Month: September 2022

  • Sähköinen henkilökortti kännykkään – onko se välttämättä hyvä idea?

    Lyhyesti

    Viime viikolla Yle uutisoi puhelinsovelluksesta jolla voi ensi vuonna todistaa henkilöllisyytensä (lue täältä). Uutinen on mielenkiintoinen eikä sinänsä mitenkään yllättävä sillä on ollut vain ajan kysymys milloin matkapuhelimessa voi käyttää henkilökorttia.

    Henkilöllisyyden todistaminen matkapuhelinsovelluksella sinänsä kuulostaa hyvälle ja käytettävyyden ja käytännöllisyyden näkökulmasta katsoen se sitä varmasti onkin. En valitettavasti silti pysty kovinkaan suurella innolla tämän kehitysaskeleen kohdalla juhlimaan sillä näen tämän enemmänkin vain yhtenä välivaiheena asteittain jopa vaaralliseksi kehittyvästä teknologiakeskeisestä yhteiskunnasta.

    Valvonta ilmeisesti on herättänyt muissakin huolia sillä uutisessa sanotaan seuraavaa: “Partala korostaa, että viranomaiset eivät pysty seuraamaan digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöä.“. Ehkä niin alkuvaiheessa, mutta mikä on tulevaisuus?

    Uhkakuvia

    Ongelmana tällaisessa puhelinsovelluksessa on siis se, että mitä enemmän eri rekistereitä ja henkilöiden käyttämiä palveluita keskitetään helpommin hallittavaksi kokonaisuudeksi sitä suurempi riski on sille että tulevaisuudessa näistä vähitellen kehittyy totalitäärinen hallintatyökalu jolla voidaan ohjata kansalaisia painostamalla päättävien tahojen toimesta milloin mihinkin suuntaan.

    Tällainen yhteiskunta ei tapahdu hetkessä vaan askel kerrallaan lisäämällä erilaisia työkaluja joiden avulla tällainen voidaan rakentaa joten sen vuoksi jo olen jossain määrin huolissani kaikista näistä välivaiheistakin jotka edesauttavat kehitystä menemään siihen suuntaan. En siis suoraan näe tätä yksittäistä kännykässä olevaa henkilökorttia itsessään kovinkaan suurena uhkana, vaan uhka muodostuu siitä että askel kerrallaan helposti seurattavia järjestelmiä tulee tavallisten ihmisten arkeen joista datat voidaan tulevaisuudessa yhdistää ja käyttää tietoja hyvinkin huolestuttavalla tapaa.

    Uutisen mukaan viranomaiset eivät pysty seuraamaan digitaalisen henkilöllisyystodistuksen käyttöä. Mikä estää että tulevaisuudessa ohjelmisto ei pystyisi seuraamaan? Ohjelmistopäivityksiä voidaan jaella milloin tahansa ja pakottaa käyttäjät päivittämään sellaiseen versioon esimerkiksi estämällä vanhan version käytön joten se että jotain ei voida nyt tehdä ei ole minkäänlainen tae siitä että asia on samalla tapaa tulevaisuudessa.

    Esimerkiksi tulevaisuudessa ohjelmistoon voisi helpostikin lisätä ominaisuuden mikä tallentaa aina tiedon missä GPS-sijainnissa käyttäjä on aukaissut henkilötietosovelluksen ja mihin kellonaikaan. Samoin nuo tiedot voitaisi lähettää helposti ja vaivattomasti ohjelmiston avulla myös minne tahansa ohjelmistovalmistajan määrittämälle palvelimelle mistä saataisikin jo erittäin helposti jatkossa kerättyä tietoa kaikista niistä paikoista joissa henkilö on joutunut henkilöllisyytensä todistamaan tai vähintäänkin aukaissut ohjelman.

    Sinänsä tuonkaltaisen datan kerääminen kuulostaa harmittomalta ja vaarattomalta, mutta käytännössä tässä on monia uhkakuvia erityisesti silloin kun dataa keräävä taho on valtio tai hallitus.

    Yksittäisen digitaalisen henkilökortin osalta uhka on vielä pieni, mutta tulevaisuudessa mitä enemmän dataa eri järjestelmistä kerätään ja niputetaan yhteen, sitä tarkemmat profiilit yksittäisistä kansalaisista saa luotua joiden perusteella voidaan alkaa halutessa kansalaisia pisteyttämään ja sen mukaan esimerkiksi rajaamaan heille annettavia palveluita. Käytännössä tällöin kansalaisten elämää voidaan ohjata hallituksen toimesta painostamalla haluttuun suuntaan esimerkiksi estämällä pankkitilien ja maksukorttien käyttö yms. mikäli henkilön sosiaalinen pisteytys on päässyt laskemaan liian alhaiseksi syystä tai toisesta. Käytännössä ainoa vaihtoehto suurimmalle osaa kansalaista on tuolloin vain totella olipa säädökset järkeviä tai ei.

    Yhtenä ongelmana digitaalisessa henkilökortissa on myös se, että mikäli tällainen digitaalinen henkilöllisyyskortti yleistyy on mahdollista että tarpeeksi suuren suosion saavutettuaan ns. perinteiset henkilöllisyyskortit voidaan jättää pois hyväksyttyjen henkilöllisyystodistusten joukosta jonka jälkeen muidenkin on käytännössä lähes pakko ruveta myöskin käyttämään tämänkaltaista sovellusta.

    Ei silti syytä huoleen

    Vaikka yllä olen kirjoittanut jonkinmoisia uhkakuvia on hyvä muistuttaa että syytä huoleen ei vielä tässä vaiheessa ole eikä siis minkäänlaiseen hysteriaan tai kauhisteluun ole mitään syytä.

    Se että itse uskon vakaasti että tämä on vain yksi välietappi matkalla vaaralliseksi muodostuvaa valvontayhteiskuntaa on silti muistettava että omat vakaat uskomukseni eivät ole siltikään mikään tae tulevaisuuden kehityksen suunnasta eivätkä ne välttämättä ole realismia. Asiat voivat mennä täysin toisellakin tapaa kuin miten itse uskon joten mielenkiinnolla seuraan mitä tuleman pitää.

  • Kuvaussessio Fujinon XF 23 mm F/1.4 R -objektiivilla

    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/600

    Kuten parissa aikaisemmassa blogipostauksessani olen maininnut hankin jokin aika sitten tori.fi:stä Fujinon 23 mm F/1.4 R -objektiivin. Olen sillä ottanut oston jälkeen kohtalaisen paljon kuvia testaillessa sen sopivuutta erilaiseen valokuvaukseen ja olenkin täällä blogissakin jakanut sekalaisia ensikuvia (katso täältä) sekä kuvia kotistudiokuvauksessa itseään kuvaillessa (katso täältä). Molemmissa objektiivi on tuntunut hyvälle, mutta paremmin objektiivista osaa sanoa vasta kun sillä on tehnyt useampia kuvaussessioita.

    Kyselin ystävääni Loviisaa malliksi valokuvaussessioon jonka sitten teimme viime kuun viimeisenä sunnuntaina. Ajankohta oli mitä otollisin sillä heti seuraavana päivänä alkoi kelit jo viilenemään.

    Tämän kuvaussession jälkeen mielikuvani objektiivista on yhä selkeästi positiiviset. Objektiivi tuntuu hyvälle kouraan, se ei paina liikaa eikä myöskään vie Fujifilm X-T2 -kamerassa painopistettä tarpeettoman etupainotteiseksi, tarkennus on nopeaa ja kuvanlaatu on ainakin subjektiivisesti analysoiden erinomainen. En ole tehnyt mitään tarkkuustestejä tai muita teknisiä arvioita tästäkään putkesta sillä en ole niistä lainkaan kiinnostunut, arvioin objektiivia puhtaasti subjektiivisesti todellisen elämän käytön perusteella.

    Kaikki tämän blogipostauksen kuvat on siis otettu tällä Fujifilm Fujinon 23 mm F/1.4 R -objektiivilla käyttäen Fujifilm X-T2 kameraa. Kuvankäsittely on tehty RAW-kuvista Lightroom Classic CC:llä missä kuvien väriprofiilia on LUTeja käyttäen muokattu omaan makuuni sopivaksi.

    Mallina toimineen Loviisan omaa taidetta voi käydä katsomassa osoitteessa www.loviisatala.com. Mikäli olet kiinnostunut itse olemaan valokuvauksessa mallina tai tarvitset itsestäsi kuvia voit ottaa yhteyttä sähköpostitse aleksi.rasanen@deepcontrastmedia.com kautta. Löydät myös hieman lisää tietoja firmastani osoitteen deepcontrastmedia.com kautta.

    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/1100
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/1900
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/1800
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/420
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/900
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/2200
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/640
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/200
    ISO 200, aukko F/1.4, valotusaika 1/4700

  • Leffalauantai: The Batman

    Batman on tutun ja turvallisen näköinen myös uusimmassa elokuvassaan

    The Batman (IMDB) on Matt Reevesin ohjaama toiminnallinen rikosdraama vuodelta 2022. Pääosissa nähdään Robert Pattinson, Zoë Kravitz, Paul Dano sekä Jeffrey Wright.

    Gothamin poliittisissa asemissa olevia henkilöitä alkaa kuolemaan julmilla tavoilla tapettuna. Tappojen yhteydessä vastaan tulee erilaisia arvoituksia joista Batman (Robert Pattinson) saa erilaisia vihjeitä liittyen poliitikkojen korruptioon ja rikoksiin. Tappamisten takaa paljastuu Arvuuttaja (Paul Dano) jolla on kuitenkin isompikin suunnitelma kuin vain yksittäisten korruptoituneiden virkamiesten ja viranomaisten hengiltä päästäminen.

    Tutkiessaan Arvuuttajan vihjeitä saa Batman kuulla myös epämukavia tietoja liittyen omaan isäänsä ja äitiinsä. Onko väitteissä mitään perää vai onko syytökset täysin valheellisia?

    Zoë Kravitz roolissaan Selinana eli kissanaisena

    Batman-elokuvia on nähty vuosien mittaan useampia joista kaksi vanhinta on nähty jo 1940-luvulla. Ennen vuotta 1989 nähtiin myös muutamia Batman-elokuvia ja vuosien 1989-1997 välillä nähtiin lepakkomies neljässä eri elokuvassa. Vuosien 2005-2012 välillä nähtiin Dark Knight -trilogia ja DC Extended Universumin elokuvissakin on viittasankaria päästy näkemään.

    Vaikka Bruce Wayneä on nähty jo monet kerrat valkokankaalla ei mustaan pukeutuvan rikollisten kauhun tarina ota loppuakseen vaan uusia elokuvia tunnutaan tehtävän yhä vain uudelleen ja uudelleen. Uudetkin elokuvat kyllä kelpaavat niin kauan kuin ne tehdään hyvin ja tarinassa, hahmoissa tai miljöössä on jotain uutta ja erilaista tai vaihtoehtoisesti ne vain on kuvattu taidokkaasti. Onneksi tämä vuoden 2022 teos onnistuu kaikissa näissä eikä sitä katsoessa tule tunnetta että eiköhän tämä ole jo nähty tarpeeksi monta kertaa ennenkin.

    Siinä missä vuosien 1989-1997 Batmanit olivat jossain määrin kepeämpiä tai ainakin humoristisempia absurdiuteen asti vietyjen rikollistensa osalta oli vuosien 2005-2012 Dark Knight -trilogia jo selkeästi synkemmissä vesissä kelluntaa. The Batman jatkaakin tyylilliksesti trilogian vanavedessä pitäen Gothamin synkkää tunnelmaa yllä vailla huumorin keventävää vastapainoa. Niin Gotham kuin Batman ja sen rikollisetkin ovat synkän realistisia ja elokuva on spin-off elokuva Jokerin (lue arvostelu) tapaan vakavammin otettavaa draamallista toimintaa.

    Pidin tästä elokuvasta paljon. Sen tarina on mielenkiintoinen ja kohtalaisen monipuolinen. Siinä missä yhdessä kohtaa vaikuttaa että tarinan loppu olisi jo käsillä yllättää se vielä näyttämällä että vielä löytyy rikollisilta ässä hihasta joka lyödään pöytään muuttamaan pelin kulkua. Elokuva on kyllä pitkä lähes kolmen tunnin kestollaan mutta se ei siltikään ole onneksi pitkäveteinen. Tarina pysyy hyvin kasassa ja sitä rakennetaan toimivalla rytmillä.

    Audiovisuaalinen puoli on tyylillä tehtyä. Värien käyttö on näyttävää ja useampikin kohtaus toimisi myös yksittäisenä valokuvanakin. Hahmot ovat mielenkiintoisia, näyttelytyö on toimivaa ja Pattinsonin lähes ilmeettömyys antaa Bruce Waynelle myöskin toisenlaisen persoonan tunnun kuin aikaisemmissa Batman-elokuvissa on totuttu näkemään.

    The Batman on hyvä ja viihdyttävä elokuva jonka katsoo mielellään kerran tai useammankin.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 556 358 annettuun ääneen”]7,9/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Beavertown Gamma Ray

    Brittiläisen Beavertownin panimon Gamma Ray on 5,4 % vahvuinen Pale Ale. IBU-arvo oluessa on 55. Lisää tietoja löytää panimon sivuilta (katso täältä). Olutta myydään ainakin hyvin varustelluissa ruokakaupoissa.

    Tölkki on mukavan omalaatuinen ja tyylikäs. Vaahtoavuus on suhteellisen runsasta kaadettaessa mutta vaahto ei pitkään pysy tuopissa. Tuoksu on raikas ja kohtalaisen voimakkaan greippinen. Suutuntuma on terävän pistävä ja keskitäyteläinen. Mausta löytää greipin olemuksen ja raikkaudesta huolimatta kokonaisuus on katkeraan kallistuvaa sorttia. Ei lainkaan hassumpi olut.

    Musiikkina tämän kanssa toimii hyvin mm. Kool & The Gang – Fresh tai Fleetwood Mac – Little Lies.