Tag: Cuba Gooding Jr.

  • Leffalauantai: A few good men (Kunnian miehiä)

    Daniel Kaffee (Tom Cruise) ajamassa päämiestensä puolia

    A few good men (IMDB) eli Kunnian miehiä on vuonna 1992 julkaistu draama/trilleri. Ohjaajana on ollut Rob Reiner ja pääosarooleissa nähdään Demi Moore, Tom Cruise, Jack Nicholson sekä Kevin Bacon.

    Guantamo Bayssä kaksi merijalkaväen sotilasta antaa virallisen protokollan vastaista kurinpitoa yhdelle huonommin joukossa pärjäävälle sotilaalle jotta saisi tämän skarppaamaan ja paremmin ruotuun, mutta toimenpiteen seurauksena sotilas menehtyy siinä saamiinsa vammoihin.

    Sotilaat saavat puolustusasianajajakseen menestyksekkäistä sovitteluista tunnetun mutta oikeussaleja välttäneen asianajajan Daniel Kaffeen (Tom Cruise). Danielin valinta tehtävään ei miellytä JoAne Gallowaytä (Demi Moore) sillä Danielin asenne ja kyvykkyys selvittää asioiden todellinen tila ei vakuuta häntä. JoAnne ja Sam Weinberg (Kevin Pollak) osoitetaan kuitenkin Danielin avuksi tapausta selvittämään.

    Daniel saisi soviteltua syytetyille kohtalaisen hyvältä kuulostavan sopimuksen mutta sotilaat eivät halua sovittelua vaan he tahtovat totuuden. Tunnetun asianajajaisänsä maineen varjossa elänyt Daniel joutuu vähitellen astumaan ulos varjoista ja olemaan asianajaja joka joskus on valmis menemään tapauksien selvittämisessä loppuun saakka.

    JoAnne Galloway (Demi Moore) ei ole valmis luovuttamaan ilman totuuden esille tuloa

    Verkkaisesti eteenpäin kulkevat oikeussalidraamat ovat elokuvia joissa tarinan ja dialogin merkitys nousee suurempaan rooliin kuin monen muun lajityypin elokuvassa. Tietenkin kaikissa elokuvissa kummallakin on merkitystä, mutta toimintaelokuvassa tyylikkäillä ja menevillä kohtauksilla voidaan saada keskinkertaisesta tarinasta toimiva elokuva toisin kuin tämänkaltaisissa elokuvissa missä koko toimivuus ja mielenkiinto kiteytyy hyvin rakennettuun tarinaan. Onneksi A few good men onnistuu erinomaisesti niin tarinassa kuin sen toteuttamisessakin.

    Juoni on selkeä, suoraviivainen ja toimiva sopivilla tarinaa tukevilla uskottavilla yllätyksillä joita matkan varrella ilmenee. Mielenkiintoisen tarinan lisäksi mielenkiintoista on seurata tarinan keskiössä olevan Cruisen roolihahmon kehittymistä missä hän kasvaa oppimaan kunnian merkityksen. Siinä missä alussa hänessä on ylimielistä poikamaista koppavuutta on hänessä lopussa jo havaittavissa suoraselkäisyyttä miehekkyyttä. Helppoihin voittoihin ja sitä kautta vaikeiden tilanteiden välttelyyn tottuneena hän vihdoin joutuu kohtaamaan itsensä ja asemansa suhteessa omaan isäänsä ja hänen maineensa luomiin odotuksiin.

    Cruisen näyttelytyö on erinomaista ja uskottavaa kautta linjan. Rauhallinen mutta myös samalla ylimielinen olemus välittyy katsojalle yhtä uskottavasti kuin hänen tunteikas kiivastumisensa oikeussalissa painostaessa todistajalta tunnustusta haluamaansa asiaan. Myös Moore ja Nicholson ovat alusta loppuun saakka varmoja suorittajia joten tarina pääsee oikeuksiinsa myös roolisuoritusten kautta.

    A few good men on erinomainen elokuva. Sen tarina on mielenkiintoinen ja toteus on onnistunut joten tämä on ehdottomasti katsomisen arvoinen elokuva.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 255 959 annettuun ääneen”]7,7/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Boat Trip

    Nick (Horatio Sanz) ja Jerry (Cuba Gooding Jr.)

    Boat Trip (IMDB) on vuonna 2002 julkaistu komedia jonka on ohjannut Mort Nathan. Pääosissa nähdään Cuba Gooding Jr, Horatio Sanz sekä Roselyn Sanchez.

    Naisystävästään kuukausia takaperin tapahtunutta eroaan yhä vellova Jerry (Cuba Gooding Jr.) lähtee ystävänsä Nickin (Horatio Sanz) ylipuhumana mukaan sinkkujen laivaristeilylle. Jerry ei ole erityisen innokas aluksi lähtemään ja päästämään vieläkään irti menneestä, mutta Jerryn vakuuttelut laivasta täynnä iskettävissä olevia kauniita naisia saa hänet kuitenkin muuttamaan mielensä ja innostumaan risteilyn suomista mahdollisuuksista.

    Harmikseen Nick ja Jerry havaitsevat liian myöhäisessä vaiheessa että haaveet kauniiden naisten iskemisestä uhkaavat jäädä yhä vain kaukaiseksi haaveiksi sillä laivan jo nostettua ankkurinsa satamasta heille valkenee että risteilyn kohdeyleisönä on homomiehet eikä naisia laivalta kovin helpolla löydy.

    Ystävysten iloksi kauniimman sukupuolen edustajia laivalta lopulta löytyy ja kumpikin pääsee pian lämittelemään iskemistaitojaan. Naisten läheisyyteen päästäkseen he esiintyvät homoina odottaen otollista hetkeä todellisen suuntautumisensa näyttämiselle.

    Gabriella (Roselyn Sanchez) ja Jerry

    Boat Trip on suoraviivaisen mutkaton myöhäisillan komedia josta kovin syvällistä merkitystä tai tarkoitusta ei kannata lähteä etsimään sen enempää kuin kovin suurta huumoriarvoakaan. Sen huumori nojaa monin paikoin stereotyyppisiin mielikuviin homoista sekä heteroista joilla on vahvat stereotyyppiset mielikuvat homoista. On aivan yhtä helppoa ymmärtää mikäli joku tulkitsee tämän elokuvan homoseksuaaleja pilkkaavaksi elokuvaksi kuin sitä jos joku näkee tämän median välityksellä levitettävänä homoutta normalisoivana viihteenä.

    Nickin käsitykset homoista on hyvin stereotyyppiset ja hän saa laivaristeilyn aikana huomata asenteidensa ja ennakkoluulojensa olevan vailla pohjaa. Samaan aikaan elokuva kuitenkin kuvaa laivalla olevia miespareja ja yksittäisiä homoseksuaaleja monella tapaa stereotyyppisellä otteella joten elokuvan mahdollisesta agendasta tai sen puutteesta on helppo olla saamatta mitään sen suuremmin irti.

    Roiseissa myöhäisillan komedioissa yleensä ei tule kovin suuria arvokysymyksiä katsojalle herätettyä enkä usko että se yleensä on edes tarkoituksena, joten katson itse mieluummin tämän tyylilajin komediat puhtaasti aivoja nollaavana viihteenä enkä niinkään yhteiskunnallisesti kantaaottavina teoksina.

    Harmillista kyllä Boat Trip ei onnistu erityisen hyvin missään osa-alueella. Sen komediallinen anti kyllä flirttailee High School -huumorin suuntaan missä miesten ensisijaisena tarkoituksena on pyrkiä löytämään nainen ensisijaisesti vain seksuaalisten halujensa tyydyttämiseen, mutta harmillisesti tämän karikatyyrisen mieskuvan toteutus jää ontuvaksi. Nick ja Jerry eivät ole enää järin nuoria joilta tämänkaltaista käytöstä voisi vielä odottaa, joten heidän teinipoikamainen käytöksensä tuntuu lähinnä vain keskenkasvuiselta typeryydeltä.

    Vaikka tätä elokuvaa analysoimalla voi helposti löytää ison kasan piirteitä mikä tekee siitä huonon, päädyn kuitenkin laskemaan sen keskinkertaiseksi. Se on omassa viitekehyksessään tarpeeksi toimiva, sen väsynyt huumori paikoitellen jaksaa oikeassa mielialassa jopa naurattaa enkä tämänkaltaisista elokuvista etsi muutenkaan mitään muuta kuin tarpeeksi junttia huumoria joka tekee siitä puhtaasti viihdyttävän teoksen oikealle kohdeyleisölle.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 30 095 annettuun ääneen”]4,9/10[/simple_tooltip])