Tag: Anthony Hopkins

  • Elokuva: The Father

    The Father joka suomennettuna nähdään nimellä Isä on Florian Zellerin ohjaama mysteeridraama. Se on julkaistu vuonna 2020.

    Anthony (Anthony Hopkins) on asunnollaan kun hänen tyttärensä Anne (Olivia Colman) tulee hänen luokseen. Anne kertoo että hän on muuttamassa Pariisiin tavattuaan miehen. Anthony on pian kuitenkin hämillään sillä hieman myöhemmin hänen oltuaan yksin kotona hän kuulee ääntä toisesta huoneesta ja tapaa siellä miehen jota ei tunnista. Hän sanoo olevan Annen mies jonka kanssa hän on miehen sanojen mukaan ollut jo 10 vuotta yhdessä. Annen palattua kotiin ei Anthony näytä hetkellisesti tunnistavan edes häntä ja vähitellen muutkin henkilöt ja paikat alkavat muuttumaan tunnistamattomiksi tai ne sekoittuvat toisiin.

    The Father on tyylikkäästi toteutettu surumielinen ja koskettava kuvaus vanhuksesta jonka elämä muuttuu hänelle vieraaksi muistisairauden etenemisen myötä. Tutut paikat eivät enää ole yhtä tuttuja, asioita katoaa, muistikuvat vääristyvät ja yhdistyvät toisiin muistikuviin eikä läheisetkään ihmiset enää vaikuta aina tutuilta. Uudet ihmiset joita hän tapaa ovatkin ensi kerralla nähtynä eri näköisiä ja hänen elämästään jo poistunut ihminen ei ole kuitenkaan muistikuvista poistunut. Läheisen kuoleman unohtaminen aiheuttaa vain ihmetystä siitä miksihän tästä ihmisestä ei ole enää hetkeen kuulunut mitään.

    Anthony Hopkins osaa esittää roolinsa tyylikkäästi. Mielialan vaihtelut, epätietoisuus ja hämmennys, vihamielisyys ja töykeys, todellisuuden kieltäminen ja suru joita Anthonyssä nähdään on Hopkinsin roolisuorituksen ansiosta uskottavan tuntuista katsottavaa.

    Tapa miten muistisairautta kuvattiin on onnistunutta. Katsoja kokee välillisesti sitä samaa mitä protagonistikin, sillä itsekään ei aina voi olla varma siitä mikä tarinassa on totta, mikä harhaa, mikä on nykyisyyttä ja mikä menneisyyttä. Muutamat henkilöt joita äsken on nähty ovatkin seuraavassa kohtauksessa jo eri näköisiä joka on omiaan luomaan sopivanlaista hämmennystä katsojalle.

    Muistisairaudet ovat pelottavia ja surullisia asioita niin kokijalleen kuin myös sairastuneen läheisille. Vakavan sairauden edetessä potilaan todellisuus muuttuu vääristyneeksi, tapahtumia unohtuu ja sekoittuu toisiin eikä kaikista kerrotuista asioista voi olla varma ovatko ne todella tapahtuneita vaiko vain sairastuneen mielen luomia vääristymiä. The Father onnistuu hyvin kuvaamaan nämä aiheet katsojalle.

    Raskaasta ja surullisesta teemasta on Zellerin ohjauksessa saatu luotua hieno ja puhutteleva filmatisointi joka kestää monet katselukerrat.

  • Leffalauantai: Thor

    Thor (Chris Hemsworth) yhdessä legendaarisen Mjölnir-vasaransa kanssa voimiensa tunnossa

    Thor (IMDB) on vuonna 2011 julkaistu Marvelin toiminnallinen fantasiaseikkailu. Sen on ohjannut Kenneth Branagh ja sen pääosarooleissa nähdään Chris Hemsworth, Anthony Hopkins, Tom Hiddleston sekä Natalie Portman.

    Skandinaavisen mytologian maailmasta tarinansa ammentava Thor kertoo ylijumala Odinin pojasta Thorista. Odin (Anthony Hopkins) aikoo kruunata Thorin (Chris Hemsworth) kuninkaaksi, mutta ennen kruunaamista kesken juhlan jääjättiläiset onnistuvat pääsemään Asgardiin yrittämään hakea heidän voimanlähteenä toimivaa Muinaisen talven lipasta. Thor lähtee ystävineen jääjättiläisten alueelle Jotunheimiin taistelemaan eikä tämä ratkaisu ole politiikkaa ja rauhaa suosivalle Odinille mieleen. Thorilta otetaan hänen voimansa pois ja hänet karkotetaan ihmisten keskuuteen.

    New Mexicossa tutkimuksia tekevä ryhmä kohtaa Thorin ja pian perässä samalta alueelta löytyy myös Mjölnir. Tutkijaryhmä saa havaita että omaperäisen oloinen mystinen ilmaantunut mies saattaa sittenkin olla legendaarinen Thor joka hän väittää olevansa.

    Astrofyysikko Jane Foster (Natalie Portman) hämmästyy nähdessään Thorin todellisessa olemuksessaan

    Mytologioista ja niiden maailmoihin sijoitetuista tarinoista kiinnostuneille Marvelin Thor voi olla hieman hankala tapaus. Tarina, hahmot ja tematiikka on kyllä kiehtovaa samoin kuin elokuvan toteutus, mutta samalla sen vahvasti amerikkalainen action-vivahteinen Hollywood-ote saattaa hieman tuntua mielenkiintoisten legendojen tunnelman latistajalta ja kaupalliseen muotoon puristetulta häpäisyltä.

    Marvelin monien muidenkin elokuvien tyyliin myös tämä on kepeän humoristisella ja rennolla otteella sävelletty. Siinä on pintapuoleisesti mukana kaikkea kliseistä ja siirappista mikä tuntuu olevan tämän tyylilajin ominaispiirre. Mukaan mahtuu supersankari, ennalta arvattavaa kasvutarinaa, pintapuoleista romantiikkaa tai flirttailua siihen suuntaan ja tietenkin näyttäviä efektejä ja taisteluita.

    Helposti lähestyttävää suoraviivaista supersankarielokuvaa etsivälle Thor on mukavan mukiinmenevä elokuva. Pidin kyllä itse tästä koska se on kaikessa kliseisyydessään ja ennalta-arvattavista piirteistään johtuen juuri sitä mitä tällaiselta elokuvalta odotankin – kepeää viihdettä jonka parissa saa viettää mukavan parituntisen.

    Ei tämä mikään mestariteos ole, mutta omassa lajityypissään viihdyttävä tuotos se kyllä on.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 786 192 annettuun ääneen”]7,0/10[/simple_tooltip])