January 2018 – Aleksin Blogi

Kuukausikatsaus tammikuuhun

Kuukausi on lähellä vaihtumistaan ja aika on jälleen kirjoittaa kuukausikatsaus menneeseen kuukauteen. Tänään postaus on hieman myöhässä normaalista kello 20:00 aikataulusta mutta ehkäpä asia ei ole niin vaarallinen 🙂 Syynä myöhäiseen postauksen ajankohtaan on vain kiireinen päivä takana. Aamu ennen töitä meni palkkapäivälle tuttuun tapaan laskuja maksellessa ja illalla tänään sitten olikin työpaikan bändin bänditreenit jossa sitten meni taas iltaan asti.

Kuukausi on kulunut muutoin mukavasti tavallisella tavalla. Töissä olen käynyt normaalisti asiakkaan tiloissa toimien, mutta tämän lisäksi eilen tuli käytyä myös Tampereella sijaitsevalla toimistollamme toiseen projektiin liittyen. Mukavaa vaihtelua!

Töiden lisäksi ihmisiä on tullut nähtyä mutta sopivan tasapainoisessa suhteessa eli myös omaa aikaakin on kerennyt olemaan tarpeeksi ja on jäänyt aikaa opetella uusia asioita. Tässä kuussa on tullut hieman opeteltua videoeditointia Final Cut Pro X:n kokeiluversiolla. Jahka enemmän saan aikaa järjestettyä tällaiseen harrastustoimintaan niin olisi kiintoisaa opetella enemmänkin kuvailemaan ja editoimaan.

Perinteisiäkin harrastuksiani olen tässäkin kuussa jatkanut eli musiikin soittamista, kuuntelemista ja pelaamista. Työpaikan bändiporukan kanssa ollaan soiteltu kerran viikossa ja sitten olen lisäksi useampana iltana soitellut omaksi ilokseni niitä näitä. Ei pahaa kyllä tekisi varmaan soittaa enemmänkin niin kehitystäkin tapahtuisi enemmän.

Painless Destiny -artistinimeni kotisivuille osoitteeseen http://painlessdestiny.net/ tuli muutamat nuotit lisättyä. Kappeleisiin Without you I am dying (levyltä Romance), She walks alone (levyltä Last rays of the sun) sekä Withering flowers (levyltä Silhouette) on nyt saatavana nuotit. Jatkossa tuonne sivulle on tarkoitus lisätä myös muiden kappaleiden nuotteja jahka kerkeän niitä tekemään.

Painonpudotus on jatkunut tässäkin kuussa järkevällä tahdilla. Kuun alun ja kuun viimeisen päivän välillä painoa tuli hieman lisää mutta kuukauden keskiarvo verrattuna viime kuukauden painon keskiarvoon koki vain 200 grammaa negatiivista muutosta. Käytännössä siis painon pudotuksessa ei ole tullut mitään merkittävää takapakkia ja esim. tämän aamun aamupaino oli 99,8 kg mutta nyt iltapaino oli äsken 99,7 kg joten normaalia vaihtelua ainaostaan painossa on ollut.

Paino ei toki ole tullut myöskään alaspäin joka on osittain huono juttu, mutta ei varsinaisesti kuitenkaan haitallinen asia. Painonpudotus on yhä päämääräni mutta tietenkin painon pitää pudota siten että se lähtee rasvasta eikä lihaksista – eli painonpudotus suoranaisesti ei ole se tavoite vaan kehon rasvaprosentin pieneneminen. Vyötärö on kaventunut silmämääräisesti arvioiden ja sen huomaa myös käytännössäkin siitä että tarpeen mukaan vyön voi vetäistä yhtä pykälää tiukemmalle joten kehitystä on tapahtunut mutta tulokset eivät vain vielä näy vaa’alla. Hyvään suuntaan siis ollaan menossa!

Painoa olen pudottamassa nyt hyvin perinteisellä metodilla eli syömällä vain terveellisemmin ja monipuolisemmin. Tämän tarkoituksena ei ole pelkästään painonhallinta vaan monipuolisemmin ja ravintorikkaammin syötäessä saa keho paremmin tarvitsemiaan ainesosia. Kasviksia on tullut syötyä joka päivä ja sen huomaa – olisi vaikeaa olla päivä enää ilman jotain tuoretta. Positiivinen muutos on siis tapahtunut ainakin ruokavalion terveellistämisen suunnalla.

Astianpesukoneen hankkimisen myötä myös kokkailuinto on kasvanut merkittävästi. Ruokia on tullut laitettua kotona merkittävästi useammin kuin ennen ja kotona tulee syötyä aikaisempaa enemmän. Astianpesukoneella on iso positiivinen vaikutus ollut siis apuna parempiin ruokailutottumuksiin!

Leffoja tuli katseltua useampia tämänkin kuun aikana ja YouTubea tuli paljon selattua. YouTubessa on hienona puolena se että sieltä löytää vaikka kuinka paljon materiaalia itsensä ja osaamisiensa kehittämiseen. Esimerkiksi valokuvauksesta ja videoeditoinnista on tullut katseltua paljon videoita tämän kuun aikana.

Kaiken kaikkiaan kulunut kuukausi oli hyvä ja sopivan tapahtumarikas, mutta tarpeeksi tasainen että ei tarvinnut olla koko aikaa menossa johonkin suuntaan. Hyvillä mielin siis kohden pian alkavaa uutta kuukautta jos Luoja suo ja elonpäiviä riittää! 🙂

Oikein mukavaa alkavaa kuukautta!

Muutama päivä Azure-koulutusta

Microsoftin rakennus on mukavan näköinen

Viime viikolla työpaikkani kautta tarjoutui tilaisuus päästä parin päivän mittaiseen Azure-koulutukseen. Nimestään huolimatta Azure ei ole norjalaista black metallia soittava yhtye vaikka se siltä ainakin omaan korvaani aina kuulostaa vaan kyseessä on Microsoftin pilvipalveluteknologia-alusta.

Pakko oli kyllä käydä tarkistamassa josko tämän nimistä bändiä olisi ja itse asiassa Azure-nimellä Metal Archivesista löytyy kaksi bändiä – toinen soittaa melodista death mteallia ja toinen soittaa melodiseta black metallia/melodista death metallia joten sinänsä oma mielikuvani nimestä ei ole täysin tuulesta temmattu. Toinen bändi on suomesta ja toinen ruotsista, mutta norjalaista Azurea ei löytynyt. Heh.

Tunsin pientä sääliä ikkunanpesijöitä kohtaan

Koska kyseessä oli parin päivän koulutus oli arvattavaa että kovin syvällisesti ei aiheita päässyt menemään, mutta mielenkiintoista oli päästä kuulemaan mitä Azuresta löytyy mitä itse en ole vielä aikaisemmin koettanut. Pidin myös siitä että koluttajalta sai kysellä nörtimpiäkin kysymyksiä taustalla pyörivistä ratkaisuista ja kouluttaja osasi kertoa vastauksia myös näihin.

Pääsääntöisesti Amazonin webbipalvelut on itselleni tullut tutummaksi pilvipalveluiden pyörittämisessä ja täytyy myöntää että milloin saan itse valita palvelininfrastruktuuria niin yhä edelleenkin Amazon on se mitä mieluummin käytän – siitäkin huolimatta että Azuren käyttöliittymä on merkittävästi paremman näköinen kuin AWS:n käyttöliittymä.

Ala-aula oli myös mukavan näköinen ja tilava

Ilahduttavaa silti on nähdä että Microsoftilla asiat kehittyvät tälläkin puolella ja että heilläkin saa pilveen pyörimään Linux-servereitä suoraan ilman säätämistä. Microsoft kasvattaa kovaa tahtia markkinaosuuksiaan pilvipalveluiden saralla joten on mielenkiintoista seurata ja nähdä kuinka paljon omissa työtehtävissä joudun/pääsen Azurea käpistelemään tulevaisuudessa.

Suunta on ainakin asiakkaan kannalta hyvä sillä tilanne jossa AWS on ainoa vaihtoehto ei ole pitkässä tähtäimessä kenenkään etu. On hyvä havaita että iso teknologiajätti Microsoft pystyy sopeutumaan strategisesti merkittäviin muutoksiin jatkuvasti muutoksessa olevassa Internet-maailmassa.

Hieman muutosta järjestykseen

Uudessa asunnossa on tullut asuttua jo puolisentoista kuukautta joten kuten arvata saattaa on huonejärjestys kerennyt jo muuttua siitä mitä se alussa oli. Osa syynä on tietenkin mieltymykseni vaihteluun tietyissä rajoissa, mutta tällä kertaa käytännön syyt olivat myös vaikuttamassa.

Möin tässä kuussa pois vanhat Bowers & Wilkins DM603 -kaiuttimeni jotka olivat makuuhuoneessa pyörimässä siihen asti että laitan ne myyntiin. Vajaa pari viikkoa sitten laitoin ne myyntiin eikä ne kerennyt olla myynnissä varmaan edes puoltakaan tuntia kun niille tuli jo otajaehdokas. Ostaja tarjosi tolkullisen hinnan joten alle parissa tunnissa oli kaiuttimet jo mennyt asunnostani pois. Tämän jälkeen oli huoneessa hieman lisää tilaa käytettävissä joten huonejärjestystä pystyi miettimään hieman toisella tapaa kuin alussa.

Aikaisemmin sänky oli asunnossa toisin päin kuten vanhoista kuvista voi havaita, samoin tietokone oli toisin päin eri seinustalla. Nyt kuitenkin kun oli mahdollista kutakuinkin tolkullisesti vaihtaa järjestystä pistin sängyn toiselle seinustalle.

Huone kaipaa vielä parannuksia mutta vähitellen kohden kodikkuutta

Alussa mietin että tietokonepöydän voisin pistää aivan tuonne nurkkaan missä se oli ennenkin (eli tuonne sähkökitaran paikalle) mutta toisin päin. Kuitenkin kun virittelin CD-soittimen sängyn vieressä käyttöön sekä DACin tulin samalla miettineeksi että sama on pistää nyt kerralla myös tietokoneelta musiikit tuohon samaiseen DACiin jotta voin tietokoneelta tulevat musiikit kuunnella myös kuulokkeilla. Pieni muutos fyysisesti mutta iso vaikutus käytänöllisesti sillä olen nyt kuunnellut todella paljon musiikkia kuulokkeilla sängyssä makaillen.

Tietenkin tietokone voisi olla kauempana DACista ja tuolla nurkassa jos vain kävisin kaupassa ostamassa pidemmän USB-kaapelin, mutta tässä vaiheessa olen jo kerennyt tykästymään että tietokone on keskellä seinustaa joten tarvetta muutokselle ei ole ainakaan tässä vaiheessa.

Sängyn vieressä olevalla pöydällä näkyy kuvissa pieni musta pötikkä joka on kuulokevahvistin. Olen viritellyt äänet siten että DAC on täysillä ja siitä sitten musiikit menevät kuulokevahvistimelle josta väännän tietenkin kuunteluvoimakkuuden tolkulliseksi. Kuulokevahvistimesta menee kaapelit sitten myös tietokoneessa kiinni oleviin Geneleceihin ja tietenkin olen muutaman kerran jo onnistunut unohtaa vääntää volyymit ensin pienemmälle DACista kaiutinkuuntelun aloitettuani. Voin kertoa että pienistä Geneleceistä irtoaa ääntä pikkusta vaille paljon ja sillä saa pirtsakan sydämentykytyksen itselleen kun musiikit tuuttaa täysillä tulemaan korville 😀

Makuuhuoneessa oli aikaisemmin itselläni yllä näkyvässä kuvassa oleva kelloradio, mutta havaitsin sen turhauttavan monimutkaiseksi käyttää herätyskellona ja palasin kuitenkin takaisin kännykän käyttöön herätyskellona. Tämän seurauksena kelloradio jäi ylimääräiseksi makuuhuonekäytössä joten laitoin kelloradion keittiöön Bluetooth-kaiuttimeksi.

Tässä käytössä kyseinen kelloradio toimii ihan näppärästi, sillä laite on virroissa 24/7 eikä itseni siis tarvitse miettiä akun lataamista tai mitään muutakaan ylimääräistä. Tabletista vain yhdistän Bluetooth-kaiuttimeen ja pistän musiikit soimaan ja saankin kätevästi keittiöön musiikkia ruoan laiton ja syömisen ajaksi tai aamulla kun kirjoittelen päiväkirjaa. Äänenlaatu on kohtalainen eli sellainen että kyllä se taustamusiikkina menee.

Tämäkin on pieni muutos fyysisesti mutta suuri muutos käytännöllisesti. Pienin askelein siis mennään kohden itselleni kodikasta kotia 🙂

Leffalauantai: All the boys love Mandy Lane

All the boys love Mandy Lane (IMDB) on vuodelta 2006 oleva elokuva joka on lajityypiltään trilleri ja/tai kauhuelokuva. DVD:n takakansi puhuu trilleristä, IMDB kauhuelokuvasta joten vastuu jääköön katsojalle kumpaan kategoriaan elokuvan tahtoo sijoittaa. Elokuvan on ohjannut Jonathan Levine joka ennen tämän elokuvan syntyä oli ohjannut yhden lyhytfilmin (Shards) sekä yhden lyhyen dokumenttifilmin (Love Bytes) joten mielenkiintoista oli nähdä ohjaajan ensimmäisen täysipitkä tuotos. Pääosaroolissa Mandy Lanena nähdään Amber Heard.

All the boys love Mandy Lane kertoo nimensä mukaisesti Mandy Lanesta, kauniista tytöstä joka on koulun kaikkien poikien päiväunien kohde ja tavoite pokaamisen saralla. Mandyllä on myös ystävänään nörtimmän puoleinen kaveri Emmett (Michael Welch) jonka kanssa Mandy kuitenkin pyörii. Mandy saa Dylanilta (Adam Powell) kutsun tämän kotibileisiin ja Mandy kutsuukin mukaansa myös Emmettin joka ei erityisen suurta suosiota nauti koulussa suosiossa olevien nuorten keskuudessa.

Bileissä bileisäntä Dylan koettaa iskeä Mandyä mutta tämä ei oikein ota lämmetäkseen. Iskuyritykset alkavat menemään siihen suuntaan että Emmet puuttuu peliin sivusta sillä seurauksella että asia menee tappeluksi Dylanin ja Emmetin välillä ja Mandy saa hieman jäähdytellä Dylanin tunteita. Myöhemmin illalla kuitenkin Emmet ja Dylan istuvat talon katolla hieman päissään ja juttelevat Mandystä. Emmet saa puhuttua Dylanin tekemään näyttävää hyppyä talon katolta uima-altaaseen Mandyn viereen mutta kännisellä Dylanilla hyppy ei mene aivan putkeen ja Dylanin hiippakunta vaihtuu pilven reunalle.

Mandyn ja Emmettin välit ovat tämän episodin jälkeen kylmät ja etäiset ja Mandy alkaakin jatkossa pyörimään Dylanin ystäväpiirissä olleiden nuorten kanssa ja hyppää mukaan suosittujen ihmisten kuvioihin. Hän lähtee uusien ystäviensä kanssa mökkireissulle jossa nuoriso aikoo dokailla ja pitää hauskaa. Mökkireissu alkaa vähitellen kuitenkin ottamaan vähemmän mieluisia käänteitä sillä useampi alkaa pääsemään hengestään ja jännitystä on ilmassa.

Kitara, taivas ja tähdet. Nuorison mökkireissu menee rempseästi skebaa remputellen ja rillutellen.

Tarinallisesti pidin tästä elokuvasta sillä omiin katsomistottumuksiini se tarjosi sellaisia uusia käänteitä joita en osannut odottaa. Tietenkin siinä oli hyvin monia elementtejä joista tiesi mitä tuleman pitää, mutta pidin kuitenkin siitä että kaikki ei mennyt siten kuin ennalta odotin ja millaiseksi mielikuva muovautui tarinan aikana.

Elokuva on K18 ja syystäkin sillä se on paikoitellen hyvinkin raaka ja vahvoja kohtauksia sisältävä. Esimerkiksi aseen piipun tunkeminen pään läpi menee siihen kategoriaan että itselleni ainakin tämänkaltaiset brutaaliudet menee tarpeettoman raa’aksi. Kuitenkin jos enemmän on rikossarjoja seurannut tuskinpa tämä kovin paljoa brutaalimmaksi menee. Itselläni kauhut, trillerit ja rikossarjat eivät ole niitä elokuvia joita ensisijaisesti paljon katsoisin joten voi olla että olen vain tarpeettoman nössö ja elokuva ei hätkäytä muita. Mene tiedä mutta kuitenkin perheen pienemmille ja herkemmille elokuva ei siis sovellu.

Raakuudestaan huolimatta elokuvan visuaalinen ilmaisu toimi omaan makuuni hyvin. Pidin sen värimaailmoista ja kuvaustyylistä sekä tavasta jolla tarinaa kuljetettiin eteeenpäin. Tyyli oli monessa mielessä suhteellisen verkkainen mutta ei kuitenkaan junnaava. Katsojalle annetaan tilaa hengittää mutta samaan aikaan tarjotaan palapelin paloja joista voi alkaa mielessää rakentamaan oikeanlaista kuvaa.

Mökkireissut voisivat mennä mukavamminkin

Kokonaisuutena All the boys love Mandy Lane toimi itselleni hyvin luultavasti ensisijaisesti sen visuaalisen tarinankerronnan tyylin vuoksi. Tarinassa oli paljon kiintoisia elementtejä ja sen pakka pysyi hyvin kasassa. Myös tapahtumapaikkojen ja henkilöhahmojen pieni vaihtuvuus koko elokuvan aikana oli jotain mistä pidin. Joskus on mukavaa että tapahtumissa ei hypitä satoihin eri kuvauspaikkoihin vaan katsoja saadaan sisäistämään paikka ja sen tunnelma osana elokuvan kokonaiskuvaa.

Elokuva on yleisesti ottaen saanut kohtalaisen huonot arvostelut niin IMDB:ssä kuin Metacriticissäkin joten mielipiteeni elokuvasta on yleisestä linjasta selkeästi poikkeava. Mikäli raakuudet ja muutamat seksuaalissävytteiset keskustelut ja kohtaukset ei häiritse kannattaa elokuvalle antaa mahdollisuus.

Arvosana: 8/10 (IMDB: 5,6/10)

Perjantaipullo: Doggie Style Pale Ale

Tämänviikkoisen perjantaipullon valinnaksi kohdistui Doggie Style Pale Ale jota valmistaa amerikkalainen Flying Dog Brewery. Olut on vahvuudeltaan 5,5 % ja sen katkerot on 35 IBU. Väriarvoa en valitettavasti heidän nettisivuiltaan löytänyt.

Doggie Style vaahtoaa varsin vähäisesti tuoppiin kaadettaessa ja sen voikin halutessaan humauttaa tuoppiin kohtalaisen nopeallakin vauhdilla ilman että olut kuohuu yli laitojen. Harvoinpa onneksi tällaiselle kiirehtimiselle on mitään perusteltua syytä joten mieluummin maltin kanssa oluen lasiinsa kaataa. Vaahto on koostumukseltaan kohtalaisen paksua ja ehkä jopa hieman kermaistakin mutta se on makunsa puolesta lähes mautonta.

Tuoksu oluessa on hento jota hetken etsimällä kyllä löytää mutta joka ei varsinaisesti nenään hyppää. Tuoksu on tutun alemainen ilman sen suurempia ihmeellisyyksiä.

Maussa on hillittyä hedelmäistä vivahdetta. Se on kohtalaisen raikas olut eikä siitä makunsa puolesta synny vaikutelmaa kovinkaan vahvasta oluesta. Tästä huolimatta maku ei millään muotoa ole vetinen tai laiha, suutuntuma on alussa hieman pistävä ja kirpeän sitrusmainenkin mutta hetken suussa pidettyä löytyy täyteläistä olutnautintoa. Varsin juomakelpoinen olut.

Musiikkina tämän kanssa toimi erinomaisesti ainakin Kaunis Kuolematon – Palava maa sekä Vorna – Yksin.