Tag: Paul Giamatti

  • The Illusionist (Silmänkääntäjä)

    Eisenheim (Edward Norton) taikoo kuolleen naisen esiin

    The Illusionist (IMDB) joka suomeksi on käännetty nimelle Silmänkääntäjä on vuonna 2006 julkaistu draamallinen mystiikkaelokuva jonka on ohjannut Neil Burger. Pääosarooleissa nähdään Edward Norton, Jessical Biel, Rufus Sewell sekä Paul Giamatti.

    Lapsuudessaan jo taikatemppuihin innostunut Eisenheim tutustuu sosiaalisesti ylemmistä piireistä olevaan tyttöön Sophieen. Heidän ystävyytensä on kehittymässä jo ystävyyttä syvemmäksi kunnes Sophien ja Eisenheimin välit katkaistaan väkisin vastoin heidän tahtoaan sosiaalisten luokkaerojensa vuoksi. Eisenheim lähtee tapahtuman jälkeen kokonaan pois Wienistä vain tullakseen vuosikausia myöhemmin takaisin kaupunkiin taitavana taikurina.

    Aikuisena Eisenheimin (Edward Norton) tekee näyttäviä lavaesityksiä saaden yleisön ihmetyksiin. Eräässä tempussa osalliseksi pääsee myöskin aikuiseksi kasvanut Sophie (Jessica Biel) joka ei heti tunnista Eisenheimiä. Kun hän tunnistaa vihdoin lapsuuden ystävänsä on heillä monia asioita ja tunteitaan selvitettävänä.

    Sophien roolissa nähdään Jessica Biel

    The Illusionist on viihdyttävä elokuva taikuuden ja taikurin kiehtovassa maailmassa. Sen miljöö on jossain määrin poikkeuksellinen, sillä kovin usein en muista nähneeni elokuvia jotka kertoisivat taikureista tai taikatemppujen tekijöistä. Noituutta, velhoutta tai magiaa kyllä elokuvissa sitä vastoin näkee paljonkin, mutta varsinaista taikuutta joka ei nojaa yliluonnollisiin kykyihin tai voimiin ei sen sijaan kovin paljoa ole tullut vastaan näkemissäni elokuvissa. Tämä oli mukavaa vaihtelua ja siten myöskin ilahduttavan raikas ympäristö elokuvan tarinalle.

    Tarinan draama on hyvin rakennettua ja sen mielenkiintoa tukee hyvin näyttelijöiden ammattimainen näyttelytyö. Ohjaus on tasaisen varmaa laatua ja visuaalinen tyyli on miellyttävä. Elokuvan värimaailma on omiaan luomaan sopivan mystistä tunnelmaa joten senkään suhteen mitään valittamista elokuvasta ei löytynyt.

    Vaikka kaikki elementit on tehty perus hyvällä laadulla olisi henkilöhahmojen dynamiikkaan silti kaivannut hieman lisää syvyyttä jotta tarina olisi päässyt täyteen kukoistukseensa. Tällaisenaankin tämä kyllä kääntyy keskivertoa parempien elokuvien kategoriaan, mutta henkilöhahmojen ja heidän välisen dynamiikkansa paremmalla rakentamisella olisi tästä voitu saada vielä enemmänkin irti.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 370 925 annettuun ääneen”]7,6/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Jungle Cruise

    Lily (Emily Blunt) etsimässä kuun kyyneltä

    Jungle Cruise (IMDB) on Jaume Collet-Serran ohjaama komediallinen toimintaseikkailu vuodelta 2021. Sen pääosissa nähdään Emily Blunt, Dwayne Johnson, Jack Whitehall sekä Jesse Plemons.

    Lily (Emily Blunt) on kuullut isältään lapsuudessaan legendan kuun kyyneleestä, kasvista joka kasvaa Amazonin varrella. Kasvilla on taianomainen kyky parantaa sairaus kuin sairaus jonka vuoksi Lily tahtoo löytää kyseisen kasvin. Hän tahtoo jalosti auttaa löydöksellään ihmiskuntaa ja lääketiedettä toisin kuin muut tahot jotka tätä samaista kasvia havittelevat. Saksalainen prinssi Joachim (Jesse Plemons) etsii myös kuun kyyneltä voidakseen auttaa saksaa sotatoimissaan.

    Kuun kyynelen ympärille liittyy myös vuosisatoja vanha ikävä tarina missä Don Aguirren (Edgar Ramírez) joukot ovat pahojen tekojensa vuoksi tulleet kirotuksi jäämään eloon vuosisadoiksi siten että he eivät voi poistua joen läheisyydestä. Lily lähtee veljensä MacGregorin (Jack Whitehall) kanssa kapteeni Frank Wolffin (Dwayne Johnson) avustuksella tutkimusmatkalle minkä aikana he saavat selville pitävätkö legendat kirouksesta paikkaansa vaiko eivät.

    Kapteeni Frank Wolff (Dwayne Johnson) on puujalkoja veistelevä kippari

    Jungle Cruisessa on helppoa havaita jonkinmoisia yhtymäkohtia toimintaseikkailuelokuvien klassikkoon Indiana Jones and the Raiders of the Lost Ark (Kadonneen aarteen metsästäjät) sekä jossain määrin myöskin Pirates of the Caribbean -elokuviin. Vaikkakin yhtymäkohtia löytyy ei tämä toki samanlaiseen kulttuurilliseen merkittävyyteen yllä kuin Harrison Fordin klassikko.

    Vaikkakaan tämä ei yllä millään osa-alueella erityisen merkittävän elokuvan tasolle, pidin siltikin tästä elokuvasta sen hyvän viihdearvon vuoksi. Se on mukavan mukaansatempaava, sen tarina on hyvä, ohjaus toimii ja tarinaa rakennetaan onnistuneesti eikä toiminnallisuutta ole liiaksi jotta se kävisi puuduttamaan. Henkilöhahmot ovat onnistuneita, seassa on sopiva annos huumoria ja erikoistehosteita on käytetty maltilla ja tyylillä. Kyllä tämän katsoo mielellään kerran jos toisenkin.

    Ainoa mikä tässäkin elokuvassa itselleni tökki (kuten yleensä monessa muussakin nykyisessä Hollywoodista tulevassa modernissa elokuvassa) oli sen väkinäisen teennäisesti tarinaan sekaan tungettu kiintiövähemmistöedustaja. Jotenkin vain lähtökohtaisesti kaikenlainen “wokeismi” jota nyky Hollywood tuntuu väkisin edustavan on suoraan iso miinus elokuvalle. Taide ja viihde taiteena ja viihteenä, propaganda ja sosiaalisten oikeudenmukaisuuden tuputtamiset sitten muuta kautta, kiitos.

    Mystiikkaa sisältävät seikkailuelokuvat ovat lajityyppi josta pidän joten toivon mukaan jatkossa tämän kaltaisia elokuvia tulee lisääkin valkokankaalle.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 180 808 annettuun ääneen”]6,6/10[/simple_tooltip])