Tag: Owen Wilson

  • Leffalauantai: Armageddon

    Harry S. Stamperin roolissa nähdään Bruce Willis

    Armageddon (IMDB) on vuonna 1998 julkaistu toiminnallinen sci-fi-elokuva. Sen on ohjannut Michael Bay ja sen pääosarooleissa nähdään Bruce Willis, Ben Affleck, Liv Tyler sekä Billy Bob Thornton.

    Avaruudesta lentää maan pinnalle pienimuotoisia meteoriitteja ja ne aiheuttavat jonkin asteisia katastrofeja maan päälle tuhovoimallaan. NASAlta halutaan saada vastauksia onko meteorisateet jo ohi vai vieläkö lisääkin olisi tulossa, mutta ihmiskunnan kannalta vastaus tähän kysymykseen ei lupaa hyvää. Maahan iskeytyneet meteoriitit ovat olleet vasta alkusoittoa sillä tulossa on yksi vielä merkittävästi näitä suurempi osuma joka osuessaan uhkaa tuhota kaiken elollisen maan päältä.

    Tilannetta kiireisesti kartoittaessaan NASA ja Yhdysvaltojen asevoimat päätyvät ratkaisuun lentää maata päin saapuvalle asteroidille, porata siihen reikä ja täyttää reikä ydinaseella jonka tarkoituksena on halkaista meteoriitti siten että kappaleet ohittavat maan. Koska tämänkaltaisia porausoperaatioita ei ole helppoa tehdä annetaan tehtävä öljynporauksen ammattilaiselle Harry S. Stamperille (Bruce Willis) ja hänen miehistölleen.

    Harryn tytär Grace (Liv Tyler) ja Harryn miehistöön kuuluva A. J. Frost (Ben Affleck) viettämässä laatuaikaa ennen A. J.:n tulevaa matkaa avaruuteen

    Armageddon on mielenkiintoinen yhdistelmä sci-fiä ja katastrofielokuvaa, vaikkakin omaan makuun enemmänkin katastrofielokuvan elementtejä olisi voitu hyvin saada mukaan. Visuaalinen toteutus oli mukavan toimivaa tasoa vielä modernimpiakin erikoistehosteita nähneelle joten näitä olisi mielellään katsonut lisääkin.

    Tarina on sinänsä varsin kliseinen yhdistelmä perinteisiä mitättömyydestä maailmanmaineeseen ja sankarit pelastavat maailman -tarinoita. Harry ja miehistönsä ovat öljynporauksen ammattilaisia joilla ei ymmärrettävästi ole minkäänlaista ymmärrystä avaruuslennoista, mutta kuitenkin näille aavistuksen yksinkertaisille kovan työn raatajille annetaan harteille kannetttavaksi koko ihmiskunnan pelastaminen.

    Henkilöhahmot ovat hyvin rakennettuja ja roolisuoritukset on hyvin näyteltyjä joka siten toimii hyvin tarinan tukena. Kun avaruuteen maailmaa pelastamaan rakennetusta joukosta rakentuu kuva muutamasta terävämmästä kaverista ja useammasta vähemmän terävästä saa operaatio enemmän mielenkiintoa ja kepeää koomiisuutta. Tietenkään elokuvassa ei joudu juurikaan jännittämän selviääkö maa-planeetta vaiko ei sillä kyseessä on kuitenkin perinteinen viihteellinen ja kliseinen sankaritarina, mutta mukavaa lisämakua hahmot kyllä tuovat persoonillaan.

    Kokonaisuutena Armageddon ei tarjoa katsojalleen mitään varsinaista uutta eikä poikkeuksellista joten jos haluaa nähdä elokuvallisesti mestariteoksen kannattaa kenties katseensa suunnata muualle. Jos taas etsinnässä on puhtaan viihteellinen mutta siinä kategoriassa todella hyvin toimiva sci-fi-seikkailu on tämä mitä mainioin elokuva niihin hetkiin.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 416 469 annettuun ääneen”]6,7/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: You, Me and Dupree (Sinä, Minä ja Dupree)

    Molly (Kate Hudson) ja Carl (Matt Dillon)

    You, Me and Dupree (IMDB) joka suomeksi tunnetaan nimellä Sinä, Minä ja Dupree on vuonna 2006 julkaistu romanttinen komedia jonka on ohjannut Anthony ja Joe Russo. Pääosarooleissa nähdään Kate Hudson, Owen Wilson sekä Matt Dillon.

    Tarina alkaa hieman ennen kuin Molly (Kate Hudson) ja Carl (Matt Dillon) astelevat avioliiton satamaan. Pian häiden jälkeen bestmanina toiminut Dupree (Owen Wilson) tulee väliaikaisesti hankalan tilanteensa vuoksi tuoreen avioparin katon alle asumaan. Vaikka kyseessä onkin Carlin paras ystävä ei kolmikon yhteiselo tahdo sujua kovin kitkattomasti.

    Carl työskentelee Mollyn isän Mr. Thompsonin (Michael Douglas) firmassa eikä työstressiä ainkaan vähennä jännite jota heidän välillään on. Vähitellen työstressi ja emotionaalisen etäisyyden kasvu vaimoonsa ja ystäväänsä alkaa luomaan enenevissä määrin haasteita kolmikon dynamiikkaan.

    Dupree (Owen Wilson)

    Sinä, Minä ja Dupree on positiivisella tavalla erilainen romanttinen komedia kuin mitä pääsääntöisesti tulee nähtyä. Siinä missä romcomit tavallisesti kasvattavat päähenkilöitä kohden lopussa siintävään parisuhteeseen tai avioliittoon, ottaa tämä erilaisen polun kuljettavakseen luomalla toisenlaisen alkuasetelman. Alussa sankareilla on jo parisuhde ja onni, mutta vaikeudet eivät jätä saapumatta ja koettelematta kuinka kestävälle pohjalle rakkaus todella on rakennettu.

    Tyylilajilleen uskollisesti elokuva on kepeä ja helposti lähesyttävä ihmissuhdetarina jota katsoessa ei tarvitse kovin suuria psykologin taitoja saadakseen hahmoista ja heidän persoonistaan jotain irti. Tapa miten Carlin stressiä ja hänen persoonansa epävarmuutta tai Dupreen ikäiselleen kuuluvan elämänhallinnan puutetta kuvataan on yksinkertaista mutta toimivaa.

    Pidin kuinka tähän tyylilajiin oli uskallettu tuoda ja myös saatu toimivasti kuvattua haasteita joita ilmenee vasta parisuhteen aikana eikä ainoastaan ennen sitä. Ilahduttavaa kyllä kasvutarina keskittyi tilanteiden eskaloiduttua asioiden korjaamiseen eikä tavallisesti totuttuun erilleen kasvamiseen.

    Romanttisten komedioiden ystävälle tämä on toimiva ja tavalliseen tyyliin mukavaa vaihtelua tarjoava tuttavauus.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 78 283 annettuun ääneen”]5,6/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: She’s funny that way

    Joshua (Will Forte) ja Jane (Jennifer Aniston)

    She’s funny that way (IMDB) on romanttinen komedia vuodelta 2014. Ohjauksesta on vastannut Peter Bogdanovich ja pääosarooleissa nähdään Imogen Poots, Owen Wilson, Rhys Ifans, Will Forte sekä Jennifer Aniston.

    Elokuvan juonessa teatterissa näyttelijänä toimiva Isabella Patterson (Imogen Poots) kertoo omaa tarinaansa ja sen vaiheita toimittajalle. Hän kertoo kuinka hän nuorempana toimi puhelintyttönä kunnes tapasi asiakkaan joka muutti hänen elämänsä suunnan täysin. Mies lupasi hänelle 30.000 dollaria mikäli hän lopettaisi puhelintytön työt ja ryhtyisi tekemään sitä mitä hän oikeasti rakastaa.

    Isabellalla oli haaveena olla näyttelijä joten hän hakeutui koe-esitykseen. Esityksen ohjaajana sattuu kuitenkin olemaan Arnold Albertson (Owen Wilson) joka oli tuo asikas joka sai hänet tavoittelemaan kohden unelmiaan. Arnoldin omat perhekuviot aukenevat myös Isabellalle ja kiusallisilta tilanteilta ei voida välttyä.

    Mukana elokuvan kuvioissa pyörii myös Jennifer Anistonin esittämä psykologi Jane Claremont jolla on aikaisemmin ollut suhde Will Forten esittämän Joshua Fleetin kanssa. Joshua kuitenkin kiinnostuu Isabellasta joten kuvioihin saadaan sitä kautta hieman lisää draaman aineksia. Isabella on jättänyt jälkensä puhelintyttönä toimiessaan myös vanhaan tuomariin joka ei tahdo päästä eroon pakkomielteestään häntä kohtaan joten ihailijoita riittää jokaiseen lähtöön.

    Isabella (Imogen Poots) ja Arnold (Owen Wilson)

    Vaikka She’s funny that way on Blu-rayn takakannessa listattu romanttiseksi komediaksi on se silti monilta osiltaan enemmän Pretty womania useammalla sivuhenkilöllä kuin perinteistä romanttista komediaa. Siinä on kyllä monia romanttisten komedioiden elementtejä mutta kokonaisuutena se ei noudata tavallista tarinaa.

    She’s funny that way on mukavan rento ja hyväntuulinen kepeän mielen elokuva jossa on toimivia juonenkäänteitä ja loppuun asti mielenkiintoa yllä pitävä tarina. Henkilöt ja heidän väliset suhteet ovat kiinnostavia ja heidän kohtaloidensa nivoutuminen yhteen tavalla tai toisella on viihdyttävää katsottavaa.

    Toimivan tarinan lisäksi näyttely, ohjaus sekä muut pakolliset pahat hyvän elokuvan aikaan saamiseksi on kunnossa joten viihtellistä elokuvaa etsivälle tästä löytää kaikki tarvittavat elementit.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 21 577 annettuun ääneen”]610/10[/simple_tooltip])