Yritys perustettu!

Kuten ohimennen Shure SM57 -mikrofonin ensimmäisessä blogipostauksessa mainitsin (lue täältä) perustin itselleni viime kuun lopulla yrityksen.

Yrityksen nimi pääsi myös Kaupparekisteriin 07.04.2021 joten nyt pystyn tännekin vähitellen hieman kirjoittamaan lisää. Toki aikaisemminkin olisi voinut kirjoittaa, mutta koska Kaupparekisterissä olisi nimi voitu syystä tai toisesta esim. hylätä joten oli parempi odotella ensin kaikessa rauhassa ja katsoa miten nimen kanssa käy jotta ei tule tänne selostettua firmasta jonka nimi sitten olisikin muuttunut heti alussa 🙂

Yhtiömuotona on yksityinen elinkeinoharjoittaja eli puhekielessä toiminimi ja firman nimenä on Deep Contrast Media joka löytyy myös Y-tunnuksella 3201466-9 (katso tästä YTJ:ssä). Firman ensisijainen ala on audiovisuaalinen tuotanto, ts. ”Elokuvien, videoiden ja televisio-ohjelmien tuotanto”.

Tähän kuuluu kuitenkin laajasti kaikkea muutakin, esim. valokuvausta, ottamieni valokuvien myymistä verkkokaupassa (jonka toivon mukaan saan laitettua pystyyn pian kun ensin selvitän kirjanpitäjän kanssa käytännön asioita), audiovisuaalisessa tuotannossa käytettävien laitteiden vuokraamista, äänittämistä jne. joten pelkkä lyhyt kuvaus ei tarkemmin toki kerro kaikesta. Harmillista kyllä, verottajalle ja YTJ:lle on valittava aina lyhyesti se mikä on edes lähimpänä sitä mitä aiotaan tehdä, vaikka monesti alat limittyvät päällekkäin. Esim. jos teet videoita, tarvitset luultavasti laitteistoa joilla kuvataan, äänitetään, valaistaan jne. jotka monet menevät samaan kategoriaan jos olisit äänittäjä tai valokuvaaja.

Yhtä kaikki, kuvausta kirjoittaessa YTJ:lle annoin seuraavan kuvauksen: ”Audiovisuaalinen tuotanto ja jakelu, taiteen myynti ja levitys, kirjakustannus ja -painatus, kristillisen taiteen tukeminen ja edistäminen sekä kaikki muu laillinen liiketoiminta.” joka sekin on ympäripyöreä, mutta luultavasti vähän laajemmin kuvaava sepustus kaikista pääasiallisista ajatuksista mitä toiminimellä on tarkoitus tehdä 🙂

Toiminimi on itselläni ainoastaan sivutulojen hankkimiseen. Teen siis yhä täysipäiväisesti töitä muualla jatkossakin, mutta toiminimen kautta erinäisten käytännön asioiden hoitaminen on käytännöllisempää.

Jos etsit siis bändillesi tai itsellesi äänittäjää, haluat vuokrata äänityslaitteita, haluat bändillesi tai muuten vain itsestäsi valokuvia digitaalisesti tai fyysisessä muodossa (A3-kokoon saakka) tai tehdä jonkinlaisia videoita joko sosiaaliseen mediaan tai muuten niin olkaa yhteydessä, ajantasaiset yhteystiedot löytyvät YTJ:stä. Gospel-artisteille ja seurakunnille vielä edullisempaan hintaan 🙂

Tästä se homma lähtee hissukseen rullailemaan, ainakin toivon mukaan 🙂

Loma takana

Papupeliä Oikoksella

Tiistai on jo täällä ja paluu työarkeen on jo vähitellen tapahtunut. Olin pääsiäisen lisäksi vielä koko sitä seuraavan viikon lomalla, joten lähes puolitoista viikkoa tuli oltua tekemättä mitään työasioita.

Loma oli mukava ja toiminnantäyteinen. Pääsääntöisesti toiminta rajoittui toki oman firman juoksevien asioiden alkuun laittamisessa (firman perustamisesta tulee torstaina postaus), pienissä investoinneissa, kodin siivoamisessa ja sosiaalisessa elämässä.

Lomaviikolla oli hyvin aikaa käydä viemässä VPD:lle (katso täältä) lähes kaikki fyysisessä muodossa omistamani pelit kaapista myyntiin sillä tarvitsin kaappeihin tilaa. Muutenkin pelit mitä omistin on sellaisia että voin ne ostaa luultavasti milloin tahansa takaisinkin jos niin haluan sillä ne eivät olleet mitään harvinaisuuksia luultavasti kovinkaan monet. Fyysisessä muodossa pelejä jatkossakin on tarkoitus ostaa, mutta pitää taas ostaa niitä sitten kun on aikaa paremmin pelata.

Uusinta Assassin’s Creediä en vienyt, koska se on vielä kesken mutta luultavasti sen pariin en pariin kuukauteen palaa kun se hävitti uusimmat tallennukset ja sen myötä arvioilta ehkä noin 10 tunnin edestä pelin edistymistä. Odotellen varmaankin pari kuukautta ja seuraan josko Ubisoft milloin korjaa noin ison bugin ennen kuin jatkan pelaamista 😀

IKEAssa tuli muutaman kerran pyörähdettyä ja vihdoin löydettyä mieluinen kotistudiopöytä jonka virittelin makuuhuoneeseen ja tästä tulee myös lähiviikkoina postaus tänne blogiinkin.

Olohuoneessa on yhä edelleen räkkivekottimet pianon luona, joten niitä en makuuhuoneeseeni siirrä. Tarkoituksena on että erilaisten instrumenttien äänitykset hoidan yhä olohuoneessa läppärille koska akustiikka on parempi ja tilaa on enempi, mutta makuuhuoneen puolella on sitten kotistudiosetuppi jossa voin hoitaa biisien muut värkkäämiset. Käytännössä siis softainstrumenteillä säveltämiset, miksaamiset, editoinnit jne.

Lomailuun mahtui myös sosiaalista elämää ja pitkästä aikaa tuli valokuvaustakin tehtyä kotistudiossa (tästä tulee huomenna postaus) kun kaveri kävi kylässä. Lisäksi kokoontumisrajoituksien sallimissa rajoissa tuli myös seurakuntaelämää vietettyä joten mukavan rennosti lomaviikko meni, vaikkakin paljon energiaa sai kulutettua kodin siivoamiseen 🙂

Lasien uusintaa

Tikkurilan Instrussa näköä tarkastamassa ja uusia kehyksiä katsomassa

Sunnuntaina illalla saavutin räpeltämisen saralla jonkinlaisen uuden tason sillä onnistuin hajottamaan silmälasini. Kuuntelin illalla kaikessa rauhassa musiikkia makuuhuoneessa ja olin laittanut silmälasit pois päästä lattialle nojatuolin viereen. Levyn kuunneltua ja vinyylin takaisin hyllyyn vietyä kävelin siltä puolelta nojatuolia jonne olin kakkulani laittanut ja onnistuin ohimennessäni potkaisemaan niitä tietenkin sen verran että sangat vääntyivät mutkalle.

Totaalisesti lasit eivät tästä hajonneet, mutta vääntyivät kuitenkin sen verran mutkalle että niiden käyttäminen ei enää onnistunut itseltäni niissä olevan taiton korjaamisen vuoksi. Sangat ilmeisesti vääntyivät sen verran huonoon kulmaan että silmissä oleva taitto ja laseissa oleva taitto eivät enää kohdanneet aiheuttaen sen että niiden käytöstä ei tullut mitään.

Maanantaina lähdin työpäivän aikana Instrumentariumille Tikkurilaan katsomaan josko siellä olisi sangat saatu korjattua. Sankoja sai kyllä siellä suoristettua jonkin verran, mutta ei kuitenkaan siten että niiden käytöstä olisi tullut yhtään mitään luultavastikin juuri taittovirheen takia. Lasit päähän laittaessa tulee alle minuutissa jo sen verran todellisuusirtoinen olo ja yökkäilyä että lasit jäivät käyttämättä.

Maanantaina oli hieman jo päänsärkyä kun ilman silmälaseja koetin töitä tehdä ja naama kiinni näytössä kyyhötin, mutta onneksi muistin illasta että vanhat lasini olivat vielä jossain kaapissa. Etsin ne töiden jälkeen otettujen ibutabsilla varusteltujen päiväunien jälkeen kun pahimmat jomotukset olivat menneet ja onneksi vajaan kahden vuoden takaiset silmälasit kaapista vielä löytyi. Mikä parasta, silmien taittovirhe ei ollut kovin paljoa muuttunut parissa vuodessa joten vanhat ja naarmuiset lasit ovat nyt käytössäni siihen saakka että uudet tulevat.

Varasin heti seuraavalle päivälle (eli eiliselle tiistaille) ajan optikolle jossa näkö mitattiin. Näön mitattua oli aika katsella sankoja jotka sitten onneksi kohtalaisen nopeasti löytyikin. Tällä kertaa päädyin suoraan ottamaan kahdet silmälasit, etenkin kun oli tarjouksessa kahdet yhden hinnalla. Onpahan kerralla valmistauduttu siihen että jatkossakin tulen jotain räpeltämään 😀

Lasit pitäisi tulla noin muutaman viikon päästä, joten siihen asti täytynee näillä vanhoilla laseilla pärjätä. Toivon mukaan näiden kanssa ei päänsärkyjä ja huonovointisuuksia kovin paljoa ilmene. Eilen tiistaina kyllä illalla pientä jomotusta oli joka onneksi päiväunilla meni ohi, mutta elätän toivoa että syynä oli ainoastaan ergonomisesti erinomaisen maanantaisen naama kiinni näytössä -asennon jälkimaininkien seuraus sillä niskat olivat vielä sen verran jumissa.

Kaupunkielämän iloja

Kaupunkielämä tarjoaa monenlaisia sellaisia etuja jotka tekevät kaupunkiasumisesta maalla asumista mukavampaa, ainakin yksin asuvan ihmisen näkökulmasta katsoen. Harmillista kyllä myös tämänkin kolikon kääntöpuolelle mahtuu asioita joista yksi on parkkeeraaminen.

Kuukauden alusta asuntoni parkkipaikalla muuttui pysäköinti siten, että vierasparkissa pitää olla aina vieraslupalappu normaalin parkkikiekon lisäksi. Tämän lisäksi autopaikan omistajilla on oltava auton ikkunassa lappu jolla osoitetaan että autonsa saa pysäköidä omalle parkkiruudulleen.

Aikaisemminkin autopaikan lunastaneiden osalta näin on ollut, mutta aluetta valvovan pysäköintifirman vaihtumisen jälkeen on täällä merkittävästi virkaintoisempia tarkistajia liikenteessä sillä autooni oli tullut kolmet sakot siitä että olin oman autoni ajanut omaan parkkiruutuuni, mutta olin unohtanut laittaa pysäköintiluvan ikkunaan näkyviin. Lupalappu on kyllä ollut autossa, mutta ei ole ollut tuulilasilla ja pikavoittoja on käyty jakamassa kolmeen kertaan.