Leffalauantai: 8-bit Christmas

Jake Doylen roolissa lapsuuden roolissa nähdään Winslow Fegley

8-bit Christmas (IMDB) on vuonna 2021 julkaistu koko perheen komedia. Sen on ohjannut Michael Dowse ja sen pääosarooleissa nähdään Winslow Fegley, Steve Zahn, Bellaluna Resnick, Sophie Reid-Gantzert sekä Neil Patrick Harris.

Aikuiseksi kasvaneella Jake Doylellä (Neil Patrick Harris) on tytär Annie (Sophie Reid-Gantzert) joka haluaisi kovasti saada jo oman matkapuhelimen. Mummolassa ollessaan 8-bittisen Nintendon ääressä Jake alkaa kertomaan hänelle tarinaa kuinka hän sai tuon kyseisen Nintendon jota hän niin kovasti halusi lapsena ollessaan. Elokuva hyppää aikaan Jaken nuoruuteen ja pääosin tarinaa kuljetetaan nuoren Jaken (Winslow Fegley) näkökulman kautta. Isänsä tarinan kautta Annie ymmärtää että aina kaikkea ei saa mitä haluaisi, mutta samalla hän ja isänsä ymmärtää tarinan suuremman merkityksen.

Jake Doyle aikuisena (Neil Patrick Harris)

Oman ikäpolveni ihmisille 8-bittinen Nintendo on tavalla tai toisella kuulunut osaksi omaa lapsuutta – joko itse omistaen tai vähintäänkin välillisesti jonkin lähipiiriinsä kuuluvan ihmisen omistana – ja sitä kautta se on osa oman ikäluokkani sukupolvikokemusta aivan siinä missä Beatles, Elvis, hippiaate tai kuukävely ovat olleet osana aiempien ikäluokkien sukupolvikokemusta. Tätä taustaa vasten tarinassa on kyllä jotain kosketuspintaa josta voi jollain tapaa tarrata kiinni, mutta harmillisesti kosketuspinta jää kuitenkin liukkaaksi kuin öljytty hylje eikä ote pysy kiinni oikein missään kohtaa kunnolla.

Tarina itsessään on kohtalaisen tavallinen mutta silti toimiva. Eletään 80-lukua ja on monia lapsia jotka himoitsevat 8-bittistä Nintendoa päästyään sen vetovoiman vaikutuspiiriin ja jotka himoitsevat monien muiden tavoin tuota pelikonsolien ja digitaalisen maailman mullistanutta laitetta ja ovat valmiita tekemään paljon töitä jotta saisivat sellaisen myös itselleen. Oikean elämän tavoin tässä elokuvassakaan ei kovakaan työ ei aina tuota tulosta vaan maali karkaa aina vain kauemmaksi ja kauemmaksi – toisinaan tavoitetta ollaan lähempänä, toisinaan kauempana mutta kokonaisuutena päämäärä pysyy silti kirkkaana ja tavoittelemisen arvoisena.

Vaikka tarinan keskiö onkin lapsuudessa halutun asian saavuttamisessa ja kaikissa vastoinkäymisissä mitä sen tielle on tullut on omasta näkökulmastani katsoen kuitenkin syvempi merkitys siinä kuinka tärkeää on nähdä kaikki se mitä meillä jo on eikä ainoastaan sitä mitä meillä ei vielä ole.

Kokonaisuutena 8-bit Christmas on keskinkertainen elokuva. Siinä on kyllä tarina joka on toimiva ja sen tarinan syvempikin merkitys on toimiva, mutta kokonaisuus jättää silti toivomisen varaa. Se ei missään vaiheessa pääse kunnolla lentoon eikä se missään vaiheessa erityisemmin iske. Ei se tylsäkään ole, mutta tällaisenaan se jää keskinkertaisten tusinaelokuvien laariin.

Arvosana: 5/10 (IMDB: 6,8/10)

Leffalauantai: Bandidas

Maria Alavarez (Penélope Cruz) ja Sara Sandoval (Salma Hayek)

Bandidas (IMDB) on vuonna 2006 julkaistu komediallinen lännenelokuva. Sen on ohjannut Joachim Rønning ja Espen Sandberg ja sen pääosarooleissa nähdään Penélope Cruz, Salma Hayek, Steve Zahn sekä Dwigh Yoakam.

Tarina sijoittuu meksikoon missä paikallisella väestöllä alkaa olemaan ongelmia pankkien alkaessa ottamaan polkuhinnoin tiloja haltuunsa maksuvaikeuksien vuoksi. Paikallinen pankki tekee yhteistyötä ja sopimuksia New Yorkin pankin kanssa, mutta sopimukset eivät vaikuta pidemmän päälle molempia osapuolia kovin paljoa hyödyttävältä.

Paikallisen pankkiirin kuollessa omituisella tavalla päättää kuolleen pankkiirin tytär Sara Sandoval (Salma Hayek) kostaa isänsä kuoleman syyllisille. Hän lyöttäytyy yhteen Maria Alavarezin (Penélope Cruz) kanssa jolta pankki on kieroilla sopimuksilla riistänyt tilan hänen isältään sekä ampunut häntä. Pian erilaisista taustoista tullut kaksikko alkaa ryöstelemään pankkeja ajaakseen kostoa ja oikeudenmukaisuuden voittoa.

Maria Alvarez (Penélope Cruz) ja Quentin (Steve Zahn)

Kepeille toimintaelokuville ominaiseen tyyliin myös Bandidas on yksinkertainen ja selkeä tarinansa osalta eikä siitä kovin syvällisiä pohdintoja sen suuremmasta merkityksestä tai tarkoituksesta irtoa, joten tämän vuoksi tämä on mukavaa ja rentoa katsottavaa niihin hetkiin kun haluaa nähdä viihdettä.

Pidin tässä elokuvasta sen yleisestä tunnelmasta joka syntyy mm. miljöön uskottavuuden, lavastusten ja puvustusten, hyvän näyttelytyön ja toimivien valaistuksien ja värimaailman kautta. Ulkoisesti tässä on kaikki peruselementit kohdallaan eikä mikään osa jätä erityisen kylmäksi.

Cruzin ja Hayekin näyttelytyötä (sekä tietenkin heidän naisellista kauneuttaan) on aina ilahduttavaa katsoa eikä tälläkään kertaa mitään pahaa sanottavaa roolisuorituksista löydy.

Erityisesti omaa makuani ohjauksellisessa tyylissä miellytti suhteellisen loppuvaiheilla nähty hidastettu taistelukohtaus, joten vaikka kokonaisuutena mentiin tasaisen varmalla toimivalla tyylillä ilman suurempia poikkeuksia oli mukaan saatu tehtyä silti myös positiivisesti esiin nouseva kohtaus.

Bandidas on viihdyttävä elokuva jonka katsoo kerran tai vaikka toisenkin. Se ei loista erityisesti millään osa-alueella, mutta ei se myöskään epäonnistu missään. Se on tasaisen varma valinta niihin hetkiin kun haluaa nähdä kepeää toimintaa ilman sen suurempaa tarvetta syvällisempään merkitykseen ja sen etsintään.

Arvosana: 6/10 (IMDB: 5,7/10)