Tag: Sci-Fi

  • Leffalauantai: Sunshine

    Sunshine (IMDB) on vuonna 2007 julkaistu sci-fi trilleri jonka on ohjannut mm. Slummien miljonääristä tuttu Danny Boyle. Elokuvan pääosarooleissa nähdään mm. Cillian Murphy, Chris Evans sekä Hiroyuki Sanada.

    Sunshinen tarina kertoo kuinka aurinko on alkanut hiipumaan ja sitä kautta koko ihmiskuntaa uhkaa vaara tulla tuhoutuneeksi. Jotta ongelma saataisiin korjattua ja ihmiskunta pelastettua lähetetään avaruuteen Icaros II -niminen alus miehistöineen päivineen. Aluksen matkassa on myös jonkinsorttinen ydinräjähde joka on tarkoitus suunnata aurinkoa kohden ja aiheuttaa sitä kautta auringon uudelleen syttyminen ihmiskunnan pelastukseksi. Matkan varrella kuitenkin Icaros II havaitsee matkallaan signaalia avaruudesta joka paljastuu aikaisemmin matkalle lähteneen mutta sille tielle jääneen Icaros I:n lähettämäksi.

    Auringon uudelleen herättäminen on kohtalaisen epävarma tehtävä eikä lisäräjähteistä olisi haittaa joten aikansa asiaa pohdittua miehistö lähtee ottamaan selvää signaalista, sillä myös Icaros I:llä on ollut matkallaan räjähteitä samaista tehtävää varten.

    Monessa mielessä Sunshine on onnistunut elokuva. Sen tarina on viihdyttävä, visuaalinen puoli näyttävä, näyttelytyö perus hyvää tasoa ja pääsääntöisesti ohjauskin toimii. Kaikesta hyvistä puolistaan huolimatta jokaisessa näissä on piirteitä joissa olisi kaivannut hieman toisenlaisia ilmaisutapoja.

    Näyttelytyö oli pääosin uskottavaa ja luonnollista, mutta kuitenkin siinä vaiheessa kun pitkään yhdessä avaruudessa samalla aluksella ollut miehistö kohtaa vastoinkäymisiä menehtyneiden muodossa tuntui roolisuoritukset (tai ohjaajan näkemys näihin rooleihin) varsin epäuskottavalta. Kyyneleitä ei paljoa vuodatettu, muu miehistö ei vaikuttanut siltä että mitään olisivat menettäneet ja kenenkään käytös ei muuttunut sen ihmeellisemmin. Mene tiedä onko miehistön jäsenet sitten vain luonnostaan olleet niin tunnekylmiä että pitkään matkakumppanina olleen menehtyminen ei aiheuta juuri minkäänlaisia inhimillisiä reaktioita.

    Ohjaus oli monin paikoin tyylikästä ja sen visuaalinen puoli oli näyttävää. Valitettavasti tähänkin ohjauksellisen työn puutarhaan mahtuu käärmeitä jotka söivät sitä kaikkea potentiaalia mitä elokuvassa olisi ollut ammennettavissa maltillisemmalla ilmaisulla. Paikoitellen kohtaukset olivat varsin epäselviä todella nopeiden ja hämmentävien leikkausten vuoksi sillä aina niistä ei saanut selvää siitä mitä parhaillaan on tapahtumassa. Etenkin elokuvan loppuvaiheilla tuli useampia kohtauksia joissa leikkaukset vetivät niin nopealla tahdilla osasta toiseen että kohtauksen kokonaiskuva jäi hämärän peittoon.

    Kiinnostavasta tarinastaan huolimatta osan sen mielekkyydestä söi käänteet jotka olivat kokonaiskuvaan suhteutettuna tarpeettoman tuntuisia ja joilla pyrittiin lisäämään jännitystä mission onnistumisesta. Esimerkki tällaisesta kohtauksesta oli vaikkapa se kun miehistölle selkenee että happea ei riittäisikään kaikille ja he alkavat pohtimaan josko pistäisivät yhden kylmäksi.

    Kaikesta negatiivisista puolistaankin huolimatta Sunshine on viihdyttävä elokuva tyylikkäällä toteutuksella joka kestää toisenkin katselukerran.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 212 182 annettuun ääneen”]7,3/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Avatar

    Avatar-elokuvan suomenkielinen DVD-kansi

    Avatar (IMDB) on James Cameronin ohjaama vuonna 2009 julkaistu scifiä ja fantasiaa sisältävä toimintaseikkailu. Sen pääosanäyttelijöinä on Sam Worthington (Jake Sully) sekä Zoe Saldana (Neytiri).

    Avatarissa kerrotaan ihmisten ja Na’vi-rodun taistelusta kaukaisella maailmalla Pandoralla. Ihmiset ovat kehittäneet Na’vin näköisen olennon, Avatarin, jonka kehoon ihminen sitten pystyy menemään. Tämä kuitenkin vaatii että Avatar on tehty juuri kyseisen ihmisen geeneihin sopivaksi. Jake Sully on sotilas joka on menettänyt veljensä ja hänet värvätään mukaan Pandoran keikalle, sillä hänen ja operaatiossa mukana olleen veljensä geenit ovat samanlaiset ja siten Avatarin ohjaamiseen sopivat.

    Jake tutustuu Avatarina ollessaan Na’veihin ja ennalta arvattavalla tavalla rakastuu yhteen heistä. Vähitellen hän alkaa kokemaan heidän elämän ja maailmansa kauniimpana ja parempana kuin omansa, jonka seurauksena hän lopulta päätyy puolustamaan Na’vien arvoja ja kulttuuria riistäviä ihmisten sotilaita vastaan.

    Eiffel 65:n hittiä mukaillen, I’m blue daba-diba-badiibaa.

    Elokuva on pitkä, IMDB:n mukaan 2 h 42 min. Pituudestaan huolimatta se ei käynyt puuduttavaksi vaan piti katsojan otteessaan. Avatar oli ennalta arvattavuudestaan huolimatta mielenkiintoinen ja jollain tapaa myös koskettava elokuva. Sisäinen hippini koki Jaken ymmärryksen avartumisen hyväksi ja koskettavaksi jutuksi.

    Avatar on ehdottomasti visuaalisesti yksi kauneimmista – ellei jopa kaunein – elokuvista jonka olen koskaan nähnyt. Sen esittelemä fantasiamaailma oli paikoitellen jopa henkeäsalpaavan upea. Tyylikäs värien käyttö yhdessä eeppisen musiikin kanssa oli kokemuksena todella hieno. Paikoitellen Pandorasta ja sen värimaailmasta tuli myös mieleeni Skyrimin (arvostelu) fantasiamaailma sen upeimmissa näkemissäni kohdissa.

    Pandora tarjoaa lapsilleen kauniin luonnon joka pitää huolta omistaan

    Avatar on saanut IMDB:ssä tätä kirjoittaessa arvosanaksi 7,8 joka on kohtalaisen hyvä arvosana mutta ei aivan vastaa silti sitä mitä itse annan tälle. Mielenkiintoinen tarina yhdistettynä visuaaliseen kauneuteen erinomaisten musiikkien säestyksellä viihdyttävässä elokuvassa ansaitsee omalla arvoasteikollani korkeamman arvosanan.

    Lajityypissään Avatar on loistava elokuva joka kestää useammankin katselukerran.

    Arvosana: 9/10