Perjantaipullo: South Pacific Lager

Stadin panimon South Pacific Lager

Tämänviikkoiseen perjantaipullo-postaukseen on juomaksi valikoitunut South Pacific Lager joka on valmistettu Helsinkiläisen Stadin panimon toimesta. Olutta myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa, mm. Lauttasaaren Isokaaren varrella sijaitsevassa K-Marketissa. Hintaa yhdellä pullolla oli 4,05 eur jossa 10 senttiä on pullopantin osuus.

South Pacific Lager on väriarvoltaan 30 EBC ja siinä on alkoholia 4.5 %.

Heti pullon aukaistua ja tuoksua nuuhkaistua pistin merkille että tämän oluen tuoksu on poikkeuksellisen miellyttävä ja hedelmäinen. Lasiin kaadettaessa olut vaahtoaa kohtalaisesti mutta ei kuitenkaan rasittavan paljoa. Hyvänä puolena myös vaahto menee pian pois joten kauaa ei tarvitse odotella jotta olutta pääsee siemailemaan.

Sitten se tärkein eli maku. Tästä oli nopean googlailun perusteella netissä ihmisillä hyvinkin poikkeavia näkemyksiä siitä onko tämä hyvää vaiko ei, mutta omaan makumieltymykseeni tämä toimi todella hyvin. Maku on kohtalaisen raikas ja hedelmäinen ja se on myös sopivan pehmeä. Vaikka tämä onkin lager tuli tästä makunsa puolesta itselleni paljon enemmän mieleen IPAt kuin lagerit. Mene tiedä miksi.

Tätä olutta voi helposti suositella testattavaksi ja sitä voin mielelläni ostaa toisenkin kerran rentoon illan istumiseen hyvässä seurassa tai hyvän musiikin kanssa.

Musiikkeina tähän sopi hyvin Heather Novan Higher ground sekä Shinedownin tekemä akustinen cover Lynyrd Skynyrdin kappaleesta Simple man.

Ruokapaikat: Fafa’s Ooppera

Kebab, feta ja tuore korianteri pitaleivässä

Tämän viikon ruokailupaikaksi päätyi Fafa’s Ooppera. Fafa’s Ooppera sijaitsee Ruusulankatu 1:ssä Helsingissä Töölössä.

Fafa’s on ruokalaketju jolla on toimipisteitä tätä kirjoittaessa ainakin pääkaupunkiseudulla, Jyväskylässä, Lahdessa, Lappeenrannassa, Tampereella sekä Turussa. Toimipisteitä on muissa kaupungeissa yksi per kaupunki mutta Helsingin ja Espoon alueella näitä on yhteensä yksitoista.

Ruokailu on erittäin helppoa ja suoraviivaista. Sisääntullessa marssitaan tiskille, katsotaan mitä haluaa syödä, jätetään tilaus ja annetaan oma nimi jonka jälkeen maksetaan ja mennään pöytään istumaan. Omaa nimeä tarvitaan siihen että henkilökunta kutsuu sitten nimellä paikalle hakemaan valmiin annoksen.

Fafa’s Ooppera sisältä kuvattuna

Paikka on tunnelmaltaan lähempänä pikaruokapaikkaa kuin illanistujaispaikkaa. Päiväsaikaan täällä oli mukavan rauhaisa tunnelma ja viihtyisä ilmapiiri, radiossa soi kepeästi jotain jazzia eikä soivaan musiikkiin enää kiinnittänyt huomiota kavereiden kanssa pöytään istahdettua.

Ruoka valmistui kohtalaisen nopeasti, luultavasti noin viiden tai kymmenen minuutin sisällä. Valitsemani annos oli pitaleipää jonka sisällä lihaa ja tuoretta korianteria joten ateria syötiin asiaankuuluvasti paperin sisältä eikä lautaselta.

Annos oli erittäin hyvän makuinen ja täyttävä. Liha maistui sellaiselle että mielellään tulen tänne toisenkin kerran syömään samanlaisen annoksen. Annoskoko oli myös onnistunut – sillä lähti hyvin nälkä, ähkyä ei tullut mutta se ei jättänyt myöskään tarvetta saada lisää ruokaa. Tzatzikia annoksessa oli kohtalaisen paljon joten syöminen oli kohtalaisen sotkuista puuhaa, mutta onneksi pöydissä oli valmiiksi paperia tarjolla naaman pyyhkimistä varten.

Ulkoa katsottuna paikka näyttää ankeammalta kuin sisältä

Kokemuksena Fafa’s jätti positiivisen tuntemuksen. Jos haluaa nopeasti hyvää ruokaa ja etsii vaihtoehtoa Burger Kingille, McDonaldsille, Hesburgerille tai Subwaylle on Fafa’s kokeilemisen arvoinen paikka.

Valitsemallani aterialla oli hintaa 11,90 eur ja muutkin ateriat ovat samoissa hintaluokissa.

Kokkailut: Broilerin persilja-valkosipuli fileetä kasvisten kanssa

Valmis ateria kaikessa yksinkertaisuudessaan on todella ruokaisa ja täyttävä

Tämän viikon kokkailukeskiviikon postaukseksi päätyi persilja-valkosipulimausteinen broilerin filee. Ruoka on helppo valmistaa ja sen valmistamiseen menee noin 30-40 minuuttia.

Aivan ensimmäisenä vaiheena on pistää uuni lämpenemään 200 asteeseen jonka jälkeen kaivetaan kaapista paistinpannu, nakataan oliiviöljyä tai vastaavaa pannulle ja laitetaan broilerin fileet sinne ruskistumaan pinnasta molemmilta puolilta. Kun uuni oli lämmin otin broilerit pois pannulta, nostin ne uunivuokaan ja laitoin uuniin kypsymään.

Uunissa broilerin täytyy antaa kypsyä noin 20-25 minuuttia ohjeen mukaan joten tässä vaiheessa on aikaa lämmitellä kasviksia.

Kasvikset pannulla lämpenemässä. Ohje sanoi että 8 minuuttia riittää mutta ei riittänyt lähellekään ellei satu pitämään jäisistä kasviksista.

Pakastekasvisten pussin ohjeessa oli neuvottu että noin kuudesta kahdeksaan minuuttia pannulla riittää. Voi olla että tämä on mietitty wokkipannulla tai kannen alla lämmitettynä koska 8 minuutin jälkeenkin kasvikset olivat vielä paikoitellen jäisiä.

Koska jäiset kasvikset lämpimän ruoan kanssa kuulostaa yhtä houkuttelevalta kuin naudanlihapihvi raakana, annoin sitten näiden lämmitä vielä seuraavat kymmenisen minuuttia lisää. Siinä ajassa kasviksistsa tuli jo syömäkelpoista tavaraa.

Ateriassa käytetyt ainekset. On hyvä ostaa myös kurkku unohdettavaksi jääkaappiin.

Broilerin valmistuttua uunista oli enää jäljellä vain broilerin nostaminen pois vuoasta, kasvisten heittäminen lautaselle ja sen jälkeen syödä.

Kuten kuvassa yllä näkyy ostin kaupasta myös kurkkua että voin laittaa jotain tuorettakin kasvista aterian kylkeen. Kuten blogipostauksen alussa näkyvästä kuvasta voi havaita, kurkku sitten otti ja unohtui jääkaapin perukoille ja havaitsin unohdukseni vasta myöhemmin. Heh. Eipä siinä, kasviksia onneksi tuli ateriaan edes lämmitettynä.

Läpileikkaus broilerin fileestä

Aterian hinnasta en osaa tarkkaan ottaen sanoa, koska kuitti on hävinnyt. Kuitenkin puhutaan noin seitsemän tai kahdeksan euron hintaluokasta. Broileri oli kotimaista broileria ja kaksi fileetä pyöri jossain viiden euron hintaluokassa. Kasvispussi taisi olla noin kahden tai kahden ja puolen euron hinnassa ja kurkku jonka unohdin jääkaappiin oli hieman alle euron.

Yhdellä ruokailukerralla meni ainoastaan toinen pihveistä ja ehkä neljäsosa kasvispussista joten yhdelle aterialle jää siis hintaa vielä vähemmän kuin raaka-aineiden kertaostohinta.

Lopppuun vielä muutama välivaiheen kuva.

Fileet lämpenemässä
Fileiden pintaa tuli hieman lämmitettyä ennen uuniin menoa. Siis fileen, ei itseni.

Kokeilussa: Watsa kahwi

Olen aikaisemmin postanunt tänne blogiini muutaman postauksen erilaisista kahveista joita olen kokeillut joten jatketaan jälleen samalla linjalla kun kerta jälleen uutta ja erilaista kahvia on tullut testailtua.

Tämänkertainen kahvimaistelu on Robert Paulig Roasteryn Watsa-kahwi jota saa ainakin hyvin varustetuista K-Marketeista, mm. Lauttasaaren Isokaaren varrella olevasta K-Marketista. Kahvia myydään 400 gramman pakteissa ja hintaa on K-Ruoka-sivun mukaan 5,89 eur.

Watsa-kahvia mainostetaan matalahappoisena ja pehmeän makuisena kahvina jonka kahvisekoitus tulee Etelä-Amerikan ja Aasian kahvilaaduista. Tarkempaa tietoa ei Paulig Roasteryn sivuilta valitettavasti irtoa.

En tiedä happopitoisuudesta tai onko se vatsalle hyvää vaiko ei, mutta ultavasti omilla kahvinjuontimäärilläni ei tämäkään ihmeitä saa aikaan.

Maku on ainakin sitä mitä sen luvataankin olevan eli se on pehmeä. Omaan makumieltymykseeni tämä kahvi toimii hyvin ja tätä voin mieluusti ostaa toisenkin kerran ihan pääasialliseksi käyttökahviksi.

Peliarvostelu: Crysis Warhead (PC)

Ykkösosasta tutut alienit ovat vaivaksi myös Warheadissa

Crysis Warhead on Crytekin kehittämä ja Electronic Artsin julkaisema ensimmäisen persoonan kuvakulmasta koettava science fiction -räiskintä vuodelta 2008. Se on Crysis-pelisarjan toinen osa. Ensimmäisen osan arvostelun voit lukea täältä.

Vaikka alkuperäinen Crysis tuli myöhemmin julkaisunsa jälkeen saataville myös konsoleille ei Warheadin osalta konsolipelaajia ole valitettavasti muistettu lainkaan. Sotapää on saatavana ainoastaan Windows PC:lle.

Sisältönsä ja pelillisyytensä osalta tutuissa vesissä liikutaan sillä Crysis Warhead sijoittuu samoihin maisemiin kuin pelisarjan ensimmäinen osa ja myös tässä on mukana vihollisköörissä niin korealaisia kuin alieneita.

Omistajan tahdon vastainen ajoneuvon käyttöönotto onnistuu myös Warheadissa

Tarinansa osalta Warhead ei ole varsinaisesti jatkumoa ensimmäiselle osalle vaan se on enemmänkin kepeä hyppäys pääjuonen sivuraiteille. Juoni kertoo jo ensimmäisessä osassa nähdyn Psychon tehtävän taistelurintamalla. Jenkit epäilevät että korealaisilla on ydinaseisiin tarvittavaa aineistoa rahtikonteissaan mutta matkan varrella selviääkin että kontit pitävät sisällään alieneiden sotateknologiaa. Psycho saa tehtäväkseen tuhota rahti mikäli sen kaappaaminen ei onnistu joten odotettavissa on tuttua ja turvallista suoraviivaista paahtoa.

Pelilliseltä anniltaan Warhead ei poikkea ensimmäisestä osasta. Pelaajalla on yhä käytössään yli-inhimillisiä vahvuuksia tarjoileva nanopuku jonka avulla voi valita näkymättömyyttä, nopeutta tai voimaa lisää tarpeen mukaan. Kaikki napit, ohjattavuus, grafiikat ja muut on samaa mitä ensimmäisessä osassa eikä tästä löydä mitään muuta sanotavaa kuin tuttua ja toimivaa.

Fiilispohjaisesti arvioiden grafiikat tuntuivat rullaavan aavistuksen verran paremmin kuin ensimmäisessä osassa, mutta pientä yskäisyä tuli siellä täällä matkan varrella tästäkin huolimatta. Voi olla toki että pelin asetukset olivat vain matalammalla kuin aikaisemmin joka selittäisi eroa tai vaihtoehtoisesti kentässä ei ollut niin paljoa elementtejä kuin ensimmäisessä osassa. Yhtä kaikki kokemus oli hieman sulavamman tuntuinen.

Myös vihainen alien rauhoittuu tulivoimalla

Ainoa miinuspuoli Warheadissa on sen kesto joka on selkeästi keskimääräistä räiskintäpeliä lyhyempi. Olisin mieluusti kokenut tämän pari tuntia pidempänäkin. Pelasin tämän kahdessa illassa läpi ja aikaa kului ainoastaan noin viisi tuntia ja How Long To Beat -sivuston mukaan tämä tuntuu olevan keskimääräinen aika mitä tämän pelin parissa vietetään.

Crysis Warhead on viihdyttävä ja mukaansatempaava räiskintäpeli joka on kestänyt hyvin ajan hammasta. Pidin tästä jopa enemmän kuin Crysis 1:stä eikä tästä oikein löydä pahaa sanottavaa sen harmillisen lyhyttä kestoa lukuunottamatta. Mikäli pelisarjan aikoo pelata kannattaa myös Crysis Warhead tahkota läpi.

Arvosana: 8,5/10