Tag: Bruce Willis

  • Leffalauantai: Armageddon

    Harry S. Stamperin roolissa nähdään Bruce Willis

    Armageddon (IMDB) on vuonna 1998 julkaistu toiminnallinen sci-fi-elokuva. Sen on ohjannut Michael Bay ja sen pääosarooleissa nähdään Bruce Willis, Ben Affleck, Liv Tyler sekä Billy Bob Thornton.

    Avaruudesta lentää maan pinnalle pienimuotoisia meteoriitteja ja ne aiheuttavat jonkin asteisia katastrofeja maan päälle tuhovoimallaan. NASAlta halutaan saada vastauksia onko meteorisateet jo ohi vai vieläkö lisääkin olisi tulossa, mutta ihmiskunnan kannalta vastaus tähän kysymykseen ei lupaa hyvää. Maahan iskeytyneet meteoriitit ovat olleet vasta alkusoittoa sillä tulossa on yksi vielä merkittävästi näitä suurempi osuma joka osuessaan uhkaa tuhota kaiken elollisen maan päältä.

    Tilannetta kiireisesti kartoittaessaan NASA ja Yhdysvaltojen asevoimat päätyvät ratkaisuun lentää maata päin saapuvalle asteroidille, porata siihen reikä ja täyttää reikä ydinaseella jonka tarkoituksena on halkaista meteoriitti siten että kappaleet ohittavat maan. Koska tämänkaltaisia porausoperaatioita ei ole helppoa tehdä annetaan tehtävä öljynporauksen ammattilaiselle Harry S. Stamperille (Bruce Willis) ja hänen miehistölleen.

    Harryn tytär Grace (Liv Tyler) ja Harryn miehistöön kuuluva A. J. Frost (Ben Affleck) viettämässä laatuaikaa ennen A. J.:n tulevaa matkaa avaruuteen

    Armageddon on mielenkiintoinen yhdistelmä sci-fiä ja katastrofielokuvaa, vaikkakin omaan makuun enemmänkin katastrofielokuvan elementtejä olisi voitu hyvin saada mukaan. Visuaalinen toteutus oli mukavan toimivaa tasoa vielä modernimpiakin erikoistehosteita nähneelle joten näitä olisi mielellään katsonut lisääkin.

    Tarina on sinänsä varsin kliseinen yhdistelmä perinteisiä mitättömyydestä maailmanmaineeseen ja sankarit pelastavat maailman -tarinoita. Harry ja miehistönsä ovat öljynporauksen ammattilaisia joilla ei ymmärrettävästi ole minkäänlaista ymmärrystä avaruuslennoista, mutta kuitenkin näille aavistuksen yksinkertaisille kovan työn raatajille annetaan harteille kannetttavaksi koko ihmiskunnan pelastaminen.

    Henkilöhahmot ovat hyvin rakennettuja ja roolisuoritukset on hyvin näyteltyjä joka siten toimii hyvin tarinan tukena. Kun avaruuteen maailmaa pelastamaan rakennetusta joukosta rakentuu kuva muutamasta terävämmästä kaverista ja useammasta vähemmän terävästä saa operaatio enemmän mielenkiintoa ja kepeää koomiisuutta. Tietenkään elokuvassa ei joudu juurikaan jännittämän selviääkö maa-planeetta vaiko ei sillä kyseessä on kuitenkin perinteinen viihteellinen ja kliseinen sankaritarina, mutta mukavaa lisämakua hahmot kyllä tuovat persoonillaan.

    Kokonaisuutena Armageddon ei tarjoa katsojalleen mitään varsinaista uutta eikä poikkeuksellista joten jos haluaa nähdä elokuvallisesti mestariteoksen kannattaa kenties katseensa suunnata muualle. Jos taas etsinnässä on puhtaan viihteellinen mutta siinä kategoriassa todella hyvin toimiva sci-fi-seikkailu on tämä mitä mainioin elokuva niihin hetkiin.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 416 469 annettuun ääneen”]6,7/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Mercury Rising (Salasana Mercury)

    Art Jeffries (Bruce Willis)

    Mercury Rising (IMDB) joka suomalaisille on tullut tunnetuksi nimellä Salasana Mercury on Harold Beckerin ohjaama toiminnallinen rikosdraama vuodelta 1998. Pääosarooleissa nähdään Bruce Willis, Miko Hughes, Chi McBride sekä Alec Baldwin.

    Willisin tähdittämä Art Jeffries on peitehommissa työskennellyt FBI:n agentti joka laitetaan erään pieleen menneen pankkiryöstötapauksen jälkeen syrjään vainoharhaisuuteen vedoten. Art joutuu tylsään työtehtävään kuuntelemaan puheluita, mutta kauaa hän ei kerkeä hommaan uppoutua kun hänet jo laitetaan etsimään kadonnutta lasta jonka vanhemmat on juuri tapettu.

    Rikospaikalla tilanne näyttää siltä kuin perheen isä olisi ampunut vaimonsa ja itsensä, mutta kaikki ei kuitenkaan täsmää oletettuun tapahtuman kulkuun. Kun perheen kadonnut autistinen poika Simon (Miko Hughes) löytyy saa Art huomata tapauksen tiimoilta enemmänkin omituisia piirteitä sillä pian käy ilmi että myös Simonin henki on vaarassa.

    Artille selkenee vähitellen että tappojen takana ei ole mitkään alamaailman rikolliset vaan Simon on tahattomasti onnistunut olemaan hiekkana paljon suuremmissa rattaissa.

    Nick Kudrow (Alec Baldwin)

    Omaan makuuni rikosdraamaelokuvat lukeutuvat helposti lähestyttäviin viihteellisiin elokuviin joista sen suurempaa puhuttelevuutta ei tule etsittyä eikä kaivattua. Näiden raamien sisälle Mercury Rising mahtuu hyvin vailla ongelmia, sillä lajityypilleen tavalliseen tapaan kyseessä on suoraviivainen elokuva joka etenee alusta loppuun saakka tarinaa sopivalla tahdilla katsojalleen avaten.

    Kliseisesti mutta tyylilajilleen tarpeeksi hyvin toimivasti mukaan kuvioihin on saatu kirjoitettua niin FBI kuin NSA:kin. Olisi kiintoisaa tietää voisiko tämän tyylilajin elokuvaa edes Amerikan maalla tehdä ilman että mukana on jokin kolmikirjaiminen virasto joka on sotkeutunut johonkin mihin sen ei kuuluisi. Mene tiedä.

    Tarina on mielenkiintoinen ja tapa kuinka se katsojalle kuvataan on hyvä. Näyttelytyö oli muutamaa pienessä roolissa ollutta sivuhahmoa lukuunottamatta hyvää tasoa ja Baldwin ja Willis ovat kuin tehty tämän tyylilajin filmatisointeihin, mutta erityisesti silti pidin Miko Hughesin roolisuorituksesta autistisen pojan näyttelyssä.

    Mikäli etsinnässä on kepeä ja viihdyttävä aivot nollalle -rikostoimintaelokuva on tämä toimiva valinta.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 69 303 annettuun ääneen”]6,2/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: 16 Blocks

    Jack Mosley (Bruce Willis)

    16 Blocks (IMDB) on Richard Donnerin ohjaama vuonna 2006 julkaistu toiminnallinen rikosdraama jonka päärooleissa nähdään Bruce Willis, Yasiin Bey sekä David Morse.

    Juonikuvio on tavalliseen tapaan varsin suoraviivainen ja mutkaton. Sellissä on mies, Eddie Bunker (Yasiin Bey), joka pitäisi saattaa oikeuden eteen todistajaksi oikeustalolle joka on kuudentoista korttelin päässä. Matkan aikana käy pian jo ilmi että todistajan pääsy oikeustalolle ei ole monen poliisivoimissa työskentelevien etujen mukaista ja niinpä saattamaan lähtenyt Jack Mosley (Bruce Willis) joutuu ikävään välikäteen kun kollegat pyrkivät estämään hänen ja Eddien matkan tekoa.

    Tarinansa osalta 16 Blocks on action-elokuvaan tavallisen toimivaa tasoa vailla kovin suuria yllätyksiä, mutta kyllä sen juoneen mahtuu myös muutamia pieniä mutta sopivan yllättäviä käänteitä jotka vähän lisäävät juonen mielekkyyttä. Mukana on myös perinteisiä ennalta arvattaviakin piirteitä, mutta ei onneksi niin paljoa että ne kävisivät häiritsemään.

    Jack Mosley (Bruce Willis) ja Eddie Bunker (Yasiin Bey)

    16 Blocks on kokonaisuutena toimivaa tasoa oleva toimintaelokuva. Toimintaa on tarpeeksi paljon, mutta ei kuitenkaan niin paljon että se olisi omiaan synnyttämään mielikuvaa että toiminnalla pyrittäisi paikkaamaan elokuvallisia ja tarinallisia puutteita.

    Paikoitellen leikkaustyylissä mentiin tyypillisellä suhteettoman nopean leikkauksen taktiikalla jossa muutamasssa sekunnissa kamera huojuu ja heiluu paljon ja kuvakulmat hyppivät paikasta toiseen jättäen katsojalleen lähinnä epäselvän tilannekuvan siitä mitä äsken juuri tapahtui. Onneksi tätä tyyliä ei ollut kautta linjan ja elokuva pysyi viihdyttävänä katsoa ja seurata.

    Vaikka kyseessä on toimintaelokuva missä luotien kuluttaminen on yhtä kovaa kuin mummoilla eurojen luukutus pajatsoissa eläkepäivänä, on elokuvaan saatu onneksi mukaan myös kasvutarinaa päähenkilöiden osalta. Oikeuden ja oikeamielisyyden voitto on lopulta tärkeää myös niissä hetkissä milloin itse joutuu siitä kärsimään ja jokaisella on mahdollisuus muuttaa elämänsä suuntaa ja alkaa kulkemaan parempia polkuja kohden.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 124 130 annettuun ääneen”]6,6/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Die Hard (Die Hard – Vain kuolleen ruumiini yli)

    John McClane (Bruce Willis)

    Die Hard (IMDB) joka Suomessa tunnetaan nimellä Die Hard – Vain kuolleen ruumiini yli on vuonna 1988 julkaistu toimintaelokuva. Sen on ohjannut John McTiernan ja pääosissa nähdään Bruce Willis, Alan Rickman sekä Bonnie Bedelia.

    Tarinassa New Yorkin poliisivoimissa työskentelevä John McClane (Bruce Willis) saapuu Los Angelesiin jossa hänen vaimonsa ja lapsensa asuvat. Hän tulee vaimonsa työpaikalle Nakatomi Plazaan pikkujouluihin jotka juhlijoiden harmiksi ottavat epätoivotun käänteen kun saksalaiset terroristit saapuvat paikalle muuttaen juhlatunnelman panttivankitilanteeksi.

    John on onneksi toisessa huoneessa rikollisten ilmaantuessa ja pian yhden miehen iskuryhmä on valmiina taistelemaan rikollisjoukkoja vastaan poliisivoimien saapumista odottaessa.

    Hans Gruber (Alan Rickman)

    Tarina sisältää lajityyppinsä tutut peruselementit – poliisin jolla on kohtalaisen huonot välit vaimoonsa, poliisivoimat jossa nähdään sisäistä valtataistelua tai vähintäänkin keskinäistä machoilua sekä tietenkin FBI joka tulee ottamaan jossain vaiheessa ohjat itselleen. Lisäksi mukaan on saatu kirjoitettua perinteikäs kasvutarina missä vaikean tilanteen myötä sankari näkee omat virheensä ja lopulta parisuhde vahvistuu vaikeiden kokemuksien myötä.

    Kyseessä siis on suoraviivainen, helposti seurattava ja perinteisen kliseinen toimintaelokuva joten mitään maata järisyttävää tarinankerrontaa ei tästä kannata lähteä kaivamaan. Toimintaelokuvissa syvällinen ja koskettava tarina ei kuitenkaan yleensä ole se mikä niiden kiinnostavin aspekti on, joten tarina on täysin riittävä pitääkseen mielenkiinnon yllä.

    Pidin tämän elokuvan rytmistä eli siitä kuinka välillä mennään verkkaisia vaiheita, välillä heitetään sekaan nopean toiminnan kohtaus jonka jälkeen päästään taas seesteisempään vaiheeseen. Toimiva rytmi on tärkeää etenkin toimintaelokuvissa, sillä se vahvistaa toiminnallisten ja seesteisten kohtauksien välistä kontrastia antaen toiminnalle suuremman merkityksen. Tietenkin muissakin lajityypeissä rytmi on yhtä tärkeää, mutta yleensä muissa lajityypeissä edes tarinalla voidaan pitää muutoin kiinnostavuutta yllä.

    Parempiakin pikkujoulubileitä on tullut nähtyä.

    Yksi mikä tässä elokuvassa pisti silmään oli sen miellyttävä leikkaustyyli. Siinä missä monet uudemmat action-elokuvat ovat jääneet itselleni mieleen lähinnä rasittavan nopeista leikkauksista ja järjettömästä kameran heilumisesta suuntaan jos toiseen nopeiden toimintakohtauksien aikana ei tässä missään vaiheessa tullut samanlaista hätäistä tunnelmaa. Toki tässäkin nopeita leikkauksia on käytetty mutta missään vaiheessa ei ylitetä rajaa jonka jälkeen katsojana joutuisi arvailulinjalle tapahtumien kulusta epäselvän leikkaustyylin vuoksi.

    Omaan makuuni Die Hard toimi hyvin. Se on suoraviivainen ja mutkaton toimintapätkä joka sopii niihin hetkiin kun haluaa nähdä helposti lähestyttävää viihdettä. Pidin sen tasapainoisesta rytmistä, toimivasta leikkauksesta sekä tietenkin tyylikkäistä räjähdyksistä, taistelukohtauksista ja useista sinne tänne ripotelluista pienistä humoristisista vivahteista.

    Yli 20 vuotta sitten julkaistu Die Hard on yhä vuonna 2020 katsottuna helmi toimintaelokuvien kategoriassa.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 753 729 annettuun ääneen”]8,2/10[/simple_tooltip])