Category: Tietotekniikka

Jo pidemmän aikaa on ollut mielessä hankkia uusi M.2 kiintolevy Windows-koneeseeni ja tänään vihdoin ja viimein Verkkokauppa.comista tällaisen hankin ja illalla jo Wolt-kuljettaja toi paketin kotiovelle. Kaupungissa asumisen iloja!

Valinnaksi päätyi Kingstonin 1 TB kokoinen levy. Nopeudella ei ollut itselleni niinkään väliä, sillä oma emolevy on niin vanha että uudempien levyjen luku- ja kirjoitusnopeudet luultavammin rajoittuvat emolevyn väylien nopeuteen. En ole tosin varma, mutta loppupelissä luultavasti mikä tahansa moderni M.2 levy on omaan käyttötarpeeseeni riittävä.

Syynä tälle uuden levyn hankkimisen ajatukselle on ollut se, että edellisen Windows-asennuksen levyn täytyttyä noin puoleen väliin alkoi koko järjestelmä käymään järjettömän hitaalla. Kovalevylle kirjoitus hyppäsi aina 100 %:iin minkä seurauksena pelkän nettiselaimen aukaisuun saattoi kestää minuutti. Kuten voi arvata, tämänkaltaisen ongelman kanssa on varsin turhauttavaa käyttää tietokonetta. Tätä ongelmaa kuitenkin katselin varmaankin vuoden päivät aina poistellen ylimääräisiä tiedostoja jolla ongelmaa sai kierrettyä, mutta vihdoin oli aika tehdä asialle oikeasti jotain järkevämpää ratkaisua.

Ennen levyn saapumista kerkesin tekemään Windows 11 USB-asennustikun, joten kun levy saapui pääsin suoraan asentamaan sen koneeseen kiinni. Otin koneen sisältä toisen vanhoista M.2 levyistä pois ja asensin uuden ja suuremman levyn tilalle. Tämän jälkeen asensin Windowsin ja se sujui pääosin ilman ongelmia, mitä nyt asennusvaiheen boottauksen jälkeen Windows ei käynnistynyt vaan se yritti jollakin muulla kovalevyllä ollutta käyttöjärjestelmälataajaa ladata. BIOS-asetuksia säätämällä pääsin jatkamaan asennusta ja loppu sujui ilman sen suurempia ihmeitä.

Asennuksen jälkeen oli kuitenkin hämmästelemisen aihetta, sillä näytti siltä että olin ottanut väärän M.2 aseman irti, eli en sitä missä oli vanha Windowsin asennus vaan missä oli jotain muuta. Tämä aiheutti hämmennystä kun koneella oli nyt kahdella levyllä Windows asennettuna. Irroitin myöhemmin myös tuon toisen levyn, mutta toinen Windows näkyi siltikin asennettuna ja aivan muu levy katosi järjestelmästä. Tässä vaiheessa huomasin että kovalevyjen nimet ovat olleet Windowsissa nimettynä väärin. Windows ei olekaan ilmeisesti edes ollut asennettuna M.2 levylle vaan SSD-levylle joka on jossain muualla koneen kotelon sisällä piilossa. Heh.

Laitoin vielä uudemman kerran tuon toisen vanhoista M.2 levyistä takaisin sisään koneeseen, sillä huomasin sen poistettuani että Lightroom Classicin katalogit olivat juurikin sillä levyllä eivätkä 2.5″ SSD-levyllä Pitänee jokin päivä laittaa nyt irrallaan oleva M.2 levy ulkoiseen koteloon (lue täältä kotelosta) ja katsoa oliko siellä mitään merkittävää mitä haluaisi jättää talteen.

Asennus on kuitenkin nyt tehty ja tärkeimmät ohjelmat saatu asennettua, joten mukavan nopeasti nykyäänkin vielä Windowsin ja tärkeimpien ohjelmien asennus onnistuu. Kovalevy tuli hieman vajaa kahdeksalta illalla ja alle kolmessa tunnissa on kerennyt jumppaamaan levyjä koneen sisällä, asentamaan Windowsin sekä Steamin, Lightroom Classicin, FastRawViewerin sekä 1Passwordin ja llama.cpp serverin.

Toivon mukaan tämä levy kestää pitkään käyttöä!

Viime viikolla kirjoitin tänne blogiin verkko-ongelmien selvittelystä (lue täältä) ja Ubiquiti UniFi Express 7:n hankinnasta.

Hetken aikaa pidin osan verkkoon yhdistetyistä laitteista käytännön syistä DNA:n kaapelimodeemissa kiinni ja osan Unifi Expressissä joka oli myöskin DNA:n kaapelimodeemin takana. Käytännön syyt oli se, että itselläni oli vain yksi kytkin eikä kaikkia ethernet-kaapelilla verkossa olevia laitteita saanut järkevästi Unifi Expressin taakse.

Kahden eri laitteen takana laitteiden oleminen kuitenkin aiheutti nopeasti turhauttavia säätämisiä, sillä Philips Hue -valojen ohjaaminen puhumalla ei enää toiminut koska älykodin keskittimenä toimiva Apple TV oli eri sisäverkossa. Samoin muutakin pientä säätämistä oli sisäverkon laitteiden DNS-nimien kanssa, joten oli helpompaa vain laittaa kaikki laitteet mahdollisimman pian samaan verkkoon Ubiquitin taakse.

Sunnuntaina kävin Powerilla mistä ostin Cepterin gigabitin kytkimen. Merkki on itselleni entuudestaan täysin tuntematon, mutta ajattelin koettaa josko tämä ajaisi asiansa siihen asti että raaskin sijoittaa parempiin ja ominaisuuksiltaan monipuolisempiin Ubiquitin switcheihin.

Ubiquitilla on useita erilaisia ja eri hintaluokan switchejä, joten pitää ensin miettiä onko itselläni niille todellisuudessa tarvetta, tai saako niiden avulla omassa verkossa mitään lisäarvoa. Siihen asti käytössä on kaksi switchiä – tämä viisiporttinen Cepter sekä vanha vuosia kaapissani pyörinyt 8-porttinen Jensen.

Nyt kotini verkkoratkaisussa on kaikki laitteet Unifi Express:n takana. Pöytäkoneeni ja työkoneeni telakka menevät tähän Cepterin switchiin, mistä sitten pitkä kaapeli jatkuu huoneen toiseen nurkkaan saakka. Huoneen toisella laidalla on 8-porttinen Jensenin switch johon menee kiinni Synologyn NAS, Philips Hue -ohjainyksikkö, Raspberry Pi sekä tietenkin tämä Cepterin switch.

Jensenin Switchistä menee ethernet-kaapeli Unifi Express 7:aan ja Unifin WAN-portista ohjautuu liikenne DNA:n kaapelimodeemille. DNA:n kaapelimodeemi tuli samalla vaihdettua myös siltaavaan moodiin.

Muutaman päivän kokemuksen perusteella Cepter on tehnyt sen mitä sen tarvitseekin. Liikenne kulkee ongelmitta eikä ole minkäänlaisia pätkimisiä tullut. Kytkin ei ole myöskään boottaillut itseään tai tehnyt mitään muutakaan absurdia, joten ainakin ensikokemukset on positiiviset – tuote tekee sen mitä sen odotankin tekevän.

Aika näyttää kestääkö tuote käytössä tai päivitänkö tämän jo lähiaikoina monipuolisempaan ja monipuolisesti konfiguroitavaan Ubiquitiin, mutta siihen asti ainakin tämä saa olla käytössä jos mitään ongelmia ei ilmene.

Lyhyesti

Jo pidemmän aikaa on kotonani ollut yhden tietokoneen kanssa verkossa ongelmia. Työkoneeni, MacBook Pro, on aiheuttanut harmaita hiuksia enemmän ja vähemmän äärimmäisen epävakaalla internet-yhteydellä kotonani käytettäessä. Epävakauden lisäksi ongelmia on ollut myös nopeudessa silloinkin kun nettiyhteys ei ole katkonut muutoin.

Mielenkiintoista kyllä, minkään muun laitteen kanssa ei ole samanlaisia verkko-ongelmia, vaikka kotonani on verkkoon kykeytyviä laitteita monia.

Ongelman selvittelyä on tullut tehtyä lähipäivinä, sillä etätöissä on erittäin rasittavaa mikäli etäpalavereissa ääni ja kuva pätkii paikoitellen jopa sekunniksi tai pidemmäksikin aikaa.

Langaton tukiasema

Yhtenä mahdollisena ja varsin realistisena ongelman aiheuttajana on langaton tukiasema, joten hankin vuosien tauon jälkeen Ubiquitin verkkolaitteen.

Vuosia takaperin itselläni oli Ubiquitin laitteita, mutta silloin niiden kanssa ilmeni ongelmia kun kontrolleri hävitti useampaan otteeseen kaikki asetukset jolloin laitoin ne myyntiin kun en enää jaksanut sitä säätämistä. Lisäksi silloin DNA:n kaapelimodeemin WLAN riitti hyvin omiin tarpeisiini joten monimutkaisemmalle verkkoratkaisulle ei ollut enää tarvetta.

Tällä kertaa hankin Ubiquitin UniFi Express 7:n. Kyseinen laite tarjoaa WLAN-tukiaseman 2,4 GHz, 5 GHz sekä 6 GHz verkoille, siihen saa yhden laitteen kiinni ethernetillä ja siinä on sisäänrakennettu Ubiquitin käyttämä hallintaohjelmisto. Tämä oli hyvä juttu, koska en jaksanut alkaa säätämään tässä vaiheessa useamman laitteen kanssa jotta pääsen selvittämään onko vika työkoneessani vai omassa verkossani.

Alkuvaikeuksien ja konfiguraatioiden kohdalleen säätämisen jälkeen Ubiquitin verkkolaite on vaikuttanut erittäin pätevältä, eli kokemukset ovat positiiviset tähän saakka.

Harmillista kyllä, verkko-ongelma MacBook Pron kanssa ei korjaantunut. Tarkemmin kun ongelmaa tutkin havaitsin että jostain syystä MacBook Pro yhdistää aina 2,4 GHz verkkoon eikä 5 GHz tai 6 GHz verkkoon vaikka kaikki ne olisivat tarjolla.

Asetin myös Band Steering -asetuksen päälle Ubiquitin hallintapaneelista, mutta sekään ei saanut Macia valitsemaan korkeamman taajuuden verkkoa.

Koetin myös ottaa 2,4 GHz verkon asetuksista kokonaan päältä Ubiquitin hallintapaneelista, mutta tämä aiheutti ainoastaan sen että Mac ei enää päässyt langattomaan verkkoon lainkaan.

Vian syy löytyi HDMI-kaapelista

Tänään vihdoin ongelman syy ratkesi. Syy minkä takia MacBook Pron verkko pätki jatkuvalla syötöllä eikä se yhdistänyt 5 GHz tai 6 GHz verkkoihin johtui siitä, että tietokone oli kiinni televisiossa (eli näytössäni) HDMI-kaapelilla.

Kun irroitin HDMI-kaapelin tietokoneesta, laitoin koneesta WLAN-yhteyden pois ja sen jälkeen WLAN-yhteyden takaisin, yhdisti tietokone suoraan 6 GHz verkkoon. Sen jälkeen netti tuntui toimivan ongelmitta, siirtonopeus nousi satoihin megabitteihin muutamasta kymmenestä megabitistä.

Ongelma selvisi Redditistä tai Applen tukifoorumilta tai jostain muusta foorumista. Absurdi ongelma, mutta pääasia että ongelma selvisi. Useilla muilla on samanlaista ongelmaa ollut ja heillä ongelma on korjaantunut vaihtamalla erilaiseen HDMI-kaapeliin.

Omalla kohdalla kaivoin kaapistani USB-C-telakan, tökkäsin Macin kiinni siihen ja telakasta menee sitten HDMI-kaapeli televisiolle. Tällä tapaa ei tullut enää ongelmia. Samalla kuitenkin kaivoin Switchin kaapista ja laitoin telakan kiinni ethernet-kaapelilla joten vaikka pitkään jatkunut verkko-ongelma ratkesi, siirryin samalla myös varmempaan ja parempaan ratkaisuun.

Ubituitin verkkolaite kuitenkin jää käyttöön ellei sen kanssa tule muita ongelmia. Toivottavasti ei 🙂

Eilen illalla törmäsin YouTube-videoita katsellessa mielenkiintoiseen tekoälytyökaluun nimeltään ACE-Step (koodit löytyy GitHubista).

Työkalu on avoimen lähdekoodin tuotos ja sillä pystyy luomaan kokonaisia musiikkikappaleita ilman että käyttäjän tarvitsee osata tehdä muuta kuin painella muutamia nappuloita käyttöliittymästä. Käyttäjä pystyy itse myös kirjoittamaan sanoitukset joita tekoäly sitten lauleskelee parhaan kykynsä mukaan, toisinaan hyvällä ja toisinaan vähemmän hyvällä menestyksellä.

Mikäli sanoitusten kirjoittaminen ei luonnistu, voi tietenkin käyttää muita tekoälytyökaluja sanoitusten kirjoittamiseen. Itse käytin muutamissa näissä tässä postauksessa kuultavissa kappaleissa sanoitusten tekoon Gemma 3:n 4b mallia mitä ajoin myöskin omalla koneellani käyttäen LM Studiota.

Kappaleet syntyvät tekoälyllä myöskin suhteellisen nopeasti, eli konetehoa ei aivan järjettömiä vaadita. Omassa koneessani on NVidia RTX 4060 Ti jossa on 16 GB VRAMia ja tällä kappaleet yleensä tulee muutamissa minuuteissa.

On hyvä mainita myös että ACE-Steppiä parempia ja kehittyneempiäkin tekoälytyökaluja on kyllä tarjolla, tai näin ainakin olen käsittänyt. Suno on yksi sellainen, mutta omakohtaista kokemusta itselläni ei sen käytöstä ole. Syynä tähän on se, että en ole erityisemmin kiinnostunut tekoälytyökaluista joita en voi ajaa omalla koneellani vailla rajoituksia käytölle.

Laitan tähän muutamia testauksia joita tällä olen generoinut. Näissä huomaa kyllä vielä virheitä, paikoitellen jopa kauhean kuuloisia kaikuja ja muita häiriötekijöitä mutta nämä on valittu muutaman generoinnin perusteella tehdyistä kappaleista. Mikäli tällä työkalulla haluaa tehdä parempilaatuisia kappaleita täytyy niitä vain generoida useampia kunnes työkalu sylkäisee ulos enemmän korvia hivelevän vaihtoehdon.

Lisäksi tässä työkalussa on mahdollista muuttaa osa kappaleesta jota voi koettaa josko se korjaisi ongelman. En ole itse sitä ominaisuutta kuitenkaan vielä testannut.

Kaikenkaikkiaan ensikokemukset ACE-Stepistä vaikuttavat mielenkiintoisilta. Tekoälyn kehitys on ottanut huikeita askeleita muutaman viime vuoden aikana, joten on mielenkiintoista seurata mitä tulevaisuudessa tapahtuu seuraavien vuosien aikana.

Halusipa tai ei, tekoälyn kehitys menee mitä luultavamminkin eteenpäin ellei jotain isompaa yhteiskunnallista kriisiä tule sen kehitystä estämään – ja silloinkin kehitys luultavasti menisi eteenpäin, ainakin aseteollisuudessa.

On helppoa ymmärtää mikäli monella taidetta tai muuten luovaa työtä tekevällä on negatiiviset näkemykset tekoälyn kehityksestä. AI:llä voidaan tuottaa tekstiä, musiikkia, videoita, valokuvia ja erilaisia ääniä jo nyt ilmaisilla työkaluilla moneen käyttöön tarpeeksi riittävällä laadulla joka on tietenkin uhka monen luovan alan työntekijälle nyt ja tulevaisuudessa.

Näiden työkalujen yhteiskunnallisten puolien mietintä jääköön toiseen kertaan, sillä tämän tekstin tarkoituksena on ainoastaan kertoa tätä blogia lukeville tavallisille ihmisille että minkälaisia työkaluja on jo olemassa että tietää miten maailma parhaillaan makaa.