Month: August 2021

Lyhyesti kokemuksia OnePlus 8T -puhelimesta ja LineageOS:sta

TLDR: Käytettävä puhelin LineageOS:lla, tosin monen objektiivin tuen menettää kamerasta sen myötä. Monet ohjelmat vinkuvat että eivät toimi ilman Googlen työkaluja, mutta oikeasti muutamaa poikkeusta lukuunottamatta kaikki on toiminut ilman ongelmia.

Muutama sana puhelinvalinnasta

Muutama viikko takaperin kerroin lyhyesti siitä että vuosien Apple-puhelinten käytön jälkeen suuntasin katseeni Android-maailman tarjontaan (lue täältä) Applen nykyisen tai ainakin tulevaisuudessa tulevan politiikan seurauksena.

Koska myös Android-puhelimien luotettavuus lukeutuu itselläni yhtä korkealle kuin luotto siitä että Kiinassa sallitaan vapaa mielipiteiden ilmaisu ilman pelkoa siitä että hallitus tulee asiaan puuttumaan oli ainoa vaihtoehto Androidille customoitu ROM. Käytännön elämässä siis tarkoittaa sitä että lanasin puhelimessa sisällä olevan käyttöjärjestelmän mäkeen ja laitoin tilalle erilaisen Android-version.

Oma valintani custom ROMiksi oli LineageOS joka on lähestulkoon kai samanlainen kuin tavallinen Android-versio joka oman puhelimeni mukanakin on toimitettu, mutta siinä ei ole mukana Googlen ohjelmistoja (Google Play kauppa, Google Maps, YouTube ja muut sellaiset himmelit) ja lisäksi jotain pieniä konfigurointeja on kai tehty eri tavalla. Aiheesta enemmän kiinnostuneet voivat lukea LineageOS:sta heidän kotisivuiltaan (katso täältä) tai mennä suoraan kyselemään tarkempia kysymyksiä IRC:stä #lineageos-kanavalta libera.chat verkosta.

Koska Android-maailman kapulat on itselleni suhteellisen tuntemattomia kävin IRC:stä kyselemässä neuvoja mihin saa ainakin tämän LineageOS:n asennettua. Näiden keskusteluiden pohjalta päädyin OnePlus 8T -malliin koska sen saatavuus oli hyvä (lue: heti haettavissa), hinta tolkullinen (alle 500 euroa) ja koska siihen oli saatavana tämä custom ROM. En siis osaa sanoa mitään tästä onko tämä parempi vai huonompi kuin muut Android-puhelimet, joten en katso tässä tekstissä asiaa lainkaan siltä kannalta vaan lähinnä ummikkona joka koettelee Androidia monen vuoden Apple-maailman jälkeen.

Muutaman viikon käyttökokemukset

Alkuperäisellä firmwarella ensimmäinen käynnistys

Olen käyttänyt tätä puhelinta nyt tämän kuun kymmenennestä päivästä saakka joten lähes kolme viikkoa on jo käyttöä takana. Tämän ajan käyttökokemukset ovat olleet positiiviset muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.

Vaikka tässä postauksessa listaan enimmäkseen negativiisia puolia on hyvä huomauttaa että yleistuntuma on selkeästi positiivinen eikä tämän kanssa enää ole tullut niin vahvaa tunnetta siitä että Android olisi ainoastaan crapwarea sisältävä kommunistien lelu 😉 Puhelin on puutteistaan huolimatta ollut tarpeeksi hyvä omassa käytössä koska kaikkiin ongelmiin on ollut kiertotiet.

Olen pitänyt erityisen paljon hyvästä akkukestosta (omassa käytössä akku kestää helposti päivän tai puolitoista) sekä näytöstä joka on mukavan kokoinen selata nettiä ja joka väritoiston ja yleistuntumansa osalta tuntuu suoraan paljon paremmalta kuin aiemmin käyttämäni iPhone 11:n näyttö. Puhelin on lisäksi sopivan kevyt ainakin itselleni ja siihen olen saanut lähes kaikki ohjelmat joita normaalisti käytän.

Ohjelmat joita olen aktiivisesti käyttänyt ovat Telegram, WhatsApp, Signal, Instagram, Firefox, FastMail, JuiceSSH, Nordean nettipankki sekä Nordean tunnusluvut. Lisäksi useita muitakin sekalaisia ohjelmia on saanut asennettua ja ne on toimineet siitäkin huolimatta että ohjelmat asennusvaiheessa tai käynnistysvaiheessa saattavat vinkua siitä että ohjelma ei toimisi koska ne tarvitsevat Googlen palveluita toimiakseen.

En sitten tiedä josko jotkin ominaisuudet eivät toimi, mutta ainakin ne mitä itse tarvitsen ovat yleensä toiminut lukuunottamatta notifikaatioita joiden toiminta tuntuu täysin epämääräiseltä. Esim. pikaviestimet eivät anna yleensä notifikaatteja kuin silloin tällöin ja monesti pitkällä viiveellä. Sama kyllä koskaa myös tekstiviestejä. Tästä on kuitenkin hyvä huomauttaa että tämä VOI johtua myös virransäästön asetuksista. En ole asiaa jaksanut tutkia koska asia ei ole itseäni kovin paljoa kiinnostanut sillä käytän pääosin kommunikointiin Telegrammia ja se toimii tietokoneella nettiselaimen kautta ja myös Signalia voin käyttää tietokoneelta jolloin myös viestit huomaa. Tämä notifikaattiongelma voi kuitenkin olla monelle isompikin ongelma, joten kannattanee varmaan perehtyä tarkemmin tähän saako sitä korjattua jos aikoo LineageOS:aa laittaa.

Toinen huono puoli (joka itselleni on isompi miinus) on se että ainakaan suoraan ei toimi Android Auto oman automankkani kanssa. En tosin ole vielä jaksanut laittaa edes navigointiohjelmistoakaan ja olen käyttänyt navigoidessa työpuhelintani joten tämä ei sen suhteen ole iso ongelma, mutta se on kuitenkin asia jonka joskuus toivon mukaan jaksan katsoa saisiko sen toimimaan.

Kolmas huono puoli on kamera. Kamera LineageOS:ssa ei osaa käyttää OnePlus 8T:n useampia linssejä joten ainoastaan oletuskameralla + etukameralla joutuu kuvansa räpsimään. Omalla kohdalla tämäkään ei ole ongelma koska lähes poikkeuksetta kaikkialla missä haluan kuvata kuljetan mukana erillistä kameraa (Fujifilm X100F tai Fujifilm X-T2) ja siellä missä ne ei ole mukana yleensä yhden objektiivin räpsäisyt riittävät. Toki mukavampi olisi jos voisi kaikkia linssejä hyödyntää, mutta en ole jaksanut kovin paljoa jaksanut tähänkään käyttää aikaa selvittääkseni voisiko tämän korjata jotenkin.

Neljäs miinuspuoli tulee tulostimen toimivuudesta. En saanut Canon Pixma Pro 10s -tulostinta toimimaan Androidista tulostaessa joten tein tulostuksen lopulta sitten vanhalla iPhonellani tai iPadillani. Tämänkaltaisissa mystisissä toimimattomuusongelmissa ilman selkeitä virheviestejä tulee yhä fiilis että Apple on vielä vuosia edellä toimivuudessa ja käytettävyydessä, mutta onneksi etumatka on kaventunut merkittävästi eikä enää Android-puhelinta käytettäessä rupea turhauttamaan kun mikään ei toimi 😀

Loppupäätelmät

Testikuva joka otettu vielä kameran ollessa oletusfirmwarella

Muutamien viikkojen käytön jälkeen iPhonea ei ole tullut ikävä. Asiat joita puhelimella teen on pääsääntöisesti toiminut hyvin lukuunottamatta edellisessä kappaleessa lueteltuja puutteita. Omaksi onnekseni nuo puutteet ovat sellaisia että omassa elämässäni ne eivät kovin paljoa haittaa koska niihin on kiertoteitä jotka sopii itselleni, mutta jos tämä olisi ainoa puhelin jota omistaisin, jos puhelimen kameralla olisi suuri merkitys tai jos tarvitsisin esim. Android Autoa tai varmempaa notifiikaattien toimintaa ilman Googlen palveluita niin tutkisin tarkemmin netistä josko näihin ongelmiin on jo ratkaisuita.

Samoin navigaattoria tarvitsevan kannattaa etukäteen etsiä onko olemassa hyviä navigointiohjelmistoja jos Google Maps ei ole vaihtoehto. Itse en ole vielä jaksanut kunnolla etsiä koska käytän työpuhelinta navigaattorina autossani koska se toimii suoraan autosoittimeni kanssa.

Lopputulemana olen ollut kaikista puutteista ja pienistä ongelmista huolimatta tähän puhelimeen tyytyväinen. En sitä kuitenkaan aivan varauksetta muille osaa suositella sillä nämä ongelmat voivat olla toisille merkittäviäkin haasteita puhelimen käytölle.

Leffalauantai: Billy the Kid Versus Dracula (Billy the Kid kohtaa Draculan)

Elizabeth Bentley (Melinda Casey) ja Bily the Kid (Chuck Courtney)

Billy the Kid Versus Dracula (IMDB) on vuonna 1966 julkaistu draamallinen kauhuelokuva. Suomennettuna elokuva tunnetaan nimellä Billy the Kid kohtaa Draculan. Elokuvan on ohjannut William Beaudine ja sen pääosarooleissa nähdään Melinda Casey, Chuch Courtney, John Carradine, Virginia Christine sekä Walter Janovitz.

Kolmen matkustajan ja parin kuljettajan vetämä hevosvaunu poimii matkansa varrella kyytiinsä kreivi Draculan (John Carradine). Matkustajina vaunussa on rouva Bentley (Marjorie Bennett), hänen veljensä James Underhill (William Forrest) sekä viskikauppias Joe Flake (George Cisar). Rouva Bentley veljineen on matkaamassa rouvan kotitilalle missä hänen tyttärensä odottaa. Matkan aikana rouva näyttää kreivi Draculalle tyttärensä Elizabethin kuvaa. Dracula havaitsee nuoressa tyttäressä naisellisen kauneuden ja iskee silmänsä häneen.

Matkustajavaunu joutuu intiaanien hyökkäyksen kohteeksi ja ainoastaan kreivi Dracula selviää elossa. Onnettomuudessa menehtyneen James Underhillin paperit katoavat Draculan toimesta ja pian Bennettien tilalla nähdään kreivi Dracula joka kuitenkin väärennettyjen paperien ansiosta James Underhillin nimellä tullaan kyläläisten toimesta tuntemaan.

Dracula pyrkii tekemään Elizabethin kaltaisekseen, mutta Elizabethin miesystävä sattuu olemaan kuuluisa asesankari Billy the Kid (Chuch Courtney) jolla on oma osansa sanottavana Draculan suunnitelmia vastaan.

Kreivi Dracula (John Carradine)

Billy the Kid Versus Dracula on viihdyttävän rento vanhan ajan elokuva. Sen tarina on suoraviivainen ja suhteellisen perinteikäs vampyyrielokuvaksi, vaikkakin tarinasta jotain irti saadakseen on oltava edes jonkinmoinen käsitys entuudestaan mitä ovat vampyyrit. Ilman yleistietoa siitä mitä ovat kansantaruissa kerrotut vampyyrit ja minkälaisia yleisiä myyttejä niihin liittyy saattaisi tarina tuntua paikoitellen epäselvältä, mutta luultavasti ainakin länsimaissa ikänsä elänyt ihminen tuskin on voinut välttyä kuulemasta tarinoita verta imevistä yön olennoista.

Ohjaus, näyttely ja kaikki muu on tavallisen toimivaa tasoa, vaikkakin vahvasti elokuvan olemuksesta käy ilmi myös sen aikakauden yleistunnelma. Näyttely on kohtalaisen teatreaalista ja sen vuoksi elokuva ei vaikuta samalla tapaa aidolta kuin vaikkapa keskimääräiset nykyelokuvat, mutta toki tämä ei siis ole mikään moite vaan havainto siitä kuinka tämänkin elokuvan pystyy tunnistamaan vanhaksi elokuvaksi.

Yleisesti vanhoista elokuvista pitävälle tai vampyyrielokuvia harrastavalle on tämä toimivaa tasoa oleva ja katsomisen arvoinen elokuva, mutta melkeinpä kenelle tahansa muulle enemmän moderneista elokuvista nauttiville tästä tuskin kovin paljoa irti saa.

Arvosana: 5/10 (IMDB: 3,8/10)

Perjantaipullo: Red Rye Captain Pale Ale

Hatherwood Craft Beer Companyn Red Rye Captain Pale Ale on 4.7 % alkoholitilavuudella varustettu pale ale. Hatherwoodista löytyi todella huonommanpuoleisesti tietoa, mutta joidenkin netin lähteiden mukaan taustalta todellisuudessa löytyisi brittien vanhin panimo Shepherd Neame joka tekisi LIDL:lle tällä toisella nimellä oluita. Mene tiedä totuudenmukaisuudesta, mutta ei se mahdottomaltakaan skenaariolta kuulosta.

Pullo on mukavan omaperäinen ja tuo fiiliksen pienpanimoiden omalaatuisista etiketeistä. Pullon aukaistua löytää poikkeuksellisen hyvän trooppisen hedelmän tuoksun joka ainakin allekirjoittaneelle kolahti hyvin.

Kaataminen on vaivaton operaatio sillä pinnalle ei muodostu juuri nimeksikään vaahtoa vaan kaatamisen voi humauttaa vaikka vasemmalla kädellä railakkaalla vauhdilla eikä vaahto pääse kovin helposti innostumaan liiaksi pursuamaan yli äyräidensä. Tuopissa tummaan hakeutuva väri on miellyttävän kaunis katsella.

Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on harmillista kyllä hienoinen pettymys kauniin värin, etiketin ja erinomaisen tuoksun odotuksien jälkeen. Maku on pistävä ja terävä, siinä on aromikkuutta ja trooppista hedelmää mutta kokonaisuutena liiallisen terävä ote ja aavistuksen lattea yleistuntuma verottaa makukokemusta ja kääntää sen suhteellisen keskinkertaiseksi. Ei tämä huono olut ole, mutta ei tätä erikoisemmin ehdoin tahdoin halua toistakaan kertaa ostaa.

Musiikkina tämän kanssa toimii hyvin kepeä musiikki, mm. The Big Moon – Yout Light tai Joan as a Police Woman – The Magic.

Nykyinen Internet on pilalla

Wiby.me hakukoneen etusivu

Nykyinen Internet on enenevissä määrin pelkkää persoonatonta roskaa

Olen lähiaikoina pannut merkille, että nykymuodossaan Internet on mennyt aina vain huonompaan suuntaan. Yhä enemmän ja enemmän vastaan tulee sivustoja jotka ovat erilaisten maksumuurien takana, sivuston mainosten määrä suhteessa muun sisällön määrään on suhteeton mainosten voitoksi ja lisäksi sivustojen persoonallisuus on kokenut inflaation sillä aivan liian monet sivustot ovat samasta puusta veistettyjä.

Nykyisin sivut joihin netistä Googlen kautta yleensä päätyy ovat sieluttomia, kylmiä, tunteettomia ja tylsiä vailla hajua ja makua. Kenties sivut ovat käytännöllisiä, mobiiliystävällisiä ja helposti käytettäviä mutta samaan aikaan niissä ei ole enää samanlaista omaperäisyyden leimaa mitä 2000-luvun taitteen nettisivuissa oli. Sivut joihin törmäsi olivat uniikkeja niin sisällöllisesti kuin ulkoisesti, aihealueet niillä olivat aivan mitä tahansa maan ja taivaan välillä eikä kaupallisuus ollut vallannut leijonan osaa nettiliikenteestä.

Mikä parempaa, ennen suurin osa Internetistä tai siellä käytävästä keskustelusta ei ollut Facebookin, Twitterin, Googlen tai Amazonin hallussa ja netti oli melkoinen villi länsi josta ei tiennyt mihin siellä törmää. Nykyään yhä useammat yhteisöt ovat menneet Facebookiin ja sitä myöten niiden persoonallisuus on kadonnut ja jokainen sivu näyttää enemmän tai vähemmän samalta.

Sosiaalinen media on uhka aidoille mielipiteiden ilmaisuille

Persoonallisuuden puutteen lisäksi pidempien tekstien ja muun sisällön siirtäminen pois omilta erikseen ylläpidetyiltä kotisivuilta Facebookin huomaan on tuonut aivan uudenlaiset uhkat myös vapaille ajatuksien ilmaisulle. Milloin tahansa mikä tahansa sinne kirjoitettu ajatus voi kadota mikäli Facebook kokee sen sisällön alustalleen sopimattomaksi, olipa syy heillä mikä hyvänsä. Kenen alustaa käytät sen sääntöjä kumarrat.

Ennen anonymiteetti Internetissä oli oletusarvo joten kontroversaalistenkaan näkemyksien ilmaisua ei tarvinnut samalla tapaa varoa. Nykyään jos kirjoittaa “vääriä mielipiteitä” suhteessa enemmistön tai vähintäänkin äänekkäämmän vähemmistön mielestä esimerkiksi Facebookissa tai Twitterissä on mahdollisuus että siitä seuraa sellainen määrä Twitter-raivoa että pian kirjoittajaa vaaditaan jo pyytämään anteeksi milloin mitäkin josta joku on mielensä pahoittanut.

Ymmärrän kyllä mikäli joku pyytää anteeksi kirjoittamaansa jos hän oikeasti tulee siihen tulokseen että asiat joita sanoi olisi voinut sanoa toisin tai jättää sanomattakin. Aivan liian kuitenkin syntyy mielikuva selkärangattomasta vätystelystä jossa anteeksi pyydetään sitä että omat mielipiteet eivät vastanneetkaan sosiaalisesti odotettuja normistoja. Mikäli ihmiset eivät kestä kuulla mielipiteitä ja arvoja jotka eivät vastaa jonkun toisen ihmisen näkemyksiä joita netistä lukee niin silloin olisi hyvä aika pysähtyä peilin eteen ja miettiä mikä elämässä on mennyt pieleen.

Sosiaalisen median raivoamisella, anteeksipyyntöjen vaatimisella ja sellaisten esittämisellä milloin minkäkin pinnalla olevan asian vuoksi on luotu kulttuuri missä ihmiset eivät enää helposti uskalla ilmaista näkemyksiä jotka eivät vastaa sosiaalisesti odotettuja normistoja. Vääränlaisten mielipiteiden ilmaisusta on aina uhkana että voi joutua sosiaalisen median haaskalauman silmätikuksi jonka jälkeen elämä Internetin ulkopuolellakin voi käydä pahimmassa tapaa hankalaksi.

Sopimattomien ajatuksien sanojien vaientamisen kulttuurilla luodaan ainoastaan ilmapiiri missä samanmielisten selkääntaputtelijoiden kerho kokoontuu yhdessä parantamaan maailmaa missä etsitään jälleen uusi väärinajattelija tikun nokkaan nostettavaksi ja lopulta lynkattavaksi. Hyvin onnistuttua sosiaalisen median oikeuden jakajien toimesta väärinajattelija saadaan savustettua ulos työpaikaltaan missä pidetään nollatoleranssia väärinajattelulle tai trendikkäämmin ilmaistuna vihapuheelle. Vihapuhe onkin mitä oivallisin termi sillä se elää ja mukautuu aina kätevästi ajan hengen mukaiseen suuntaan sen mukaisesti mikä milloinkin sattuu olemaan enemmistön tai kovaäänisen vähemmistön mielestä sopimatonta.

Mikä sitten neuvoksi? Kuinka tilanteen voisi korjata?

koshka.love sivuston erinomainen teksti Make the Web Great Again (lue täältä)

Uskon että paras keino nykyisen tilanteen muuttamiselle on palata takaisin Internetin alkulähteille. Aikaan milloin suurin osa nettisivuista oli itse hostattuja tai vähintäänkin hostattuna sellaisessa paikassa missä soveliaisuuden säännöt eivät mene nykyisen ajan hengen mukaisen uhrimentaliteetin omaavien mielensäpahoittajien ehdoilla vaan lainsäädännön ehdoilla.

On parempi kirjoittaa omat ajatuksensa ja muut tekstinsä muualle kuin sosiaaliseen mediaan jolloin niitä ei voida poistaa yhteisön sääntöjen vuoksi vaan ainoastaan viranomaisten toimesta mikäli sellaiselle on tarvetta. On selvää että luultavasti koskaan sellaiselle ei ole tarvetta sillä kontroversaaliset mielipiteet harvoin kuitenkaan ovat laittomia vaan ne ovat ainoastaan sellaisia että sosiaalisessa mediassa ne lynkataan kerettiläisenä.

Omien sivujen ylläpitämisen etuna on sananvapauden lisäksi myös vapaus muutenkin. Mikäli sivuillaan ei kerro kuka on, missä asuu tai kerro mitään muutakaan sellaista mistä lukija voi tietää kuka sivuston takana todellisuudessa on voi pysyä anonyyminä ja olla sen myötä vapaampi julkaisemaan matalammalla kynnyksellä vaikkapa omaperäistä taidetta jota ei välttämättä niin helposti julkaise omalla nimellään jos se ei ole “tarpeeksi hyvää” tai kaupallisesti myyvää.

Old School -Internet elää ja voi hyvin

Neocitiesin kautta löytää satoja tuhansia “old school” -sivustoja (selaa täältä)

Lähipäivien iltoina olen viettänyt aikaani selaillen omaperäisiä ja persoonallisia webbisivuja joissa on vanhaa kunnon “web 1.0” -tyyliä. Sitä tyyliä mikä Internetistä teki aikoinaan mielenkiintoisen. Sivustoja joita ylläpitää pääosin yksittäiset harrastelijat missä aihealueet vaihtelevat kaikessa maan ja taivaan välillä ja joissa Googlen, Amazonin ja Facebookin likaiset lonkerot ovat pelkkä huono muisto.

Kiehtovinta on silti ollut huomata että tämänkaltaisia sivuja on todella paljon eivätkä ne monetkaan ole edes vanhoja vaikka ovatkin sen näköisiä. Monia sivuja on päivitetty aivan lähipäivinä tai vähintäänkin lähikuukausina mutta näihin ei ole juuri koskaan tullut törmättyä Googlen haun kautta.

Kuinka paljon Internetin mielenkiintoisesta sisällöstä jää ihmisiltä piiloon kun hakukoneet eivät niitä nosta hakijoilleen esiin?

On ilahduttavaa huomata että koko Internet ei sittenkään ole niin pahasti pilalla kuin miltä se on tuntunut, vaan alkuperäistä Internettiä ei vain Googlen kautta törmää. Jokaiselle vanhanaikaisten sivujen tyylistä kiinnostuneelle suosittelen vahvasti wiby.me hakukonetta (katso täältä) joka on erikoistunut tämäntyylisten sivustojen etsintään ja löytämiseen.

Mikäli osaamista ja intoa löytyy niin laita oma omaperäinen verkkosivu pystyyn ja ole osana muuttamassa maailmaa parempaan 🙂

Koronatestitulos oli negatiivinen

Viime viikolla kävin testeissä sillä olin altistunut koronalle. Torstain ja perjantain välisenä aamuyönä jo tulos tuli noin neljän aikaan yöllä ja siinä kerrottiin että tulos oli negatiivinen. Tämä oli uutisena tietenkin positiivinen ja se mahdollisti reissuun lähtemisen Itä-Suomeen jo perjantaina töiden jälkeen.

Lauantaina oli kaverini polttarit johon onneksi pääsin mukaan kun karanteeni päättyi enkä joutunut jäämään enää kotiin. Postauksen kuva on otettu polttaripäivänä järven rannalta 🙂