Tämänviikon perjantaipulloksi löysi tiensä Lapin panimon Tähkä-nimeä kantava vehnä juhlaolut. Olutta myydään ainakin hyvin varutelluissa K-Marketeissa.
Lapin panimo on käsityöläispanimo joka sijaitsee Rovaniemellä. Panimolla on pitkä historia, mutta ensimmäiset oluet on tullut myyntiin vasta vuonna 2016 syyskuussa.
Tästä oluesta en löytänyt panimon sivuilta mitään tietoa ja pienpanimoiden oluita myyvän Pien-nimisen kaupan sivuiltakaan ei paljoa tietoa löydy tämän oluen osalta. Mysteeriolut, siis. Kuitenkin Untappd-sivuilla tiedetään kertoa että kyseessä on Lapin panimon 1-vuotis juhlaolut ja tyypiltään se on pintahiivavehnäolut.
Alkoholiprosentti on mieto, ainoastaan 3.5 %. Tästä huolimatta se maistuu ja tuntuu oikealle oluelle jota on ilo nauttia. Siinä on mieto ja miellyttävä tuoksu. Sen maku on raikas ja se on hieman kirpeän hedelmäinen. Makunsa osalta hieman Carlsbergmäinen vivahde. Mietoudestaan huolimatta toimiva olut.
Musiikkina tämän kanssa toimi ainakin Paramore – crushcrushcrush sekä Jessica Wolff – You Should Get Over Me.
Tämän viikon ruokapaikkatestauksen kohteeksi päätyi kauppakeskus Lauttiksessa sijaitseva Pizzarium. Pizzariumeja on tätä kirjoittaessa viidessä eri kaupungissa, Helsingissä, Vantaalla, Espoossa, Turussa ja Oulussa. Yhteensä ravintoloita on seitsemän.
Ensimäinen Pizzarium avasi ovensa vuonna 2012 Turussa ja se sijaitsee yhä samalla paikalla Hansakorttelin Kultatalossa.
Tilaaminen oli helppoa ja suoraviivaista. Ovesta sisään ja tiskille, lasin takana on erilaisia pizzaslicejä joista sitten valitaan ne jotka haluaa syödä. Sen jälkeen maksetaan ja mennään pöytään johon tarjoilija tuo valitut pizzat lautasella lämpimänä.
Pizzavalikoima on esillä valintaa varten
Pizzariumin pizzat on ehdottomasti maistamisen arvoisia. Pohja oli miellyttävän kuohkea, täytettä oli tarpeeksi ja maku oli todella hyvä. Mitäpä muuta pizzalta voisi edes vaatia?
Hintaa kahdella palalla pizzaa oli 8,90 eur ja kun euron laittoi lisää sai vielä pienen limpparin. Hintataso on siis hieman korkeampi kuin perinteisempien pizzerioiden hintataso, mutta hyvästä kannattaa maksaa. Samoin pizzapalat olivat tarpeeksi tuhteja että itseltäni lähti nälkä vaikka kyseessä oli päivän ensimmäinen ateria (hieman ennen kello kuutta illalla).
Tunnelma on miellyttävä sijainnista huolimatta
Vaikka Lauttasaaren Pizzarium sijaitseekin ostoskeskuksessa oli sen tunnelma saatu siitä huolimatta miellyttäväksi. Ehkä siihen vaikuttaa se että Lauttis ei ole samaa kokoluokkaa kuin isommat ostarit joten melutasoa ja hälinää ei tarvitse paljoa katsella tai kuunnella.
Palvelu ja henkilökunta oli paikassa myös ystävällistä joten eipä tästä paikasta löytä mitään pahaa sanottavaa. Kokeilemisen arvoinen paikka.
Tämänviikkoiseen kokkailuun tuli tehtyä tortillaveneitä. Kaupassa pyöriessäni mietin että mitähän sitä haluaisin syödä kun silmäni sattui havaitsemaan hyllyssä tortilloja jotka on väännetty veneen muotoon. Kaikkea sitä tuleekin nähtyä. Eipä siinä, näky oli sen verran erikoinen että pitihän niitä myös maistaa.
Tortillat on ainakin helppoa ja yksinkertaista evästä jonka tekemisessä ei luultavasti kovin pahasti voi mennä pieleen. Ohjeessa neuvottiin pistämään tortillat uuniin alumiinifolioon käärittynä mutta hyvin ne toimivat ilmankin.
Ensimmäisenä nakkasin jauhelihan paistumaan samalla kun uuni oli tullut laitettua lämpiämään. Kaupassa oli naudan jauhelihaa uudenlaisessa paketissa joten sellaista sitten pistin pannulle kärventymään. Sitä ruskistelin aikani ja odotellessa viipaloin valmiiksi tomaatin ja paprikan.
Veneet olivat paketissa hieman tarrautuneet toisiinsa jonka seurauksena yksi vene hieman hajosi käsiin
Kun uuni oli lämmin heitin tortillaveneet sinne miedolle lämmölle (175 C) seitsemäksi minuutiksi. Kun jauheliha alkoi olla ruskistunut heitin sekaan Pirkka Korma ateriakastikepurkin. Tai siis sen sisällön, en tietenkään sitä purkkia. Myös vettä tuli hieman pannulle kun huuhelin tuota Korma-purkkia ja kippasin sekaan.
Kun veneet olivat valmiit uunista pois otettavaksi alkoi veneen täyttäminen. Heitin pohjalle ensin tämän jauhelihan ja kastikkeen, päälle sitten tomaattia ja parikaa, hieman salaattia ja raejuustoa ja ei muuta kuin ääntä kohti.
Maku oli kohtalaisen eksoottinen. Kormakastike naudanlihan kanssa sopii yhteen yhtä hyvin kuin sinappi ja rusinat. Eipä siinä, ei maku paha ollut mutta kyllä siitä sai väsättyä kohtalaisen eksoottisen makukombinaation.
Naudan jauhelihaa ja Korma-kastiketta
Eksoottisesta mausta huolimatta ruoka oli ihan jees. Suosittelen silti tortilloiden kanssa perinteisempää metodia jossa jauheliha laitetaan sellaisenaan ilman mitään kastiketta. Nestettä jäi kastikkeeseen myös paljon ja näiden syömisen jälkeen lautanen oli yhtä siisti ja puhdas kuin bajamaja festariviikonloppuna.
Pienestä koostaan huolimatta tällainen ateria on sangen täyttävä. Kolme täytettyä venettä hilpaisin naamariin ja nälkä lähti eikä tarvinnut moniin tunteihin syödä sen jälkeen.
Ateria ja sen täytteet
Raaka-aineiden hinta jää alle kymmeneen euroon. Koska kauppakuitti ei ole tässä käden ulottuvilla en tarkkaa summaa jaksa laittaa. Toisaalta ei se tämänkaltaisessa ruoassa ole merkityksellistä sillä tortillojahan kannattaa täyttää sillä mitä mieleen sattuu juolahtamaan ja mitkä omat makumieltymykset ovat.
Varsinaiset tortillaveneet olivat myös toimivan makuisia joita voin harkita ostavani toisenkin kerran.
Kaupasta tarttui jälleen matkaan kahvia jollaista en muista aikaisemmin maistaneeni enkä ainakaan ole maistanut siten että olisin siitä tänne kirjoittanut, joten kirjoitetaan lyhyesti kokemukset.
Pelican Rouge on pitkän historian omaava paahtimo. Sivujen mukaan historia juontaa juurensa 1800-luvulle Belgian Antwerpeniin jossa 1863 Joseph van Leckwijk perusti poikineen kahvipaahtimon joka toimitti asiakkailleen valmiiksi paahdettua kahvia.
Kahvia ja juoma-automaatteihin saatavia ratkaisuja tarjolla on ollut 1970-luvun alkuvuosista asti. En tiedä koskeeko tämä vain Suomea sillä tästä 1970-luvusta ei firman englanninkielisillä sivuilla ole mitään mainintaa.
Pelican Rougen Original Blendiä myydään normaaleissa hyvin varustetuissa ruokakaupoissa joten maistaakseen tätä ei tarvitse olla erikoishipsteri ja lähteä koluamaan kahvikauppoja.
Purut näyttävät samalta kuin lähes kaikissa muissakin
Tärkein kriteeri itselleni kahvia nautittaessa on tietenkin maku, joten positiivisesti tästä kahvista onneksi löytää sen tärkeimmän. Maku on pehmeän miellyttävä ja helposti lähestyttävä. Paahtoaste on 2 joten miedon pehmeä maku varmaankin selittynee sillä. En tosin ole mikään kahviekspertti joten en varmaksi osaa sanoa. Tätä on kuitenkin helppoa siemailla kuppi jos toinenkin ja tätä voi mieluusti tarjota myös normieille.
Hintaa pussilla näyttäisi K-Ruoka nettisivuilla olevan 4,65 eur joten hintansa puolesta kahvi menee peruskahvien (Juhla Mokka, Presidentti jne.) hintaluokkaan.
Crysis 2 on vuonna 2011 julkaistu ensimmäisen persoonan kuvakulmasta koettava science fiction ammuntapeli. Sen on kehittänyt saksalainen Crytek ja julkaissut Electronic Arts. Peli on saatavana PC:lle, Xbox 360:lle sekä Playstation 3:lle.
Crysis 2 on pelisarjan kolmas julkaistu peli. Samassa sarjassa on nähty aiemmin Crysis sekä Crysis Warhead.
Tarinallisesti Crysis 2 on jollain muotoa jatkoa Crysikselle ja Warheadille vaikkakin täysin suoraa jatkumo ei olekaan. Siinä missä Crysis sijoittui vuoteen 2020 sijoittuu Crysis 2 vuoteen 2023 joten väliin jää muutaman vuoden aukko.
“Luodin edessä alien on hidas kuin etana” – vanha viidakon sanonta
Tuttuja tarinoita uusilla sävyillä
Protagonistina tarinassa nähdään Alcatraz-nimeä kantava sotilas. Profeettana tunnettu sotilas pelastaa Alcatrazin hengen jonka jälkeen riistää hengen itseltään. Profeetta on ollut taistelemassa Ceph-rodun alieneita vastaan ja Alcatraz saa jatkaa tätä profeetan aloittamaa missiota. Alcatraz saa profeetalta aiemmista osista tutun nanoasun ja sen myötä yli-inhimillisiä kykyjä tullen supersotilaaksi.
Taisteluita käydään ihmisten ja alieneiden välillä, mutta mukaan kuvioon tulee myös taisteluita kanssaihmisiä vastaan. Kieroa peliä pelataan isommissa kuvioissa ja ajan saatossa saadaan huomata että tämäkin supersotilas nanopuvussaan on vain isojen poikien pelinappulana taistelukenttien tiimellyksessä.
Tarina on viihdyttävä. Se on tarpeeksi syvä ja monipuolinen pitääkseen yllä mielenkiintoa mutta ei kuitenkaan niin syvä että sen vuoksi yöuniaan menettäisi pohtiessa kaiken sen tarkoitusta. Perus jees.
Kuinkahan korkeilla tikkailla näitä ikkunoita yltää pesemään?
Ei pelkästään saman toistoa
Siinä missä Warhead jatkoi Crysis 1:n linjalla mekaniikkojen ja toiminnallisuuksien osalta ottaa Crysis 2 muutaman askeleen eteenpäin. Pelaajalla on mahdollisuus kerätä tapetuista alieneista jonkinsorttisia pisteitä joiden avulla nanopukuaan voi tuunata monipuolisemmaksi. Kustomointeja ei ole paljoa – yhteensä vain yhdeksän – mutta ne luovat hyvän lisän peliin. Esimerkiksi pelaaja voi muokata asuaan pitämään vähemmän ääntä tai näyttämään maassa jalanjälkiä joista vihollinen on vastottain mennyt.
Pelissä on myös kiikarit joiden avulla voi merkitä vihollisia sekä katsoa taktisia ehdotuksia joita tulee matkan aikana tarjolle. Taktiset ohjeet ovat esimerkiksi tyyliä “Use turret” tai “Stealth kill”. Niiden avulla kuitenkin saa paikoitellen ihan hyvää käsitystä mitä kaikkea elementtejä pelimaailmassa löytyy joita voi hyödyntää.
Terroristit vauhdissa
Entuudestaan tutut lisävoima ja läpinäkyvyys löytyy nanopuvsta tässäkin versiossa. Tässä osassa kuitenkin nopeutta ei ole enää erikseen olemassa vaan se on yhdistetty nanopuvussa samaan kuin voima.
Totally worth it
Lyhyesti tiivistäen Crysis 2 on erinomainen peli. Vaikka sillä alkaa olemaan jo ikää on se vielä vuonna 2017 erinomaista viihdettä. Se on todella suuri harppaus eteenpäin siitä mitä Crysis 1 sekä Warhead olivat.
Vaikka grafiikat olivat merkittävästi aiempia osia paremmat oli onneksi myös sen suorituskyky parantunut. Peli rullasi ilman isompia yskimisiä GTX 980:lla, vaikkakin muutamassa tehtävässä alkoi jonkinmoista lagia olemaan. Pääsääntoisesti suorituskyvyssä ei ollut mitään valittamista.
Maasta se pienikin ponnistaa
Musiikit tässä pelissä olivat mahtavat. Sävellyksistä on vastannut Borislav Slavov, Tilman Sillescu, Hans Zimmer sekä Lorne Balfe. Mikäli jostain löydän tämän soundtrackin CD:nä täytyy se ostaa myös omaan levyhyllyyn.
Crysis 2 on yksi hienoimmista pelaamistani sci-fi räiskinnöistä. Se on kaiken kaikkiaan pelaamisen arvoinen peli jokaiselle sci-fi FPS-pelien ystävälle.
