokuvan visuaalinen tyyli oli toimiva ja oman aikakautensa elokuvista hieman poikkeava. Jos olisi pitänyt veikata elokuvan valmistusvuotta olisin sijoittanut tämän lähemmäs 2000-luvun alkua johtuen sen värimaailmasta ja tunnelmasta. Roolisuoritukset olivat tasokkaita ja Alicia Silverstone ja Krysten Ritter sopivat kepeällä otteella tehtyyn vampyyrirooleihinsa hyvin.

Omaan makuuni Vamps toimi hyvin. Se on rento ja viihdyttävä elokuva vampyyritematiikalla eikä sen katsomiseen tai siitä pitääkseen tarvitse olla edes mikään vampyyrielokuvien suuri ystävä jotta siitä saisi jotain irti. Siitä ei kannata lähteä etsimään sen suurempaa sanomaa tai taiteellista ulottuvuutta vaan se kannattaa katsoa kepeänä viihde-elokuvana. Kaikesta hyvän tuulisesta otteestaan huolimatta mukana on myös hieman haikeaakin tunnelmaa joka toi tarinaan hieman lisää tunnetta.

Arvosana: 6/10 (IMDB: 5,2/10)

Perjantaipullo: Tsingtao 1903

Tsingtao 1903 on Kiinan suurimman olutpanimo Tsingtaon panemaa 5,0 % vahvuista vaaleaa lageria. Olutta myydään Suomessa hyvin varustelluissa ruokakaupoissa ja omani ostin Koivukylän Citymarketista. Firmasta ja heidän valmistamistaan oluista löytää tietoa panimon omilta sivuilta osoitteesta https://www.tsingtaobeer.co.uk/.

Oluen aukaistua erottaa sitä haistaessa kirpeähkön tuoksun joka säilyy hieman hennompana seuralaisena myös tuoppiin kaadon jälkeen. Tuoppiin kaataminen on helppoa vähäisen vaahtoamisen vuoksi ja tuopista oluen miellyttävä väri pääsee hyvin esiin.

Maku on miellyttävän raikas ja makeampi kuin monessa muussa maistamassani lagerissa. Suutuntumakin on varsin kepeä. Jälkimakua ei ole käytännössä juuri nimeksikään joten olut on varsin helposti lähestyttävää sorttia. Perus hyvä olut.

Musiikiksi tämän kanssa sopii kepeä kotimainen, mm. Erin – Vanha nainen hunnigolla tai Juha Tapio – Kaksi puuta.

AWS-koulutusta

Alkuviikko meni vaihteen vuoksi kouluttautumisen merkeissä kun olin maanantaista keskiviikkoon AWS-koulutuksessa. Mikäli AWS ei ole entuudestaan tuttu on kyseessä siis Amazonin pilvipalvelualusta jonka päällä moni internetissä pyörivistä suurista ja pienistäkin verkkopalveluista toimii.

Aiheina koulutuksessa oli mm. vikasietoisten ja tehokkaiden verkkoinfrastruktuurien rakentamista AWS:ään, Serverless arkkitehtuuri sekä tietoturva ja työkalut joita AWS tarjoaa tämänkaltaisten haasteiden ratkaisuun. Lisäksi myös oli puhetta kuinka infrastruktuuria rakennetaan koodilla ja sen eduista.

Koulutus oli mielenkiintoinen ja toki moni asia oli entuudestaan jo tuttua käytännön tasolta, mutta mielenkiintoista oli silti päästä käymään koulutuksessa ja saada kertausta sekä uuttakin tietoa. AWS:n ja muiden pilvipalvelualustoiden kehitys on todella nopeaa ja uusia palveluita niihin tulee kovalla tahdilla lisää joten jatkuva oman osaamisen kehittämisen tarve IT-alalla ei luultavasti tule jatkossakaan osoittamaan vähenemisen merkkejä.

Kirja: Minna Huotilainen ja Mona Moisala – Keskittymiskyvyn elvytysopas

Minna Huotilaisen ja Mona Moisalan kirjoittama Keskittymiskyvyn elvytysopas on lähdeluetteloineen 130 sivuinen tietokirjallisuuteen kuuluva teos jonka on kustantanut Tuuma kustannus. Kirja on julkaistu vuonna 2018.

Keskittymiskyvyn elvytysopas kuvaa luultavasti aikaisempaan verrattuna yleisempää ongelmaa eli keskittymiskyvyn heikkenemistä ja sen juurisyitä sekä tapoja joilla ongelmaa voidaan pyrkiä ehkäisemään ja korjaamaan.

Sisältönsä puolesta teos on helppolukuinen ja varsin kansantajuinen teos. Mikäli keskittymiskykysi on huono tai muisti pätkii on hyvä pysähtyä katsomaan elämäntilannettaan ja sitä mitkä kaikki syyt tähän voi vaikuttaa.

Itselleni kirja ei valitettavasti tarjonnut paljoakaan uutta, mutta tästä tuskin kirjaa voi syyttää vaan sitä että olen aikaisemmin jo perehtynyt näihin aiheisiin enemmän tai vähemmän monissa eri yhteyksissä. Mikäli aihe kuitenkin kiinnostaa eikä aiheesta ole entuudestaan paljoa tietoa on tämä hyvä teos josta saa helppoja vinkkejä elämäntaparemontin tekoon.

Musamaanantai: Nightwish – Oceanborn

Tämänkertaisena musamaanantain postauksena on klassikko vuosien takaa, kotimaisen Nightwish-yhtyeen Oceanborn. Albumi on julkaistu vuonna 1998 ja on siis ajalta jolloin solistina toimi Tarja Turunen.

Nightwish kuuluu itselleni niihin bändeihin joita olen vuosien mittaan kuunnellut paljon. Nuoruusvuosina ja parikymppisenä tätä tuli kuunneltua eniten, mutta vielä nykyäänkin Nightwishin levyt löytyvät levysoittimestani pyörimästä. Eniten heiltä tulee kuunneltua yhä niitä levyjä jotka ovat itselleni merkityksellisimmät ja oli kohtalaisen vaikeaa valita mistä levystä kirjoitan sillä niitä levyjä on monta. Oceanborn tuli kuitenkin sitten valittua tähän ensimmäiseksi Nightwishin levyksi josta kirjoitan.

Oceanbornin avausraita Stargazers on kappale josta oma nimimerkkini tulee erilaisilla foorumeilla, irkissä, slackissa jne. Toki joissain tapauksissa nimimerkki on varattu jolloin joutunut keksimään muun, mutta vuosikausia tätä nimimerkkiä on tullut sitten käytettyä.

Levy on täynnä loistavia kappaleita ja on vaikeaa sanoa mitkä olisivat parhaita. Sacrament of Wilderness ja Gethsemane on ainakin sellaisia kappaleita joissa on tekemisen meininkiä ja hyvää mieltä vaikka muille jakaa.

Vaikka Nightwish on tehnyt musiikillisesti hienoja kappaleita, olen aina pitänyt myös Tuomas Holopaisen lyriikoista. Pidän esimerkiksi kuinka Gethsemane-kappaleessa on kristillisen viitekehykseen sovitettua lyriikkaa joka ei (luultavastikaan) kerro uskonnollisista aiheista, kuinka Stargazers-kappaleessa on fantasiavivahteista tematiikkaa sekä tähtien ja avaruuden mystiikkaa lyriikoissa ja kuinka yleisestikin levyllä on eskapistisia vivahteita.

Vuosien mittaan oma musiikkimakuni on muovautunut paljon ja monenlaista musiikkia tulee kuunneltua, mutta ilahdusttavasti Oceanborn iskee yhä näinäkin päivänä. Oceanborn on yhä helmi melodisen metallin maailmassa.

Laitetaan tähän loppuun muutama video vielä YouTubesta tältä levyltä mikäli musiikki ei ole tuttua. Harmillisen vähän tältä levyltä löytyy kappaleista videoita joten pistän muutaman sellaisen joista ei ole videota.