Reissu Prahaan – Päivä 7

Näkymää Prahan lentokentältä

Viimeinen reissupäivä on takana ja istun nyt turvallisesti Vantaan Koivukylässä oman kotini rauhaisassa ympäristössä keittiön pöydän ääressä naputtelemassa tätä lyhyttä postausta. Kello on nyt 01:44 joten aamuyö on pitkällä. Olimme kaverini kanssa perillä asunnollani noin puolen yhden maissa eli yöhön asti meni takaisin paluu. Lento oli ennen yhtätoista jo laskeutunut maahan mutta Helsinki-Vantaan kentällä jäimme vielä syömään hodarit kun nälkä meinasi puskea päälle. Eipä toisaalta ihme, sillä mitään lämmintä ei ollut tullut koko päivänä syötyä.

Tämä päivä meni käytännössä katsoen lähes kokonaan lentokentällä istuskellen. Aamu alkoi kahdeksalta, siitä sitten siirryimme aamupalalle ja sen jälkeen vielä noin tunnin maleksimme hotellihuoneella. Pakkasimme kamppeet kasaan ja menimme palauttamaan ovilätkät hotellin respaan.

Respan neidiltä tuli vielä kysyttyä neuvoa että oliko metron A päätepysäkki mistä pääsi vaihtoyhteydellä sitten lentokentälle, mutta hän neuvoi paljon paremman reitin ratikkaa käyttäen. Hän myös kirjoitti paperille meille pysäkin nimen missä meidän täytyy jäädä pois ja mistä vaihtaa bussiin. Hän vielä varmisti että saanko selvää mitä lapussa lukee – mene tiedä ajatteliko hän että nämä kaksi sankaria eksyvät vielä matkalla jonnekin jos mitään epäselvää on tekstin lukemisessa 😀 Neuvot olivat todella hyvät ja säästimme kävelyssä noin kilometrin kun ei tullut metroasemalle käveltyä 🙂

Raitiovaunu kulki noin 300 metrin päässä hotellilta (jos oli niinkään paljoa matkaa pysäkille) joten kauas ei tarvinnut kävellä. Siitä sitten hyppäsimme oikeaan kulkuvälineeseen kun se tuli kohdalle ja menimme ohjeiden mukaisesti suoraan oikeaan paikkaan. Ratikan kyydissä mennessä määränpäähämme havaitsimme että olisimme kaupungille päässeet aina merkittävästi lähempääkin kuin käyttämältämme metroasemalta. Noh, tietääpä sitten ensi kerralla jos menee Eurowings-hotellille Praha 3:lle 😀

Harmillista että tämä lehti ei ollut englanniksi, olisi ollut kiintoisaa luettavaa ainakin kansikuvan perusteella

Lentokentällä olimme jo yhdentoista jälkeen. Hotellihuoneen piti olla tyhjä kello 11 mennessä ja koska mukanamme oli matkalaukut ja muut roinat emme tänään halunneet lähteä niiden kanssa enää pyörimään minnekään. Samoin emme olleet varmoja kuinka kauan meillä menee kenttää etsiessä ja kentällä oikeiden paikkojen etsimiseen joten päätimme varata mieluummin viimeisen päivän kentällä hyvissä ajoin olemiseen ja siellä maleksimiseen kuin arpoa viimetingassa mitä pitää tehdä ja mihin aikaan missä päin kenttää.

Kaikki meni kuitenkin todella helposti; kenttä löytyi nopesti, kentälläkin oikeat paikat löytyi helposti joten jos kahta tuntia aikaisemmin olisi kentällä ollut olisi hyvin kerennyt kaiken tuon selvittämään (eli missä on turvatarkastuspiste, miten se toimii Prahan kentällä, missä on lähtöportit ja muut sellaiset). Parempi kuitenkin näin ensikertalaisina pelata varman päälle kun romujen kanssa ei kuitenkaan ollut intoa lähteä pyörimään kaupungille.

Päivä meni siis lorviessa lentokentällä. Rupattelimme niitä näitä, kävimme juomassa kahvia kentällä olevissa kahviloissa, söimme patonkia ja jotain leivoksia ja muuta sellaista tavallista mitä lentokentällä odotellessa ihminen normaalistikin keksii.

Paluu Suomeen

Lennolle meno oli suoraviivaista ja mutkatonta. Tämäkin lento tosin oli hieman myöhässä (15 minuuttia koneeseen pääsy viivästyi) mutta onneksi sillä ei ollut mitään väliä. Helsinki-Vantaan asemalta sitten etsimme R-Kioskilta paikallisliikenteen liput, pysähdyimme syömään hodarit ja jatkoimme sitten junalla Hiekkaharjuun josta vaihto Koivukylän junaan.

Kotona sitten heti ensimmäiseksi keitin itselleni kahvit ja kaverille teet. Oli mukava reissu mutta mukavaa oli myös palata takaisin!

Mikäli viimeisen reissupäivän videoista tuli tolkullista materiaalia teen vielä siitäkin tänne koostevideon ja päivitän tätä postausta kun olen sen saanut tehtyä. Lähipäivinä tulee blogiin myös pääsääntöisesti valokuvapostauksia reissun varrelta otetuista kuvista jahka niitä kerkeän käymään tarkemmin läpi 🙂

Nyt kuitenkin uni alkaa kutsumaan puoleensa joten täytynee laittaa läppäri unille ja siirtyä itsekin kohden Nukku-Matin valtakuntaa. Kauniita unia ja kuulemiin seuraavaan kertaan!

Reissu Prahaan – päivä 6

Raitiovaunun päätepysäkillä

Viimeinen ilta Prahassa tämän reissun tiimoilta on täällä ja on aika kirjoitella vielä viimeinen postaus hotellihuoneelta käsin. Seuraava postaus toivon mukaan sitten tuleekin jo kirjoitettua kotona Vantaalla sikäli mikäli paluumatka sujuu ongelmitta. Kello on nyt 20:45 ja palasimme juuri takaisin hotellihuoneelle.

Aamu alkoi tavalliseen tapaan kello kahdeksalta herätyskellon soidessa. Siitä sitten kampesimme itsemme ylös ja ulos aamupalalle. Aamupalalta palasimme takaisin huoneelle ja otimme seuraavat parit tunnin rennosti vain nettiä selaillen ja rentoutuen. Suurimpana syynä tähän oli kuitenkin ulkona ollut huono sateinen sää joka ei varsinaisesti houkutellut puoleensa. Joskus puolen päivän hujakoilla sää alkoi selkenemään ja aurinkokin antoi ymmärtää että pian se on jälleen seuranamme joten siirryimme hotellilta ulos raikkaaseen keliin.

Tämän päivän suunnitelmana oli käydä katsomassa satunnaisesti valitun ratikan kyydissä reissu päästä päähän ja takaisin sinne mistä lähdimme. Hyppäsimme johonkin ratikkaan ja havaitsimme että se tuli päätepysäkille jossa matkalaisten täytyi hypätä pois kyydistä. Siitä sitten nousimme ulos ja kävelimme parikymmentä metriä eteenpäin ja otimme seuraavan kohdalle tulevan ratikan. Sen kyydissä katselimme kaupungin maisemia ja lopulta päädyimme takaisin Praha 3:n tuttuihin kuvioihin.

Läheisen kirkon sisänäkymää

Palattuamme takaisin lähialueille havaitsimme että vieressämme ollut kirkko oli auki. Tästä innostuneena suuntasimme kirkkoa kohden siinä toivossa että pääsisi sisältä katsomaan minkä näköistä siellä on. Harmiksemme saimme havaita pääoven jälkeen olevan toisen oven joka oli lukittu jonkinlaisella munalukolla. Onneksi ovi oli sellainen että siitä näkyi hyvin kirkon sisälle ja kameran objektiivinkin sai mahtumaan sen raoista sisään ja sain edes jonkinlaisen kuvan sisänäkymästä. Kuvien ottamisen jälkeen huomasin myös kuvauskiellon kun kaverini siitä mainitsi, mutta tässä vaiheessa oli jo myöhäistä ja muutamat kuvat oli otettu.

Kävimme syömässä jossain satunnaisesti valitsemassamme pastapaikassa aivan tässä lähistöllä. Pasta-annoksen sai pahviseen rasiaan ja sen valmistuminenkin oli aivan minuuteista kiinni joten melkoinen pikaruokapaikka oli kyseessä. Tästä huolimatta ruokaa ei voi missään suhteessa moittia sillä sen maku oli todella herkullinen ja aterian koko oli sellainen että nälkää ei tarvinnut enää seuralaisenaan kuljettaa.

Jatkoimme ruoan jälkeen vielä kahville ja jäätelölle läheiseen jäätelöbaariin.

Herkullista jäätelöä

Jäätelöbaarissa sitten humahtikin seuraavat neljä tuntia ellei jopa enemmänkin. Jäimme rupattelemaan paikan työntekijän kanssa niitä näitä kaikkea maan ja taivaan väliltä. Kerkesimme jutustelemaan minkälaista asumisen hintataso on Prahassa, miten verotus täällä toimii, onko täällä maahanmuuttoa juurikaan, mitä tsekit yleisesti ajattelevat turismista, osaavatko slovakit ja tsekit toistensa kieltä ja ymmärtävätkö he myös venäjää kun se kuulostaa niin samalta, minkälaisia tunnettuja suomalaisia on olemassa, millaisia artisteja hänelle suosittelisimme kotimaastamme ja sain myös häneltä suosituksia slovakilaisista tai tsekkiläisistä artisteista.

Keskustelut kerkesivät risteämään myös filosofisiin ja eksistentiaalisiin kysymyksiin, ihmisten kohtaamiseen ja onnellisuuteen ja sosiaalisen median vaikutukseen kulttuurissa, automaatioon ja kehittymiseen, käteisen rahan käyttöön ja sen positiivisiin vaikutuksiin yksilönvapauksien kannalta, sensuuriin, kännykän näpeltämiskulttuuriin ja myös jopa spiritualisiin kysymyksiin. Oli varsin mielenkiintoinen kohtaaminen ja pitkä jutustelutuokio aihepiireistä aivan laidasta laitaan 😀

Jatkoimme sieltä sitten matkaamme vielä pakistanilaiseen ravintolaan. Emme olleet etukäteen päättäneet minne menemme, mutta lähistöllä satuimme bongaamaan sellaisen paikan joten suuntasimme sinne. Kysyimme josko korttimaksu käy ja koska se kävi siirryimme aterioimaan.

Pakistanilaisessa ruokapaikassa oli myös akvaarioita

Ateria oli hyvä ja täyttävä. Ruoan jälkeen suuntasimme hotellia kohden. Pysähdyimme vielä hotellille mennessä pienellä kaupalla ostamassa illaksi vettä ja kaljaa ja palasimme huoneelle.

Siitä sitten läppäri esiin ja tätä kirjoittamaan. Kello on nyt 21:10 ja on aika lopettaa tämän kirjoittaminen ja siirtyä katsomaan minkälaista videomateriaalia tämän päivän kuvauksista tuli ja ruveta tekemään tämän päivän videota päivän tapahtumista. Kuulemiin siis seuraavaan kertaan!

Reissu Prahaan – päivä 5

Tummat pilvet lupailivat sadetta mutta jätti pitämättä lupauksensa

Viides matkapäivä alkaa olemaan illassa ja palasimme juuri takaisin Eurowings-hotellille jossa olemme koko matkamme ajan majoittuneet. Tämä päivä meni jälleen hieman kauempia alueita tutkaillen. Aamupalan jälkeen hönötimme muutamat tunnit hotellihuoneella ihan vain oleskellen ja nettiä selaillen ja jossain puolen päivän aikoja siirryimme pihamaan puolelle.

Hotellin respan neidiltä kysyimme neuvoa missä olisi lähin paikka mistä voisi ostaa julkisen kulkuvälineen lippuja kun entinen kolmen päivän lippu oli jo vanhentunut. Saimme häneltä ohjeet ja suunnistimme ostamaan lippuja jostain Trafi-paikasta. Nyt on taas reissun loppupäiviksi julkisen liikenteen lippu jolla saamme rällätä niin paljon kun mieli tekee. Tuskinpa hirveästi, mutta hyvä se on olla lippu niin ei sakkoja saa jos tarkistajat osuvat kohdalle (kuten jo kerran aikaisemmin kohdalle sattui).

Etsimme vaihteen vuoksi kävellen reitin Florencin metroasemalle normaalisti käyttämämme metroaseman sijaan. Kuten arvata saattaa ei reittimme ollut luultavasti kaikkein optimaalisin ja reitistä tuli pidempi kuin olimme aluksi arvioineet. Tämä onneksi ei haitannut koska mitään tarvetta ei ollut päästä mahdollisimman lyhyttä reittiä vaan katsella uusia alueita.

Hautausmaalla näkyi totutuista normeista poikkeavia hautapatsaita

Rullailimme metrolla muutaman pysäkin ohi keskustasta ja tulimme Malostranská-nimiseen paikkaan. Sieltä sitten lähdimme suunnistamaan summassa jonnekin suuntaan ja havaitsimme että lähistöllä siellä on jonkinlainen linnoitus. Linnoitus tosin oli sellainen että ei oikein saanut tolkkua mistä se alkoi ja mihin se loppui, mutta eipä se mitään.

Löysimme jonkun kahvilan ja kävimme siellä sitten syömässä ja juomassa ja samalla hieman toki tuli lepuutettua jalkojakin kun ruokaa odotti. Ruoka oli hyvää, vei nälän ja sen jälkeen matka jatkui siitä uudella energialla eteenpäin. Päädyimme aikamme pyöriskeltyyämme jonnekin isolle ja tyylikkäälle hautausmaalle missä oli monia erilaisia hautakiviä. Postailen näistä varmaankin joskus reissun jälkeen erillisen valokuvaupostauksen mikäli kuvista tuli tolkullisia sillä monia tyylikkäitä patsaita ja hautakiviä tuli nähtyä.

Hautausmaan vieressä oli todella tyylikäs kirkko, mutta harmillisesti sinne ei päässyt sisälle. Kirkon oven ulkopuolella luki että vain häitä järjestetään siellä eikä tähän hätään vaimoa löytynyt joten kirkko jäi näkemättä sisältä käsin.

Hautausmaan ja kirkon vieressä oli myös jonkinmoinen terassi jossa kävimme sitten ottamassa olutta ja limpparia. Hieman hassulta tuntui että 0.33 litran fanta maksoi 55 korunaa kun taas 0.5 litran olut maksoi 50 korunaa (eli vajaa kaksi euroa). Löysin jonkin vanhan tilaston jossa kerroraan että vuonna 2010 tsekkiläiset kiskoivat 159,9 litraa olutta per lärvi joka on merkittävästi enemmän kuin suomalaisten 85 litraa per henkilö.

Jossain päin kaupunkia

Hautumaan viereiseltä terassilta sitten siirryimme takaisin metrolle ja sieltä sitten summassa valitsimme jonkun pysäkin jossa emme ennen olleet jääneet pois. Lähdimme sieltä sitten palloilemaan fiilispohjalla johonkin suuntaan ja katselemaan maisemia ja sieltä onkin kaksi tämän postauksen valokuvista otettu. Löysimme täältäkin jonkinlaisen jäätelöbaarin ja kävimme istumassa jäätelöllä ja kahvilla.

Jäätelöbaarilta tultuamme ulos oli jo pilvet sen verran tummat että päätimme palata takaisin hotellin suuntaan. Kello oli jo yli viiden siinä vaiheessa kun lähdimme kahvilta ja jäätelöltä joten useampia tunteja oli kerennyt jo pyörimään ja maisemia katselemaan. Paluu hotellille tapahtui perinteisesti metroa käyttäen ja noin kilometri metrolta hotellille kävellen.

Tänäänkin on yli 11 kilometriä ollut kävelyä ja askeleita on ollut yli 14.000, joten vaikka näistä postauksista saattaa helposti saada kuvan että päivä on mennyt istuskellessa vain terasseilla ja hieman metrolla kulkien on todellisuus paljon muutakin. Paikasta toiseen tulee auringon paisteessa käveltyä paljon ja vaikka monesti pysähtyykin juomaan litratolkulla nesteitä (vettä, kahvia, olutta, limpparia, smoothieta) ei silti vessassa tarvitse kovinkaan usein käydä. Tästä pystyy päättelemään helposti että sisään tulevat nesteet kyllä tulee hikoiltua pihalle kiitettävällä tahdilla.

Loppuilta luultavasti menee tässä hotellilla ellei jossain vaiheessa vielä innostu jonnekin jatkamaan matkaansa. Näillä näkymin ilta menee kuitenkin lepäämisen merkeissä. Kuulemiin siis seuraavaan kertaan!