Tag: IPA

Saksalaisen Privatbrauerei Eichbauin panimon Steam Brew Sesssion IPA on 4.9 % vahvuinen IPA. Katkeroita on 35 IBU ja kantavierrettä 11.5°. Lisää tietoja löytää valmistajan sivuilta (lue täältä).

Tölkki on mielenkiintoisen persoonallinen ja nimensä mukaisesti Steampunk-henkinen. Mikäli käsite Steampunk ei ole tuttu, ei tällä siis tarkoiteta Valve-yhtiön Steam-pelialustasta kertovaa punk-musiikkia vaan retrofuturistista tyyliä (lue täältä).

Tölkin aukaistua erottaa keskimääräistä IPAa miellyttävämmän raikkaan tuoksun joka suorastaan houkuttelee ottamaan siemauksen. Tuoksu on normaalien ipojen tyyliin hedelmäisen greippinen, mutta kuitenkin keskimääräistä enemmän raikkaan hengittävä ja siten ainakin omaan makuuni miellyttävä.

Kaataminen tuoppiin vaatii malttia sillä vaahtoavuus on runsasta. Tuopista erottaa värin sangen sameaksi ja hiivaisen näköiseksi. Näkö ei ole yhtä kaunis kuin tuoksu, mutta ei kuitenkaan häiritsevänkään näköinen.

Suutuntuma on kepeä ja keskitäyteläinen. Maku on mieto ja tasainen, helposti ipaksi tunnistettavan sitruksinen mutta kuitenkaan ei hyökkäävää sorttia. Jälkimaku on aavistuksen kuiva ja kitkerä mutta pysyy maltillisuuden rajoissa.

Toimiva IPA jota on helppo nauttia.

Musiikkina tämän kanssa toimii alternative rock, mm. Angelfish – Heartbreak to Hate tai Veruca Salt – Volcano Girls.

Ridgeway IPA on englantilaisen Ridgewayn panimon 5.5 % vahvuinen olut jota myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa sekä Alkon vakiovalikoimissa. Katkeroita löytyy 37.0 EBU ja kantavierrettä 13.7 °P.

Oluesta erottaa mieluisan IPAn tuoksun niin pullosta kuin tuopistakin. Olut on väriltään kauniin meripihkainen ja se muodostaa kaadettaessa miellyttävän paksun ja mauttoman vaahdon.

Suutuntuma oluessa on pehmeä ja kohtalaisen raikas. Maku on miellyttävä ja täyteläinen ja siinä on miedompi greippimäisyys kuin monissa muissa IPA-oluissa joita olen maistanut. Maku on asteen verran kuiva. Kokonaisuutena tämä on hyvä olut vaikkakin maku flirttailee yleisesti IPA-oluita enemmän tunnelmaltaan jo lagereiden suuntaan.

Musiikkina menee hyvin mm. Jessica Rabbit – Why don’t you do right tai Lesley Gore – You don’t own me.

​

Põhjala Virmalised IPA on nimensä mukaisesti Põhjala-panimon valmistama Indian Pale Ale. Sen alkoholitilavuus on 6,5 % ja sitä myydään ainakin Viron laivoilla josta omani poimin. Panimosta löytää lisätietoja heidän kotisivuiltaan osoitteesta https://pohjalabeer.com/.

Oluen aukaistua tuoksu on vahva ja miellyttävä mutta varsin perinteikäs IPA eikä tuoksu katoa myöskään tuoppiin kaadettaessa.

Ostin näitä oluita laivalta kaksi kappaletta joista toisen join edellisenä päivänä ja toisen seuraavana ja tuntui iso ero olevan vaahtoavuudessa. Siinä missä ensimmäinen olut aukesi nätisti ilman ongelmia ja tuoppiin sai kaadettua kohtalaisen nopealla vauhdilla ilman haasteita ylikuohumisesta oli toinen pulloista sellainen että heti korkin aukaistua kohtalaiset määrät olutta vaahtosi yli pullon pitkin pöytiä. Kumpi näistä sitten on normaalimpaa tälle oluelle en osaa sanoa mutta kuitenkin muista blogeista olen lukenut että tämä olisi kohtalaisen vaahtoavaa olutta joten ehkä jälkimmäinen vaihtoehdoista on normaalimpi olotila.

Oluen väri ei omaan silmään iskenyt ja jotain häiritsevää siinä oli. Suutuntuma on puolitäyteläinen, kohtalaisen väkevä maultaan ja siinä on hieman pientä pistävyyttä joka ei onneksi ole tarpeettoman terävää, kuitenkin vahvuuden huomioon ottaen maku ei ole kovin vahvan tuntuista. Jälkimaku oluessa on epämukava ja liian hapan omaan olutmakuuni.

Tästä oluesta huomaan omaavani varsin eriävät mielipiteet kaikkien muiden olutblogien osalta joita satuin löytämään. Monet kehuvat tätä hyväksi tai paremmaksikin, omaan makuuni tämä oli kohtalaisen huono olut jota en vähässä kummassa osta uudelleen ainakaan pariin vuoteen. Toki parin vuoden päästä tilanne voi muuttua enemmän eri oluita maisteltua joten pitänee antaa tällekin joskus uusi mahdollisuus.

Musiikkina toimii jonkinmoinen rock, esimerkiksi Black Label Society – A live unreal sekä Lord of the Lost feat. Formalin – Raining stars.

Rock Paper Scissors on suomalaisen RPS-panimon Indian Pale Ale eli IPA ja sitä myydään hyvin varustelluissa ruokakaupoissa. Alkoholitilavuus kaupassa myytävällä versiolla oli 5.4 %.

Pullon aukaistua löytää perinteisen IPA-tyylisen tuoksun, raikkaan ja hedelmäisen aromin mikä säilyy tuoppiin kaadettunakin oluen seurana. Vaahtoavaisuus on varsin maltillinen ja suurin vaahto menee pois kohtalaisen pian joten tuoppiin kaataminen sujuu suhteellisen normaalilla tuoppiinkaatotahdilla eikä paljoa tarvitse jäädä odottelemaan lasin täyttämistä vaahdon vuoksi.

Maun puolesta vaahto on tuttuun tapaan varsin kirpeää eikä sellaista että sitä mielellään paljoa maistelee isompia määriä. Väri oli tässä oluessa omaan makuuni tavallista miellyttävämpi.

Maku oluessa on kohtalaisen kirpeä ja pistävä josta erottaa greippimäisen olemuksen. Harmillisesti jälkimaku ei ollut omaan makuaistiini mieluisin, vaikkakaan ei toki huonokaan. Jälkimaku on kohtalaisen vahva.

Suutuntuma on kokonaisuutena kuitenkin kepeä ja miellyttävä. Varsin juomakelpoinen olut mutta ei itselleni nouse suosikkeihin vahvan jälkimakunsa vuoksi.

Musiikiksi tämän kanssa sopii mm. Katy Perry – E.T. sekä Rihanna – S & M.

Tämänkertainen perjantaipullo on Radbrewin panimon Buster-Jangle American IPA. Alkoholitilavuus on 7,0 %, katkerot 70 EBU ja tyypiltään olut on pale ale. Lisätietoja löytyy oluesta Alkon sivuilta sekä Radbrewin omilta sivuilta.

Pullon aukaistua ja nuuhkaistessa erottaa hyvin miellyttävän raikkaan hedelmäisen IPA-oluelle tyypillisen tuoksun joka säilyy myös lasissa miellyttävänä. Olut vaahtoaa kauniin kermaisesti lasiin kaadettaessa. Vaahto on yleiseen tapaan varsin pistävän makuista mikäli sitä haluaa maistaa.

Maku on raikas mutta siinä on yllättävän vahvasti erottuva alkoholin maku joka nousee läpi suutuntumaan. Suutuntuma on kuitenkin kokonaisuutena raikas vaikkakin voimakas. Jälkimaku jättää suuhun vahvasti alkoholin tunnun.

Omaan makuuni tämä meni kategoriassa juomakelpoinen pienissä määrin mutta ei mikään erityisen hyvä. Maun raikkaus on toimivaa tasoa mutta liiallisen vahvasti korostuva alkoholin maku vähentää juomanautintoa.

Musiikkina tämän kanssa toimii hyvin punk rock, mm. The Offspring – The Kids aren’t alright sekä Nollaseiska – Mun Hollywood.