Leffalauantai: Frida

Frida Kahlon roolissa nähdään Salma Hayek

Meksikolaisesta taidemaalarista Frida Kahlosta kertova elokuva Frida (IMDB) on Julie Taymorin ohjaama romanttinen biografinen draama vuodelta 2002. Pääosarooleissa nähdään Salma Haeyk ja Alfred Molina.

Koska kyseessä on biografia, on juonessa odotetusti kerrottu hänen elämänsä monivivahteisista vaiheista. Elämään mahtui nuorena koettu vakava loukkaantuminen bussin ja raitiovaunun kolareidessa hänen ollessaan matkustajana, minkä seurauksena hän joutui moneksi viikoksi sairaalaan. Toipilasaikanaan hän aloitti maalaamisen.

Myöhemmin Frida avioitui naistenmiehenä tunnetun taidemaalarin Diego Rivieran kanssa jonka taipumus juosta vieraissa naisissa ei kuitenkaan kadonnut heidänkään avioliiton aikana. Elokuvassa kuvataankin hyvin Fridan ja Diegon avioliittoa ja myös haasteita syrjähyppyjen seurauksena. Lisäksi elokuvassa on myös tuotu esiin Fridan oma biseksuaalisuus, poliittinen vakaumuksellisuus sekä hänen väitetty suhteensa vallankumouksellisen Lev Trotskin kanssa.

Frida Kahlo on ollut itselleni aikaisemmin tuttu ainoastaan nimenä, mutta hänen taiteeseen en ole tutustunut. Ilahduttavaa kyllä tämän elokuvan katsomisen myötä mielenkiintoni heräsi perehtyä myös hänen taiteeseensa edes yleisellä tasolla. Toki netistä maalauksien katsominen ei tee todellista oikeutta taiteelle, mutta ainakin se on omiaan ruokkimaan intoa päästä joskus näkemään teoksia oikeassakin elämässä.

Diego Riviera (Alfred Molina)

Omaan mieltymykseeni Frida oli hyvä elokuva. Se on tyylikäs biografia missä avataan sopivassa rytmissä hänen elämäänsä ja sen eri vaiheita sekä monia niitä vastoinkäymisiä jotka ovat lopulta heijastuneet siveltimen kautta kankaalle myös muidenkin ihmisten jaettavaksi.

Vaikka jokaisen näyttelijän roolisuoritukset olivat toimivia erottui Hayekin osa silti selkeästi edukseen, sillä tapa millä hän sai Fridan tunnetilat vangittua hahmoonsa oli miellyttävää katsottavaa. Hayek oli tästä myös ehdolla parhaan naispääosan Osacariin mutta ei valitettavasti tuota pystiä kotiinsa kantanut.

Kokonaisuutena Frida on kiintoisa niin biografisessa kuin myös elokuvallisessakin mielessä. Se avautuu hyvin katsojalle jolla ei ole entuudestaan tietämystä Kahlosta, hänen elämästään tai hänen taiteestaan mutta se onnistuu kuitenkin avaamaan teoksien sielunmaisemaa ja merkityksiä sekä herättämään mielenkiinnon sukeltaa hänen taiteensa maailmaan myös valkokankaan ulkopuolella.

Arvosana: 8/10 (IMDB: 7,4/10)

Leffalauantai: Sausage party

Nakit ja kuoret onnellisina muoveissaan odottamassa vapautustaan

Sausage party (IMDB) on animaatiokomediaelokuva vuodelta 2016. Ohjaajina on toiminut Greg Tiernan sekä Conrad Vernon ja ääninäyttelyissä kuullaan mm. Michael Ceran, Salma Hayekin ja Edward Nortonin roolisuorituksia.

Sausage partyn tarinassa marketissa olevat ruoat odottavat iloisesti että jumalat (eli ihmiset) hakevat heidät pois marketista ja vievät Suureen Tuonpuoleiseen, paikkaan missä heidän on hyvä olla. He aloittavat aamunsa iloisella laululla ja toivotat tulevansa valituiksi. Jutut eväillä tuppaavat olemaan hieman karkeampaan suuntaan taipuvaisia ja odotellessaan että pääsevät olemaaan jonain päivän yhdessä sisäkkäin yksi nakeista koskettaa päädyllään sämypläpaketin sämpylää. Tämän seurauksena sämpylä kokee tarinan aikana uskonkriisiä ja miettii onko hän saanut jumalien vihat päälleen harrastettuaan epäpuhdasta toimintaa.

Eräänä päivänä yksi elintarvike palautetaan takaisin kauppaan kun matkaan on tarttunutkin väärä tuote. Hän ei ole lainkaan niin iloinen ja onnellinen että on päässyt Suureen Tuonpuoleiseen käymään kuin voisi kuvitella, vaan hänestä on tullut paranoidi hermoraunio. Hän alkaa kertomaan muillekin että jumalat ovat hirviöitä jotka tappavat elintarvikkeita ja että Kuolemattomat (eli elintarvikkeet vailla parasta ennen -päivää) tietävät tämän. Lopulta hän heittäytyy kauppakärrystä lattialle päästäkseen mieluummin hengestään kuin joutuakseen uudelleen jumalien luo. Vähitellen muutamat elintarvikkeet alkavat ottamaan selvää asian todellisesta laidasta ja tästä alkaakin kiintoisa seikkailu oman uskonsa perusteiden äärelle.

Keskustelua Tuliliemen, kuolemattoman elintarvikkeen kanssa

Sausage party on varsin mielenkiintoinen elokuva. Se on animaatio jonka seurauksena ensimmäisenä mielleyhtymänä on elokuva joka on tehty nuoremmalle väelle, mutta pian tarinaa seurattuaan on helppoa huomata että perheen taaperoille tämän näyttäminen ei lienee ole paras idea. Ruokien jutut ovat monin paikoin härskejä kaksimielisyyksiä, niissä on moniulotteisia merkityksiä ja viittauksia todelliseen maailmaan ja kielenkäyttökin on sellaista että ärräpäät lentävät.

Pidin itse elokuvassa vertauksellisuuden todelliseen maailman kiehtovana. Esimerkiksi ruoat kaupassa ovat omassa pienessä kuplassaan eläviä uskovaisia jotka odottavat parempaa huomista, synnin tuntoa poteva sämpylä on kuin tiukemman moraalin kasvuympäristössä kasvanut nuori joka on tehnyt vastoin omia uskomuksiaan ja Lavash ja Bagel ovat kuin stereotyyppiset israelilainen ja palestiinalainen jotka kinastelevat jatkuvalla syötöllä milloin mistäkin.

Myös visuaalisesti Sausage party on tyylikästä katsottavaa. Animaatiot on tehty laadukkaasti ja huolella, kuvakulmat joista tarinaa kuljetetaan on toimivia eikä teknisestä puolestakaan tule mitään valittamisen aihetta mieleen.

Suuri Tuonpuoleinen ei ollutkaan onnen ja autuuden lähde

Mikäli omaa tarpeeksi likaisen mielikuvituksen ja huumorintajun on Sausage party aivan loistava elokuva jota ei kannata jättää välistä. Se tarjoaa härskiä läppää, rivoa kielenkäyttöä ja syvempiä yhteiskunnallisia merkityksiä kuin pelkästään pintapuolisesti näyttää. Se on myös tyylikkäästi toteutettu animaatioelokuva jossa kaikki elokuvan peruselementit on kohdallaan joten omaan makuuni tämä elokuva toimi todella hyvin.

Arvosana: 9/10 (IMDB: 6,2/10)