X-Men: The Last Stand (IMDB) on vuonna 2006 julkaistu supersankarielokuva joka on suoraa jatkumoa aikaisemmin nähdyille X-Men (lue arvostelu) sekä X2 aka. X-Men 2 -elokuville. Siinä missä aikaisemmissa osissa ohjaajana toimi Bryan Singer on kolmannessa osassa syystä tai toisesta ohjaajaksi vaihtunut Brett Ratner.
Roolitukset hahmojen osalta on kuitenkin pysynyt muuttumattomina joten pääosarooleissa nähdään yhä Patrick Stewart, Ian McKellen, Halle Berry, Hugh Jackman sekä Famke Janssen.
Mutanttien ja ihmisten yhteinen taivallus maan kamaralla ei tahdo ottaa onnistuakseen sillä kummallakin osapuolella pienellä joukolla on aina jotakin suunnitelmia toistensa pään menoksi. Tällä kertaa ihmiset ovat onnistuneet löytämään mutantin jonka läheisyydessä muut mutantit menettävät mutanttikykynsä ja tulevat tavallisiksi ihmisiksi. Ihmiset kehittävät tämän pohjalta lääkkeen jolla mutantit voidaan parantaa.
Kaikki mutanteista ei ota uutista ilolla vastaan, sillä he eivät koe että heidän mutanttiutensa olisi mikään sairaus eikä sitä sen vuoksi pitäisi edes tarvita parantaa. Kun kuolleeksi luultu Jean Grey (Famke Janssen) palaa elämään on hänen mutanttivoimansa aivan uusissa sfääreissä. Siinä missä Charles Xavierin (Patrick Stewart) opeissa hänelle on rakentunut suojamuurit joilla hän voi hillitä kykyjään eikä olla kykyjensä hallittavana, on takaisin palattua nuo suojamuurit kadonneet. Vallanhimoiselle Erik Lehnsherrille (Ian McKellen) näiden voimien valjastaminen omiin tarkoituksiin sopii hyvin ja pian Erikin joukoissa on yksi ylivoimainen mutantti lyöttäytyneenä ihmiskuntaa vastaan.
Ohjaajan vaihdoksesta huolimatta X-ryhmä jatkaa tässä kolmannessa osassaankin tutulla, turvallisella ja hyväksi havaittavalla viihteellisellä supersankarielokuvien linjalla.
Tarina on aikaisempien osien tapaan toimivaa tasoa, elokuvan rytmi on omaan makuuni miellyttävää ja toimintakohtaukset tukevat tarinaa eikä tunnu itseistarkoitukselta erikoistehosteiden demonstraatiolta. Elokuvan kaikki muutkin peruselementit (ohjaus, tehosteet, valaistukset jne.) ovat mukavaa katsottavaa, vaikka tämänkin filmatisoinnin tapauksessa on paikoitellen erikoistehosteissa huomattavissa elokuvan ikä. Omaan silmääni ne kuitenkin näyttivät yhä hyviltä.
Kokonaisuutena kolmas osa ei jostain syystä yllä aivan täysin yhtä mukaansatempaavaan tunnelmaan kuin ensimmäinen ja toinen osa, mutta arvosanan puolesta päädyin kuitenkin antamaan tälle saman kuin edellisellekin osalle. On tämä silti selkeästi keskivertoa supersankarielokuvaa viihdyttävämpi elokuva (mikäli aikaisemmat kaksi elokuvaa on nähnyt) ja se onnistuu päättämään trilogian sopivan mielenkiintoisella tavalla.
Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 486 059 annettuun ääneen”]6,7/10[/simple_tooltip])
