Päiväpatikointia Liesjärvellä

Liesjärven kansallispuiston kävelyllä välillä oli maisemia korkeallakin

Eilen tuli lähdettyä seurakuntaporukan ja muutaman muun itselleni aikaisemmin tuntemattoman patikoijan kanssa kävelemään Liesjärven kansallispuistolle.

Kuten Torronsuon kansallispuistokin jossa kävin pari viikkoa takaperin (lue täältä) oli myös tämä suhteellisen lähellä Forssaa. Käytännössä Liesjärven kansallispuisto ja Torronsuon kansallispuisto ovat lähes vierekkäin sillä näiden kahden välinen etäisyys Google Mapsissa näyttää olevan ainoastaan 13,6 km.

Lähdimme matkaan muutamalla autolla puolen päivän aikaan Vantaalta ja hieman yli tunnin sinne varmaankin ajeli. Parkkipaikalta sitten lähdimme kävelemään muutamalle eri reitille. Ensin kävimme jonkun reitin joka oli ehkä 4,5 km tai jotain niitä main. Tämän jälkeen siirryimme autolla vielä toiselle parkkipaikalle josta lähdimme vielä toisen kävelyn tekemään eri polulle joka oli ilmeisesti viiden kilometrin hujakoilla tai enemmänkin.

Kokonaisuutena ilmeisesti menimme noin kymmenisen kilometriä, mutta harmillisesti en saanut sitä Apple Watchille sillä kellosta loppui virta jo ensimmäisen noin 4,5 km kävelyn jälkeen. En tiedä miten ihmeessä kello imi virtaa niin tuhottoman paljon, mutta valitettavasti kokonaismatka jää mysteeriksi. Muutamalla muulla oli askelmittarit joissa oli ilmeisesti noin 16 tuhatta askelta tai jotain niitä main kai ollut joten kiitettävän pitkä kävely tuli tehtyä.

Matka tuntuu kaiken lisäksi metsäpoluilla merkittävästi pidemmältä kuin asfaltilla tai hiekkatiellä kävely sillä ylämäkeä ja alamäkeä on paljon, kiviä ja oksia on joka puolella ja eteensä saa katsoa aivan eri tavalla. Yhtä kaikki reissusta tuli selvittyä elossa kotiinkin 🙂

Illalla oli paikat hieman hellänä, etenkin kun alushousut hiersivät sisäreisiin varsin ikävästi. Tämä tosin on ongelma aina joskus lyhyemmälläkin lenkeillä joten ei uutta alla auringon. Täytynee koettaa etsiä fiksummat alusasut milloin seuraavan kerran tällaiselle reissulle lähtee. Voi olla että tänä syksynä ei ole suunnitelmissa enää tällaisia vaan patikoinnit jää lyhyempiin kävelyihin (noin 5 km tai alle), mutta hyvä olisi joskus kuitenkin perehtyä millaisilla vaatetuksilla hiertymiltä välttyisi.

Olut-tastingiä Belgessä

Tasting koostui neljästä oluesta lankulla

Viime perjantaina kävin kaverini kanssa Helsingin iltaelämää katsastamassa olut-tastingin merkeissä. Kaverini halusi tarjota jotain mukavaa ja yllättävää allekirjoittaneelle ja hän oli varannut meille illaksi ravintola Belgeen olut-tastingin. Aikaisemmin tämänkaltaista kokemusta ei ole tullutkaan koettua joten tämä oli mitä mainioin tapa viettää iltaa hyvässä seurassa maistellen laadukkaita oluita.

Tasting koostui neljästä kahden desin oluesta. Valikoimassa oli Stella, Duvel 6.66, Palm sekä Detta IPA. Muutaman tunnin aikana siemailimme oluet ja päädyimme kumpikin samaan lopputulemaan parhausjärjestyksestä. Voittajaksi valikoitui Duvel, toiseksi päätyi Palm, kolmanneksi Detta IPA ja peränpitäjän rooliin jäi Stella. Tässä tapauksessa peränpitäjän roolikaan ei ollut häpeä sillä sangen kelvollisesta oluesta myös sen kohdalla oli kyse. Lopuksi vielä nautimme normaalikokoisen tuopin voittajaksi valikoitunutta Duvelia.

Belge oli myös paikkana mitä miellyttävin eli sellainen että siellä voisi mieluusti käydä jokin kerta jopa illallisella mikäli sopivaa seuraa löytyy ja kasvisaterioita sattuu sieltä saamaan. Ainakin viihtyisyytensä puolesta paikka oli varsin fiini ja näkemisen arvoinen 🙂

Apple Watchin ranneke vaihtoon

Uusi ranneke

Pidemmän aikaa on mielessäni ollut hankkia Apple Watch -älykelloon uusi ranneke. Olen aikaisemmin käyttämässäni vanhemman generaation Apple Watchissa (lue täältä) ja nykyisin käytössäni olevassa versiossa (josta en vielä ole kirjoittanut tänne) käyttänyt vakiona tulevaa ranneketta.

Kummankin kellon rannekkeen kanssa on ollut itselläni ongelmia ihon ärtymisen kanssa joka erityisesti on alkanut tuntumaan silloin kuin on hionnut lenkkeillessä. Ranneke on alkanut kutittamaan ja iho on ärtynyt sen verran että kello on tullut monesti jätettyä sen vuoksi käyttämättä. Koska kello jota ei käytä on täysin turha sain vihdoin aikaiseksi hankkia Verkkokauppa.comista uuden rannekkeen.

Rannekkeeksi valikoitui merisuolanharmaa Sport Loop -ranneke joka irtosi 48,90 euron hintaan (katso täältä). Ensikokemukset on olleet erinomaiset sillä ranneke ei vielä ainakaan ole hiertänyt ihoa ja sen kanssa kellon käyttö on ollut jälleen mukavaa. Toivon mukaan se on sitä myös jatkossa, sillä Apple Watch on mukava kello jota on ilo käyttää mikäli rannekkeen kanssa ei tule haasteita iholle.

Päiväpatikointia Torronsuolla

Pitkospuita oli helppoa kävellä

Eilen tuli käytyä seurakuntalaisten kanssa kävelyretkellä Torronsuon kansallispuistossa (katso täältä). Matkaan tuli lähdettyä hieman kahdentoista jälkeen ja matkaan meni arvioilta puolisentoista tuntia sillä paikka sijaitsee lähellä Forssaa.

Hieman yllättäen paikan päällä oli autoja kymmenittäin. Parkkipaikka oli todella täysi ja tien varrelle oli autoja parkkeerattu varmaankin yli sadan metrin jonoksi. Onneksi satuimme sopivaan aikaan paikalle sillä saimme auton parkkipaikalle kun sopivasti väkeä aina myös lähti sieltä poiskin.

Alustava arvio oli ollut että kävelylenkistä tulisi noin kahdeksan kilometriä, mutta lopulta useamman tunnin kävelyn ja laavulla pidetyn yhden varsinaisen kunnollisen levähdystauon jälkeen autolle takaisin palattua oli matkaa kertynyt 9,5 km. Käytännössä pari sataa metriä luultavasti tuli lisääkin sillä aivan heti alussa en muistanut laittaa lenkin mittausta päälle, mutta kokonaisuutena kuitenkin varsin mukavan pituinen kävely tuli tehtyä.

Laavun läheisyydessä olleelta lintutornilta näki aluetta hieman paremmin

Pitkospuilla kävely oli helppoa eikä paljoa energiaa kulunut, mutta matkan varrella oli paljon myös metsässä kävelyä jossa kävely olikin merkittävästi hitaampaa ja haastavampaa ainakin allekirjoittaneelle sillä maaston epätasaisuudesta johtuen sai eteensä katsoa paljon tarkkaavaisemmin.

En edes muista milloin olisin näin pitkää kävelyä tehnyt etenkään missään metsässä tai suolla joten hyvä että tuli tämä tehtyä ainakin nyt. Voimille se kyllä otti reissun jälkeen, mutta illalla jo väsy alkoi nopeasti väistymäänkin. Raittiissa ilmassa pihalla pyöriminen tekee välillä hyvää 🙂

Kaupunkipyörän testausta

Vantaan kaupunkipyörä

Pari iltaa takaperin siivoillessani tietokoneen tiedostoja satuin löytämään jonkin vanhan pyöräilyvideoni. Sitä ohimennen silmäiltyäni tuli ajatus että voisi olla ihan mukava pitkästä aikaa käydä pyöräilemässä.

En kuitenkaan enää omista polkupyörää sillä aikaisemmin omistamani pyörä on lähtenyt tahtoni vastaisesti sormiltaan näppärien ja moraaliltaan löysien kanssakulkijoiden matkaan jo jokin aika takaperin pyörävarastolta. Hätä ei kuitenkaan ollut tämän näköinen sillä Koivukylän asemalla muutaman sadan metrin päässä asunnoltani on kaupunkipyöriä vinot pinot. Tai ei ne tietenkään missään pinossa siellä ole vaan ne ovat nätisti telineissä joten kävin tutustumassa millaisia nämä mahtaisivat olla käyttää.

Kaupunkipyörän vuokraaminen maksaa täällä 5 euroa siten että sillä saa 24 h ajan sisällä fillaroida niin monta tunnin ajoa kuin haluaa. Jos ajo menee yli tunnin maksaa se euron per tunti ylimääräistä. Yläraja tällekin oli jonka jälkeen tulee 80 euron sakkorangaistus, mutta käytännössä normaaleissa tilanteissa siitä ei ole uhkaa.

Jos kaupunkipyörää aikoo käyttää koko ajokauden (joka loppuu lokakuun lopussa ainakin tänä vuonna HSL:n sivujen mukaan) niin sen saa ostettua 30 eurolla joka alkaa jo olemaan halpaa kuin makkara. Tässäkin muistaakseni pätee se 1 h käyttörajoitus jonka jälkeen ylimenevät tunnit maksavat samalla tapaa jne. Tarkemmin asiasta kiinnostuneiden kannattaa suunnata kuitenkin HSL:n kaupunkipyörien sivulle (katso täältä) katsomaan mitkä käyttösäännöt milloinkin on voimassa (en kerta ole seurannut ovatko ne aina samat vai muuttuvatko ne koskaan).

Koeajolla kävin ABC:llä jonne on matkaa aika tarkalleen 3 km suuntaansa

Vuokraaminen oli helppoa ja sen tein nettisivun kautta. Linkitin sen HSL:n lippuun jolloin pyörää hakiessa riitti että piippasin korttiani lukkoon jonka jälkeen sain otettua pyörän irti lukosta ja pääsin matkaan. Nakkasin samalla GoPro Hero 7:n kiinni pyörän tankoon ja lähdin sotkemaan kohden Ilolan ABC:tä.

Pyörä tuntui kohtalaisen mukavalta. Se oli sopivan mummis että sen rullaamisessa ei tarvinnut liikaa tehdä valintoja ja vaihteiden määräkin oli rajattu kolmeen. Kaikki vaihteet tuntuivat kohtalaisen jäykiltä, mutta voi olla että syynä on vain oma huono kuntoni.

Ilolan ABC:lle on matkaa kolme kilometriä suuntaansa joten noin kuuden kilometrin pyöräily tuli polkaistua. ABC:llä pidin tauon ja sen jälkeen vasta jatkoin takaisin, eli matka oli siis käytännössä 2 x 3 km eikä yhtä soittoa 6 km. Oli nopeasti helppoa muistaa että fillaroidessa tarvitaan aivan erilaisia lihaksia kuin kävellessä joten voimille näinkin lyhyt reissu otti. Lisäksi satulassa istuminen ottaa aina oman aikansa tottua pitkän tauon jälkeen joten hanurissaan senkin reissun jälkeen huomasi melkein heti 😀

Kokonaisuutena kaupunkipyörä oli hyvä kokemus. Kokemus oli siis sellainen että kyllä tällaisella voisi kuvitella toisenkin kerran sotkevansa, vaikkakin jokin halpa mummis silti olisi enemmän omaan makuuni sopivampi optio jos sitä ei kukaan sosialisoisi pyörävarastosta.