Tag: Paul Dano

  • Leffalauantai: Looper

    Tulevaisuudesta tullut Joe (Bruce Willis, vasemmalla) käymässä keskustelua nykyhetkessä elävän minänsä kanssa (oikealla olevan Joseph Gordon-Levitt) vuoden 2012 elokuvassa Looper.

    Rian Johnsonin ohjaama ja Joseph Gordon-Levittin, Bruce Willisin ja Emily Bluntin tähdittämä Looper (IMDB) on vuonna 2012 julkaistu toiminnallinen sci-fidraama.

    Elokuvan nykyhetkessä ei ole vielä aikamatkustusta keksitty, mutta se on 30 vuoden päässä todellisuutta. Tulevaisuudesta lähetetään ihmisiä historiaan – eli elokuvan nykyhetkeen – missä looperiksi kutsutut tappajat poistavat tulevaisuudesta lähetetyn henkilön menneisyyteen tapettavaksi. Asiat muuttuvat tulevaisuudessa kun rikollisuuden vallassa on Sateentekijäksi kutsuttu henkilö, sillä hän alkaa sulkemaan looppeja lähettämällä menneisyydessä elävän loopperin tapettavaksi tämän tappajan oman vanhemman version, eli nykyhetken minä tappaa tulevaisuuden minänsä.

    Joe (Jospeh Gordon-Levitt) on yksi loopereista jonka käsistä hänen oma vanhempi versionsa (Bruce Willis) onnistuu pakenemaan minkä seurauksena hänen oma henkensä on vaarassa, sillä tulevaisuuden henkilön karkuun pääseminen eliminoimisen sijaan on asia mitä looppereilta ei sallita.

    Kuten monien muidenkin aikamatkustukseen perustuvien elokuvien kanssa, myös tässä paikoitellen asiat käyvät hämmentäväksi. Onneksi näin ei kuitenkaan käy liiaksi ja tarina pysyy pääpiirteittäin selkeänä ja ymmärrettävänä seurata.

    Katsoessa tarinaa nousi väkisin mieleen alkupään Terminator-elokuvat (lue The Terminator -elokuvan arvostelu) missä myös tulevaisuudesta mennään historiaan etsimään tapettavia. Toki Looperissa teema on hyvin erilainen, mutta paikoitellen nähdään myös yhteneväisyyksiäkin. Tämä ei tietenkään ole huono asia, koska teki aikamatkustusta sisältävän elokuvan missä on joko menneisyyden tai tulevaisuuden hahmojen tappamista miten tahansa, ei viittauksia Terminatoriin voine välttää katsojan mielessä, sillä kyseiset elokuvat ovat klassikoita joihin monia muita vertaa mielessään halusipa tai ei.

    Looper on luokiteltu myös sci-fi-elokuvaksi mikä selittyy helposti aikamatkustustematiikalla, mutta siellä täällä nähdään muitakin lajityypin elementtejä kuten muutamien henkilöiden telekineesikykyjä. Kokonaisuuden kannalta painoarvoa tälle aspektille ei kovin paljoa kuitenkaan anneta, joten mystiikan elementit jäävät vähäiseksi ja osittain hieman täytteen tunnuksi. Katsojalle kyllä syntyy mielikuva erään henkilön telekineesikyvyistä ja siitä miten se mahdollisesti tulevaisuudessa muuttaa asioiden kulkua, mutta tämä teema olisi ollut mukava nähdä hieman paremmin rakennettuna.

    Yllättävää kyllä, IMDB:ssä arvosana on tämän kirjoittamisen hetkellä 7,4 mutta Metacritic-sivustolla kriitikoiden antamien pisteiden arivo on 84 pistettä eli tämä on enemmän uponnut kriitikoihin kuin keskivertoon katsojaan.

    Kokonaisuutena tarina kulkee hyvin eteenpäin, teema pysyy kasassa ja aikamatkustusteema nyrjäyttää aivoja sopivasti mutta ei liiaksi. Lisäksi positiivisena aspektina elokuvan loppu oli yllättävä ainakin itselleni, joten oman arvioni mukaan Looper on katsomisen arvoinen elokuva.

  • Leffalauantai: The Batman

    Batman on tutun ja turvallisen näköinen myös uusimmassa elokuvassaan

    The Batman (IMDB) on Matt Reevesin ohjaama toiminnallinen rikosdraama vuodelta 2022. Pääosissa nähdään Robert Pattinson, Zoë Kravitz, Paul Dano sekä Jeffrey Wright.

    Gothamin poliittisissa asemissa olevia henkilöitä alkaa kuolemaan julmilla tavoilla tapettuna. Tappojen yhteydessä vastaan tulee erilaisia arvoituksia joista Batman (Robert Pattinson) saa erilaisia vihjeitä liittyen poliitikkojen korruptioon ja rikoksiin. Tappamisten takaa paljastuu Arvuuttaja (Paul Dano) jolla on kuitenkin isompikin suunnitelma kuin vain yksittäisten korruptoituneiden virkamiesten ja viranomaisten hengiltä päästäminen.

    Tutkiessaan Arvuuttajan vihjeitä saa Batman kuulla myös epämukavia tietoja liittyen omaan isäänsä ja äitiinsä. Onko väitteissä mitään perää vai onko syytökset täysin valheellisia?

    Zoë Kravitz roolissaan Selinana eli kissanaisena

    Batman-elokuvia on nähty vuosien mittaan useampia joista kaksi vanhinta on nähty jo 1940-luvulla. Ennen vuotta 1989 nähtiin myös muutamia Batman-elokuvia ja vuosien 1989-1997 välillä nähtiin lepakkomies neljässä eri elokuvassa. Vuosien 2005-2012 välillä nähtiin Dark Knight -trilogia ja DC Extended Universumin elokuvissakin on viittasankaria päästy näkemään.

    Vaikka Bruce Wayneä on nähty jo monet kerrat valkokankaalla ei mustaan pukeutuvan rikollisten kauhun tarina ota loppuakseen vaan uusia elokuvia tunnutaan tehtävän yhä vain uudelleen ja uudelleen. Uudetkin elokuvat kyllä kelpaavat niin kauan kuin ne tehdään hyvin ja tarinassa, hahmoissa tai miljöössä on jotain uutta ja erilaista tai vaihtoehtoisesti ne vain on kuvattu taidokkaasti. Onneksi tämä vuoden 2022 teos onnistuu kaikissa näissä eikä sitä katsoessa tule tunnetta että eiköhän tämä ole jo nähty tarpeeksi monta kertaa ennenkin.

    Siinä missä vuosien 1989-1997 Batmanit olivat jossain määrin kepeämpiä tai ainakin humoristisempia absurdiuteen asti vietyjen rikollistensa osalta oli vuosien 2005-2012 Dark Knight -trilogia jo selkeästi synkemmissä vesissä kelluntaa. The Batman jatkaakin tyylilliksesti trilogian vanavedessä pitäen Gothamin synkkää tunnelmaa yllä vailla huumorin keventävää vastapainoa. Niin Gotham kuin Batman ja sen rikollisetkin ovat synkän realistisia ja elokuva on spin-off elokuva Jokerin (lue arvostelu) tapaan vakavammin otettavaa draamallista toimintaa.

    Pidin tästä elokuvasta paljon. Sen tarina on mielenkiintoinen ja kohtalaisen monipuolinen. Siinä missä yhdessä kohtaa vaikuttaa että tarinan loppu olisi jo käsillä yllättää se vielä näyttämällä että vielä löytyy rikollisilta ässä hihasta joka lyödään pöytään muuttamaan pelin kulkua. Elokuva on kyllä pitkä lähes kolmen tunnin kestollaan mutta se ei siltikään ole onneksi pitkäveteinen. Tarina pysyy hyvin kasassa ja sitä rakennetaan toimivalla rytmillä.

    Audiovisuaalinen puoli on tyylillä tehtyä. Värien käyttö on näyttävää ja useampikin kohtaus toimisi myös yksittäisenä valokuvanakin. Hahmot ovat mielenkiintoisia, näyttelytyö on toimivaa ja Pattinsonin lähes ilmeettömyys antaa Bruce Waynelle myöskin toisenlaisen persoonan tunnun kuin aikaisemmissa Batman-elokuvissa on totuttu näkemään.

    The Batman on hyvä ja viihdyttävä elokuva jonka katsoo mielellään kerran tai useammankin.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 556 358 annettuun ääneen”]7,9/10[/simple_tooltip])