Aleksin Blogi

Tag: Vampyyri

  • Leffalauantai: From Dusk Till Dawn 3: The Hangman’s Daughter

    Esmeralda (Ara Celi)

    From Dusk Till Dawn 3: The Hangman’s Daughter (IMDB) on vuonna 1999 julkaistu toiminnallinen vampyyrielokuva jonka on ohjannut P. J. Pesce. Pääosarooleissa nähdään Marco Leonardi, Michael Parks, dRebecca Gayheart, Arfa Celi, Jordana Spiro, Lennie Loftin sekä aikaisemmissakin osissa nähty Danny Trejo.

    Tarinassa kerrotaan kuinka muutama rikollinen, pyöveli, hänen tyttärensä, lähetystyötä tekevä pariskunta sekä muutama muu ihminen päätyvät kukin tavallaan Meksikon puolella sijaitsevaan hämäräperäiseen kapakkaan. Kapakan asiakaskunta saa nopeasti huomata että aivan jokainen asiakas ei olekaan ihminen vaan verta janoava vampyyri.

    Kaiken muun lisäksi eräs paikalle ihmisten joukossa saapunut henkilö saa kuulla totuuden siitä kuinka hänen äitinsä ei olekaan kuollut hänen syntymässään kuten hänelle on kerrottu, vaan todellisuudessa hän on eräs paikalla olleista vampyyreistä. Samalla hän saa tietää että hän on vampyyriprinsessa Santanica Pandemonium.

    Mary Newlie (Rebecca Gayheart)

    Edellisen From Dusk Till Dawn 2: Texas Blood Moneyn tapaan tällä osalla on hyvin vähän tekemistä elokuvasarjan ensimmäisen osan kanssa eikä tällä käytännössä ole juuri mitään yhteistä myöskään Texas Blood Moneyn kanssa joten katsoakseen tämän elokuvan ei aikaisempia osia katsomaton menetä juuri mitään. Pieniä mutta merkityksettömiä viittauksia löytyy aiempiin osiin, mutta kokonaisuutena on tämä omilla jaloillaan seisova elokuva jonka katsoja ei tarvitse pohjatietoa aiemmista elokuvista.

    Siinä missä kaksi aikaisempaa From Dusk Till Dawnia ovat olleet toiminnallisia vampyyrielokuvia vahvoilla splatter-tyylin toteutuksella, on ilahduttavasti tämän osan kohdalla painopiste merkittävästi enemmän vampyyrielokuvassa kuin toimintaelokuvassa.

    Tässäkin on kyllä paljon toimintaa, mutta silti tämä on paljon helpompi laskea vampyyrielokuvaksi kuin aikaisemmat osat sillä tässä annetaan paljon enemmän tilaa hyvien vampyyrielokuvien tunnelman mystiikalle ja lajityypin klassisille elementeille.

    Omaan makuuni tämä oli From Dusk Till Dawn -elokuvista selkeästi paras. Tämä on vampyyrielokuvista pitävälle viihdyttävä toimintapläjäys jonka katsoo mieluusti useammankin kerran.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 11 076 annettuun ääneen”]4,8/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: From Dusk Till Dawn 2: Texas Blood Money (Hämärästä aamunkoittoon 2 – Texas Blood Money)

    Buck (Robert Patrick)

    From Dusk Till Dawn 2: Texas Blood Money (IMDB) joka suomeksi on käännetty ainoastaan alkunsa osalta ja tunnetaan nimellä Hämärästä aamunkoittoon 2: Texas Blood Money on vuonna 1999 julkaistu toiminnallinen vampyyrielokuva. Sen on ohjannut Scott Spiegel ja sen pääosarooleissa nähdään Robert Patrick, Bo Hopkins, Duane Whitaker, Muse Watson, Brett Harrelson, Raymond Cruz sekä Danny Trejo.

    Nimestään huolimatta tällä elokuvalla on tekemistä edellisen From Dusk Till Dawnin (lue arvostelu) kanssa ainoastaan ohuesti miljöön ja yhden yksittäisen hahmon osalta eikä tämän katsominen vaadi pohjalle edellisen osan tuntemista.

    Tarinassa kerrotaan viidestä rikollisesta jotka lähtevät Meksikoon tarkoituksenaan toteuttaa pankista suuren valuuttamäärän nostaminen omatoimisen aseistuksella avustetun pikakassan kautta. Paikan päälle saavuttua rikolliset vähitellen huomaavat että poliisivoimat ovat heidän pienin murheensa ja ryöstökeikka muovautuu eloonjäämistaisteluksi jota käydään vampyyreitä vastaan.

    Kauniistakin naisesta voi tulla vampyyrinä vähemmän viehättävä näky

    Elokuvasarjan edellisen osan tapaan tässä mennään tyylilajinsa osalta samankaltaisissa vesissä kahlaillen. Tasapaksu tarina, överiksi vedettyä räiskintää – vaikkakin vähemmän splatter-tyylillä kuin edellisessä osassa – sekä suhteellisen vaisu kokonaisuus. Viihdyttävä oikeanlaisessa mielentilassa, mutta kokonaisuutena jättää kylmäksi.

    Siinä missä sarjan ensimmäiseen osaan oli saatu nimekkäitäkin näyttelijöitä houkuteltua näyttelijäkaartiin ei tämän elokuvan kohdalla aivan yhtä suuria tähtiä ole lähtenyt mukaan. Eipä siinä, tunnetummat näyttelijät tätä filmiä silti tuskin keskinkertaisesta olisi saanut sen korkeammalle korotettua.

    Oli tässä elokuvassa keskinkertaisuuden lisäksi kuitenkin jotain poikkeuksellisen hyvinkin onnistunutta, sillä monin paikoin ohjauksessa oli käytetty omaperäisiä kuvakulmavalintoja jotka myös toimivat hyvin. Tämänkaltaista rohkeaa kokeilua soisi näkevänsä kamerakulmien käytössä useamminkin, vaikkakin on helppoa myös ymmärtää miksi sellaista ei kovin usein nähdä. Villit ja tavallisuudesta poikkeavat kameratyöskentelyt on usein hit and miss -tasoa joissa jälkimmäinen tahtoo ottaa kaksintaistelussa useammin voiton.

    Kokonaisuutena From Dusk Till Dawn 2 on keskinkertainen vaikkakin viihdyttävä filmatisointi joka toimii sopivasti aivot nollilla -hetkiin. Vampyyrielokuvana tämä ei erityisesti iske allekirjoittaneen vampyyrileffamieltymykseen, mutta toiminnallisena lajityyppinsä lapsena kestää katselun kerran tai vaikka toisenkin.

    Arvosana: 5/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 15 396 annettuun ääneen”]4,2/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: From Dusk Till Dawn (Hämärästä aamunkoittoon)

    Seth Gecko (George Clooney)

    From Dusk Till Dawn (IMDB) joka suomennettuna kulkee nimellä Hämärästä aamunkoittoon on Robert Rodriguezin ohjaama toiminnallinen rikosvampyyrielokuva vuodelta 1996. Pääosarooleissa nähdään George Clooney, Quentin Tarantino, Juliette Lewis sekä Harvey Keitel. Pienemmässä roolissa nähdään myös Salma Hayek.

    Tarinassa kaksi rikollista veljestä Seth (George Clooney) ja Richard Gecko (Quantin Tarantino) ovat pakomatkalla saaliin kanssa Meksikon puolelle. Pakomatkan varrellakin väkeä laitetaan kylmäksi eikä matalan profiilin vetäminen tunnu Robertin ymmärrykseen mahtuvan. Matkalla veljesten reitille osuu myös asuntovaunulla reissaava isä kahden nuoren lapsensa kanssa jotka taivutellaan aseen avustuksella viemään veljekset Meksikon rajan toiselle puolen.

    Meksikon rajan yli päästyä seurue päätyy Titty Twister -nimiseen baariin odottamaan aamua jolloin Geckon veljesten on tarkoitus tavata yhteyshenkilönsä ja päästää rajan yli avustanut perhe vapaaksi. Alkuillasta ihmiset sammuttavat janoaan väkijuomilla kunnes pidemmälle yöhön mentäessä paljastuu että baari on täynnä vampyyreitä jotka tahtovat sammuttaa omaa janoaan asiakkaiden verellä.

    Richard Gecko (Quentin Tarantino)

    Hämärästä aamunkoittoon on suoraviivainen toiminnallinen rikoselokuva missä tarinaan on heitetty vampyyreitä hämmentämään tavallista tarinaa. Nimekkäistä näyttelijöistä huolimatta nykysilmin katsottuna suhteellisen kankeiden efektiensä ja reilusti överiksi vedetyn tyylillisen absurdiutensa vuoksi tämä hakeutuu ainakin allekirjoittaneen kirjoissa lähemmäs B-luokan toimintavampyyrielokuvia.

    Vaikka olen vampyyrielokuvien ystävä, on toiminnalliset vampyyrielokuvat lajityypissään yleensä itseäni vähemmän sytyttävää sorttia sillä vampyyrielokuvien genren kiehtovuutta synnyttävä maalaileva mystiikan tunnelma loistaa lähes aina poissaolollaan. Valitettavasti näin on myös tämänkin elokuvan osalta sillä tässä filmatisoinnissa vampyyrit ovat lähinnä koomisen näköisiä kuminaamarit päässä hyppiviä olentoja joilta lentää pää ja sisälmykset brutaaleilla tavoilla. Sinänsä tämä ei ole mitenkään huono juttu elokuvallisesti, mutta vampyyrielokuvien kategoriassa tämä ei erityisemmin itseäni sytytä. Splatterit splatterina, vampyyrielokuvat vampyyrielokuvina.

    Jos tätä elokuvaa katsoo splatterina on tämä mukiinmenevä tuotos, vaikkakin hieman hämmentävä kokonaisuutena. Alkuosa elokuvasta on tyylillisesti paljon vakavammin otettavaa rikoselokuvaa mutta loppuosa vedetään aivan lekkeriksi ja överiksi vedetyt vampyyreiden lahtaamiset saa loppuosan elokuvasta tuntumaan lähinnä Evil Dead -tyyliseltä splatterilta. Mene tiedä mikä tekijöiden visio kokonaisuudesta on ollut, mutta tällaisenaan se jättää vähän laimean tunnun.

    Ohjaus ja näyttelytyö on kautta linjan toimivaa eikä teknisesti tästä valittamista tule muuta kuin nykymittapuulla katsoen koomiselta näyttävistä erikostehosteista. Kokonaisuutena tämä on viihdyttävä elokuva jos sen katsoo B-luokan splatterina, mutta vampyyrielokuvana se jättää katsojan kylmemmäksi kuin nälkäinen vampyyri saaliinsa.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 290 817 annettuun ääneen”]7,2/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Revamped

    Vampyyrit ruokatauolla

    Revamped (IMDB) on vuonna 2007 julkaistu vampyyrikauhuelokuva jonka on ohjannut pääosarooleissakin nähtävä Jeff Rector. Muissa merkittävissä rooleissa nähdään Tane McClure, Billy Drago, Christa Campbell sekä Alana Curry.

    Juonessa kerrotaan liikemies Richard Clarkesta (Jeff Rector) joka saa selville että hänen vaimonsa pettää häntä. Hän aikoo päättää päivänsä oman käden kautta, mutta se ei onnistu Richadin suunnittelemalla tavalla. Hän kuitenkin sattuu huomaamaan televisiossa vampyyrien mainoksen jonka seurauksena hän turvautuu heidän apuihinsa saadakseen ikuisen elämän. Pian hänen ovelleen saapuu Lilith (Tane McClure) joka antaa hänelle puraisun mikä saattelee hänet yön lapseksi.

    Muututtuaan vampyyriksi hän aikoo kostaa vaimolleen ja hänen rakastajalleen. Suunnitelmat menevät kuitenkin hieman pieleen kun Richardia ei haudatakaan kokonaisena vaan hänet tuhkataan. Myöhemmin hautaustoimistolla sattuneen välikohtauksen jälkeen hänen tuhkansa kaatuvat uurnasta lattialle ja ympärillä olevan veren seurauksesta hän palautuu takaisin ruumiiseensa. Richardille selviää kuitenkin pian että viisi vuotta on jo kulunut siitä kun hänet on tuhkattu ja maailman tilanne on muuttunut.

    Ympärillä yhteiskunnassa vampyyreita on alkanut olemaan enemmänkin ja he ovat suunnittelemassa johtajansa Vladimuksen (Billy Drago) johdolla neitsyen uhraamista oikealla ajankohdalla saattaakseen maailman pimeyteen. Richard vaikuttaa kuitenkin olevan Valittu, vampyyri jolla on vielä sielu jäljellä ja pian hän onkin taistelemassa vampyyreitä vastaan.

    Vladimuksen roolissa nähdään Billy Drago

    Revamped on mielenkiintoinen ja viihdyttävä pienen budjetin vampyyrielokuva. Tarina on toimivaa tasoa, näyttely pääsääntöisesti asiallista, tyyli on viihdyttävää ja klassisia vampyyritematiikan elementtejä on sopivassa tasapainossa. Mukana on siis teräviä kulmahampaita, verta, goottiklubeja, mystiikkan auraan kietoutunutta eroottista jännitettä (vaikkakaan ei alastomuutta) sekä kristinuskon symboliikasta ammentavia vampyyrielokuvien ominaispiirteitä.

    Niille jotka vampyyrielokuvia on enemmänkin nähnyt tarjoaa elokuva lisäksi pieniä hauskoja kulttuurillisia viittauksia bongattavaksi – naisvampyyri nimeltään Lilith, nuori nainen joka on neitsyt ja jonka nimi on Mary sekä tietenkin Vladimus-niminen vampyyri joka selkeästi on viittaus Vladiin joka vampyyrielokuvissa viittaa Vlad Tepekseen.

    Revampedin elokuvalliset elementit ovat pääsääntöisesti hyvin kasassa, mutta kautta linjan on silti helppoa havaita että aivan liian korkeilla odotuksilla ei kannata tätä elokuvaa lähteä katsomaan.

    Mikäli pienellä budjetillä väännetyt B-luokan vampyyrielokuvat viihdyttävät on tämä omassa viitekehyksessään varsin viihdyttävä ja tyylikäs elokuva. Jos taas pienen budjetin vampyyrielokuvat ei vastaa käsitystäsi viihteestä on parempi suosiolla ohittaa tämäkin elokuva ja etsiä jotakin itselleen paremmin uppoavaa katsottavaa.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 592 annettuun ääneen”]2,9/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: 30 Days of Night: Dark Days (30 päivää kaamosta 2: Dark Days)

    Stella (Kiele Sanchez)

    30 Days of Night: Dark Days (IMDB) joka suomennettuna kulkee nimellä 30 päivää kaamosta 2: Dark days on Ben Katain ohjaama vuonna 2010 julkaistu vampyyrikauhuelokuva. Sen pääosarooleissa nähdään Kiele Sanchez, Rhys Coiro, Diora Baird sekä Mia Kirshner.

    Elokuvan tarinan keskiössä on Stella, nainen joka on selvinnyt elossa kotikylässään tapahtuneesta vampyyrien tekemästä teurastuksesta. Hän on kuitenkin menettänyt siinä iskussa miehensä ja näinpä hän kiertää ympäriinsä luennoimassa ihmisille mitä hänen kylässään todellisuudessa tapahtui. Kuten odotettua on eivät ihmiset yleensä ota tietoa vampyyrien olemassaolosta vakavasti ennen kuin itse saavat havaita Stellan puheet todeksi.

    Stellan seuraksi lyöttäytyy myös muutamia muita ihmisiä jotka ovat menettäneet läheisiään vampyyreiden vuoksi ja pian Stella on heidän kanssaan etsimässä vampyyrien johtajaa Lilithiä (Mia Kirshner) jotta voisivat päästää hänet pois päiviltä – tai vampyyrien tapauksessa öiltä.

    Lilith (Mia Kirshner)

    Monesta muusta näkemästäni vampyyrielokuvasta poiketen on tämä selkeästi normaalia raa’empi ja sitä katsoessa on helppo ymmärtää mistä sen K18 ikäraja on tullut. Raakuudessa ja brutaaliudessa oltiin lähes samankaltaisessa meiningissä kuin The Thompsons -elokuvassa (lue arvostelu) joten mikäli väkivaltaiset osuudet tuntuu vastenmieliseltä ei tämä luultavasti ole aivan ykkösvalinta ellei yleisesti vain halua elokuvaa nähdä sen vampyyritematiikkansa vuoksi.

    Tarinallisesti kyseessä on varsin suoraviivainen toiminnallinen kauhutrilleri vampyyritematiikan maailmassa ja omassa lajityypissään se on kokonaisuutena varsin toimiva teos, mutta ei kuitenkaan missään vaiheessa mestariteos. Tarinaa olisi silti voitu avata esimerkiksi Lilithin ja muiden vampyyrien osalta, mutta koska tämä on jatko-osa voi hyvinkin olla että aikaisemmassa osassa nämä asiat olisi selvinnyt. Koska en ole edeltävää elokuvaa nähnyt tuntui tässä elokuvassa hahmojen olemassaolo vailla taustatietämystä hieman irtonaiselta ja merkityksettömältä.

    Ohjaus oli pääpiirteittäin toimivaa, muitta paikoitellen nopeiden kohtauksien kuvaukselliset ja leikkaukselliset ratkaisut rikkoivat epämukavasti katselukokemuksen harmoniaa hillittömällä heilumisella ja suhteettoman nopeille leikkauksilla jättäen kohtauksen jälkeen lähinnä sekavan mielikuvan siitä mitä äsken juuri tapahtui. Onneksi suurin osa elokuvasta oli mukavampaa katsottavaa.

    Kaikista puutteistaankin huolimatta 30 Days of Night: Dark Days on lajityypissään toimiva elokuva.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 11 846 annettuun ääneen”]4,4/10[/simple_tooltip])