Tag: Julia Roberts

  • Leffalauantai: Ocean’s eleven

    Danny Ocean (George Clooney)

    Ocean’s Eleven (IMDB) on vuonna 2001 julkaistu rikostrilleri jonka ohjauksesta on vastannut mm. Magic Mikestä, Contagionista, Haywirestä sekä Logan Luckystä tuttu ohjaaja Steven Soderbergh. Pääosarooleissa nähdään George Clooney, Matt Damon sekä Brad Pitt.

    Elokuvan tarina kertoo vankilasta vapautuvasta Danny Oceanista (George Clooney) joka päättää tehdä suuren kasinoryöstön. Hän kerää joukkoihinsa liudan muita ammattirikollisia joista jokaisella on omat vahvuutensa joita onnistuneen ryöstön tekemisessä tarvitaan ja pian joukkio alkaakin tekemään taustatutkimusta ja muita valmistelevia operaatioita. Kohteeksi valikoidut kasinot eivät ole kuitenkaan sattumalta tulleet valituiksi vaan lisäksi Dannyllä on henkilökohtaisia syitä miksi juuri nämä paikat halutaan ryöstää.

    Ocean’s Eleven on lajityypillensä totuttuun tapaan suoraviivainen ja mukavasti eteenpäin kulkeva teos. Se on helposti lähestyttävä elokuva joka kuitenkin onnistuu pitämään katsojansa alusta loppuun saakka otteessa hyvin kirjoitetulla tarinallaan.

    Linus Caldwellin roolissa nähdään Matt Damon

    Yksin mielenkiinnoisimmista anneista hyvin kirjoitetuissa rikoselokuvissa on tapa joilla se saa katsojan samaistumaan rikoksen tekijöihin ja pitämään heitä konnan sijaan sankarina. Ocean’s Elevenissä onkin helppoa hypätä rikollisjoukon puolelle ja toivoa heille onnistunutta keikkaa, sillä ryöstön kohteeksi joutuvat ovat sellaisia joista luodaan kuva lipevinä rikollisina jotka katsojan näkökulmasta arvioiden ansaitsevatkin tulla ryöstetyksi. Jonkinlaista moderinisoitua Robin Hood -meininkiä siis.

    Rikostrillereissä pidän myös mikäli toiminnan suhde muuhun tarinan kuljetukseen on hyvässä tasapainossa – käytännössä siis siten että toiminnalisten kohtauksien osuus tuntuu tarinaa tukevalta eikä toisinpäin. Jokainen ammuskelukohtaus, räjäytys tai muu ruumita tai hajonneita paikkoja aiheuttava toiminta on oltava sellainen että sillä on selkeä merkitys ja kokonaiskuvaan sopiva tarkoitus eikä siitä jää itseistarkoituksellista mielikuvaa.

    Rusty Rian (Brad Pitt)

    Toimivan juonen lisäksi on tässä kaikki elokuvalliset peruspuitteet kunnossa. Näyttelijöiden roolisuoritukset ovat uskottavia ja luontevia, tärkeimmissä hahmoissa on jonkinmoista persoonallisuutta ja ohjauksellisesti elokuva on selkeä ja toimiva kokonaisuus joka pitää pakan kasassa ja tiukasti aiheessa pysyvänä.

    Mikäli rikostrillerit ovat millään muotoa lajityyppinä kiinnostavia on Ocean’s Eleven ehdottomasti näkemisen arvoinen elokuva. Omassa mittakaavassani tämä onkin ehdottomasti lajityyppinsä parhaimpia – ellei jopa paras – elokuva.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 472 820 annettuun ääneen”]7,8/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Mother’s day

    Sandy (Jennifer Aniston)

    Mother’s day (IMDB) on vuonna 2016 valmistunut draama/komedia jonka on ohjannut Garry Marshall. Sen pääosarooleissa nähdään Jennifer Aniston, Timothy Olyphant, Shay Mitchell, Kate Hudson sekä Julia Roberts.

    Siinä missä monet elokuvat pysyvät tiukasti muutamassa päähenkilössä on tässä tarinassa kuvattu äitiyttä useammasta eri kuvakulmasta katsottuna.

    Yhdet elokuvan päähahmoista ovat eronneet Sandy (Jennifer Aniston) ja Henry (Timothy Olyphant) joilla on kaksi lasta. Henry on löytänyt uuden naisen Tinan (Shay Mitchell) ja Sandy joutuu kohtaamaan oman äitiytensä uudesta perspektiivistä kun lapsien elämään astuu mukaan uusi äitipuoli. Toisena päätarinassa nähdään pariskunta jossa toisen naisen vanhemmat saavat selville että heidän tyttärensä on lesbo ja parisuhteessa naisen kanssa.

    Samat vanhemmat joutuvat kohtaamaan myös sen tosiasian että toisella heidän tyttärestään on avioliitto intialaisen miehen kanssa vaikka he ovat olleet täysin vastaan ulkomaalaisen kanssa yhdessä olemista. Osansa elokuvassa saa myös perhe missä äiti on menehtynyt ja miehelle on jäänyt kaksi tytärtä yksin kasvatettavakseen sekä lisäksi pariskunta joilla on jo yhteinen lapsi mutta nainen pelkää avioitua lapsen isän kanssa tämän toiveista huolimatta.

    Jesse (Kate Hudson)

    Mother’s day on omassa tyylissään poikkeava elokuva sen moneen päähenkilöön nojaavan kerrontatyylinsä osalta. Se kertoo mielenkiintoisella tavalla äitiyteen sisältyvistä haasteista joita eri vaiheissa elämäntilanteita voi tulla vastaan. Esimerkiksi tällaisia kuvattuja suhteita on aikuisten lapsien suhtautuminen omaan äitiinsä joka on kannoissaan jyrkkä ja omaa näkemyksiä jotka rikkovat tyttärien ja äidin välejä tai kuvaus toisesta perheestä jossa äiti on menehtynyt ja kuinka arjen täytyy jatkua kaikesta huolimatta.

    Jokaisella elokuvassa kuvatulla äitisuhteella on selkeät roolinsa kuvatessa elämän varrella ilmeneviä haasteita ja ovat siten omiaan olemaan helposti lähestyttäviä tarinoita ihmisyydestä ja sen monimuotoisuudesta. Vaikka Mother’s day onkin monelta tasoltaan suoraviivainen ja helposti lähestyttävä tarina on sen syvempi merkitys henkilöiden kasvussa ja tavassa käsitellä elämässä ilmeneviä haasteita.

    Taiteelliselta annilta tältä elokuvalta ei kannata odottaa kepeää viihde-elokuvaa enempää. Se on oman lajityyppinsä lapsi ja sen vahvuudet nojaavat siten kiintoisiin henkilöhamoihin ja onnellisiin kasvutarinoihin. Viihteellisen elokuvan saralla tämä on kuitenkin täysin toimiva elokuva.

    Miranda (Julia Roberts)

    Näyttelytyö on elokuvassa ammattimaista ja uskottavaa kautta linjan eikä missään vaiheessa synny teennäistä tunnelmaa. Ohjaustyöskentely on huomaamatonta ja siten toimivaa joka on tämäntyyppisissä elokuvissa pelkästään positiivinen juttu, sillä tämänkaltaisten elokuvien vahvuus tulee kiinnostavista ihmiskohtaloista ja toimivasta näyttelytyöstä eikä niinkään monipuolisista ja lajityyppiä ravisuttavista ohjauksessa nähtävien taiteellisten ratkaisujen käytöstä.

    Mikäli pitää draamakomedioista romanttisilla vivahteilla on Mother’s day genressään toimiva elokuva. Mikäli elokuvalta kaipaa viihteen lisäksi myös taiteellista ja puhuttelevampaa aspektia on tämän elokuvan ohittaminen täysin hyväksyttävää ilman että mitään varsinaisesti menettää – paitsi tietenkin aina ihastuttavan Jennifer Anistonin, joka vielä tätä elokuvaa tehdessään ollessaan 46-vuotias osoittaa että henkeäsalpaava viehättävyys on piirre joka ei ole kadonnut Anistonin olemuksesta vuosien myötä mihinkään.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 27 126 annettuun ääneen”]5,6/10[/simple_tooltip])