Työkalujen päivitystä

Makitan akkuporakone on ollut hintansa väärti

Kuten muutama päivä takaperin postasin tuli makuuhuoneeseen hankittua uusi mediataso. Perinteiseen tapaan sen hain IKEAsta ja myös perinteitä noudattaen aloin sitä käsipelissä ruuvimeisselin kanssa kasaamaan.

Muutaman hiki hatussa väännetyn ruuvin jälkeen löin hanskat tiskiin ja tulin tulokseen että eiköhän tämä ole jo vähitellen nähty tie huonekalujen kasaamisessa. Käsikäyttöisellä ruuvimeisselillä hiki hatussa vääntäminen ei tarjoa mitään lisäarvoa, mutta kärsivällisyyttä se vaatii monin paikoin enemmän kuin kunnollisilla työkaluilla hommien tekeminen.

Suuntasin K-Rautaan ja menin kyselemään akkuporakonetta. Kerroin käyttötarpeeni ja myyjä ehdotti Makitan kuvassa näkyvää härvätintä. Ostin sen ja lisäksi vaihtokärkiä paketillisen jonka jälkeen oli aika palata IKEA-hyllyn kasaamisen pariin.

Alussa akkuporan käytön kanssa oli hieman haasteita (en ole vuosikausiin käyttänyt näitä eikä ollut mitään muistikuvaa että momenttia pitää vääntää itse haluttuun) mutta onneksi tädin miehen avustuksella sain homman rokkaamaan. Nykyteknologian mahdollistamat videopuhelut tulevat tällaisessa tilanteessa arvoon arvaamattomaan kun pystyy suoraan näyttämään mitä on tekemässä ja miten ongelma ilmenee 😀

Kun alkuhaasteista oli päästy oli IKEA-hyllyn kasaaminen äärimmäisen helppoa, vaivatonta ja mukavaa. Ero käsikäyttöisen ruuvimeisselin kanssa huonekalun kasaamiseen on kuin yöllä ja päivällä eikä mikään osa jäänyt repsottamaan sen vuoksi että hikisenä ja voimattomana ei jotain ruuvia jaksa kiristää.

Tämän oston myötä tuli illalla vielä lähdettyä IKEAan ostamaan taulukehyksiä, joten pian tulee postaus valokuvista käytävällä 🙂

Piano huollettu

Tästä on pienet Kawai CN37:t tehty

Kotonani sähköpianona on ollut muutaman vuoden verran jo Kawai CN37 (lue täältä). Piano on ollut hyvä, sen ääni on yhä omaa korvaani miellyttävä ja tulipa myös uusimmalla Painless Destiny -levyllä Swansong (lue täältä) käytettyä tämän pianon ääntä albumilla.

Kaikista hyvistä piirteistään huolimatta jonkinlainen valmistusvika ilmeisesti tässä erässä on ollut, sillä vähitellen muutamien painikkeiden kanssa alkoi ilmenemään haastetta. Kun muutaman kerran kosketinta painoi saattoi ääni lakata sen jälkeen kuulumasta siitä koskettimesta. Hetken odotettua ja kosketinta uudelleen painaessa ääni jälleen tuli takaisin joten olin yhteydessä pianon myyjäyhtiöön.

Myyjäyhtiön kautta asia eteni huoltofirmalle ja sieltä sitten tuli huoltomies pianoa katsomaan. Ongelma oli heille entuudestaan tunnettu sillä samanlaista vikaa oli ilmennyt myös joissain muissakin yksilöissä.

Käytännössä koskettimien alla oleva muovinen osa oli jotenkin päässyt kulumaan tai osittain hajoamaan ja sen vuoksi toimivuus oli muutamien koskettimien kohdalla epävakaata.

Vika onneksi korjaantui kun huoltomies kävi osat vaihtamassa ja piano on jälleen soinut normaaliin tapaan 🙂

Kallioniemi tuli nähtyä

Perjantaina töiden jälkeen suuntasin autoni keulan kohden Jyväskylää. Ajatuksenani oli mennä siellä kaverin luokse yöksi ja aamulla siitä suunnata kohden Laukaata missä sijaitsee Kallioniemen leirikeskus.

Leirikeskuksessa oli viime viikonloppuna adventtikirkon ”juhannusjuhla” joka tietenkin normaalissa olosuhteissa olisi ollut vähemmän yllättäen juhannuksena, mutta koronatilanteen vuoksi sitä ei juhannuksena pystytty pitämään.

En ollut koskaan itse aikaisemmin Kallioniemessä käynyt, mutta viime viikonloppuna tuli siihen oiva tilaisuus joka tuli hyödynnettyä.

Perjantaina olin jo ihmisten aikaan Jyväskylän suunnalla joten kävinkin jo valmiiksi perjantaina illalla etsimässä missä tämä varsinainen paikka on. Moni oli sinne mennyt jo perjantaina päivällä ja olivat siellä yötä, mutta itsellä oli ajatuksena vain päivävisiitti tehdä.

Tapahtumapaikka löytyi helposti ja hetken aikaa kävin rupattelemassa perjantaina illalla jo ihmisten kanssa kunnes suuntasin kohden Jyväskylää kaverin luokse. Samalla tuli nähtyä kaverini asunto joka oli varsin mukavan näköinen 🙂

Seuraavana aamuna heräsin joskus puolen yhdeksän maissa, söin kaverini luona aamupalan ja lähdin siitä sitten Kallioniemeen.

Kallioniemssä opetuksen osalta paikalla olijoilla oli mahdollista valita kolmesta eri vaihtoehdosta mistä aiheesta meni kuuntelemaan noin tunnin mittaista puhetta (tai tietenkin vaihtoehto oli olla menemättä mihinkään) ja myöhemmin oli toinen tunnin sessio jossa oli kanssa samalla tapaa mahdollista valita itseä kiinnostavista aiheista mitä meni kuuntelemaan.

Itse kävin kuuntelemassa puheen historiassa olleista uskonpuhdistuksista ja herätyksistä ja toisen puheen osalta kävin kuuntelemassa adventtikirkon historiaa ja alkuvaiheita ja kuinka hyvin erilaisia ajatuksia aikoinaan on monessa asiassa ollut. Molemmat olivat todella kiintoisia aiheita!

Myös päivällä oli ns. ”tavallinen” jumalanpalvelus jota kävin myös kuuntelemassa. Lisäksi näin paikan päällä myös ensimmäistä kertaa elämäni aikana (tai ainakin muistini mukaan) ns. uskovain kasteen. Aikaisemmat kastetilaisuudet ovat olleet luterilaisia lapsikasteita joten oli mielenkiintoista nähdä hyvin erilainen kastetapahtuma näin livenäkin eikä vain televisiossa tai elokuvissa 🙂

Muuten päivän aikana tuli hengailtua ihmisten kanssa, lisäksi oli ylistyslaulujen laulamista ja rukoushetkeä ja lisäksi tarjolla olisi ollut myös erilaisia muita aktiviteetteja mm. lentopalloa, erilaisten tanssien harjoittelua, nahkatöiden valmistusta ja muuta tavallista urheilullista tai vähemmän urheilullista toimintaa. Itse kiertelin vain katsomassa näitä eri aktiviteetteja joihin ihmiset osallistui ja rupattelin kaverin kanssa niitä näitä. Ehkä ensi kerralla itsekin voisi osallistua, tällä kertaa halusin vain käydä kiertämässä ja katsomassa yleisesti että millaista aktiviteettia ihmiset harrastavat tapahtumapaikalla.

Reissu oli hyvä ja mukava ja hieman yli puolen yön olin lauantain ja sunnuntain välisenä yönä takaisin Vantaalla. Hyvä reissu ja nyt on vihdoin tullut nähtyä tämäkin paikka mistä monesti seurakunnassa kuulee ihmisten puhuvan 🙂

Loma ohi ja paluu arkeen

Kesäloma jäi taakse ja paluu arkeen on jälleen tapahtunut. Loma tuli otettua rennosti, pääsääntöisesti kotona hönöttäen, leffoja katsellen, mopolla pärräillen ja jonkin verran tuli myös kavereitakin nähtyä.

Ulkomailla ei tullut käytyä nykyisen koronaepidemiasta kärsivän maailmantilanteen vuoksi, mutta loppulomasta tuli lähdettyä käymään edes kotiseuduilla Itä-Suomessa sekä Kokkolassa missä molemmat siskoni asustelevat.

Unirytmi kerkesi jo muutaman viikon aikana kääntymään hyvin erilaiseksi kuin työssä käydessä – monena yönä unille kävi vasta kolmen maissa ja toisinaan vielä puoli kuudeltakin aamulla saattoi valvoa joten takaisin unirytmin kääntäminen työntekoon soveliaampaan tahtiin voi ottaa oman aikansa.

Tästä on kuitenkin hyvä jatkaa kohden uutta alkanutta viikkoa jälleen uudella tarmolla 🙂

Lukko sähköpotkulaudalle

U-lukko tuli ostettua sähköpotkulautaa varten

Viime vuoden puolella hankin sähköpotkulaudan (lue täältä). Laite on ollut hyvä ja viihdyttävä käyttää, mutta harmillisesti sitä on tullut käytettyä kohtalaisen vähän.

Suurimpana syynä vähäiselle käytölle on ollut lukon puute, sillä sähköpotkulauta on kokonsa puolesta sellainen että se on helppo ottaa matkaan mikäli fyysistä lukkoa ei laitteessa ole hidastamassa edes yritystä. Käytännössä jos potkulaudan jättää pyörätelineeseen on hyvin mahdollista että sitä ei kaupasta takaisin tultua enää siitä löydä. Siis sitä potkulautaa. Pyöräteline luultavasti on yhä siinä kun takaisin tulee.

Kuten yleensä monessa muussakin asiassa on tämä lukkoasia ollut pitkään mielessä, mutta kaupassa ei ole koskaan enää asiaa muistanut ja sitten se onkin jo unohtunut seuraavaa kertaa varten kun haluaisi lähteä potkuttelemaan kaupalle.

Viikonloppuna lähdin asioikseni etsimään lukkoa potkulaudalle ja sellainen löytyikin viereisestä Saiturin pörssistä. En tiedä onko tämä hyvä, onko tämä huono vai onko tämä mitäänsanomaton, mutta olennaisinta yleensä lukossa ei ole se että se estäisi varasta jolla on kova motivaatio ja halu varastamiseen, vaan lähinnä edes hillitä vähäisemmillä varastamishalulla omaavia lipsumasta rikollisuuden teille.

Ajattelin lukita potkulaudan näin

Lukko oli sopivan kokoinen ja se mahtui Segwayn takarenkaan reikien välistä. Hyvä homma.

Lukon mukana tuli jonkinmoinen runkoteline jonka värkkäsin kiinni tankoon. Harmillisesti se on selvästi suunniteltu pienempiä tankoja tai muita putkia varten, mutta väliäkö hällä, nippuside autaa tässäkin.

Lukon mukana tuli teline jossa lukkoa voi pitää
Isommalle tangolle suunniteltua adapteria olisi kaivannut, mutta nippusiteet auttavat nekin

Varmistettuani lukon pysymisen tangossa lähdin rullailemaan koeajolle ABC:lle. Meno-paluuna matkaa kertyy aika tarkalti kuusi kilometriä, joten se on sopivan pituinen potkuttelu koeajolle.

Lukko roikkui etutangossa koko matkan ajan eikä tämä onneksi aiheuttanut hankaluuksia käytännön elämässä. Toki alussa hieman kuumotteli putoaako se siitä jos nippusiteet pettävät tai teline antaa periksi, mutta ainakaan ensiajon perusteella moisesta ei tarvinnut huolehtia.

Vaihtoehtona olisi tietenkin ollut ottaa lukko irti ja pistää se vain mukana olleeseen selkäreppuun joka voi hyvinkin olla toimiva vaihtoehto jatkossa.

Potkulauta parkissa
Lukko toivon mukaan edes hidastaa nyysimisen intoa

Ensikokemukset jäi hyväksi. Lukko oli suhteellisen helppo virittää pyörätelineeseen ja ottaa potkulauta siitä myös pois, vaikkakin laudan kepeyden vuoksi lauta lähti kaatumaan lukon kanssa ähertämisen aikana. Tästä tuskin isoa ongelmaa tulee sillä tämä on vain tottumiskysymys.

Jospa tämän lukon myötä lauta pääsee ahkerampaan ajoon vihdoin viimein 🙂 Tämä tosin jää nähtäväksi, sillä hommasin itselleni skootterin josta viimeistään ensi viikolla kirjoitan tänne blogiin lisää 😉