Aleksin Blogi

Tag: Vuoden 2008 elokuva

  • Leffalauantai: Burn After Reading

    Brad Pitt roolissaan Chad Feldheimerinä

    Burn After Reading on veljeskaksikko Ethan ja Joel Coenin ohjaama komediallinen rikosdraama vuodelta 2008. Pääosissa nähdään Brad Pitt, George Clooney, Frances McDormand, John Malkovich sekä Tilda Swinton.

    CIA:lla työskennellyt Osbourne Cox (John Malkovich) siirretään syrjään työtehtävistään alkoholiongelman vuoksi. Osbournen vaimo Katie (Tilda Swinton) ei ota asiaa kevyesti ja pian hän on jo suunnittelemassa avioeroa. Syynä eroon kuitenkaan tuskin on ainoastaan miehensä työttömyys vaan kuvioihin hänellä itsellään mahtuu salasuhde yhteisen perhetuttavan Harryn (George Clooney) kanssa.

    Samaan aikaan toisaalla eräänä päivänä kuntosalilta löytyy salaperäinen CD jossa vaikuttaa olevan huippuluokan salaista tietoa. Kuntosalin työntekijä Chad (Brad Pitt) aikoo yhdessä kollegansa Linda Litzken (Frances McDormand) ottaa yhteyttä CD:n tietoja mahdollisesti omistavaan tahoon. Tuo taho on Osbourne Cox ja pian useiden ihmisten elämänpolut alkavat risteämään.

    Linda Litzken roolissa Frances McDormand

    Komediankin lajityyppiin kuuluvaksi listattu Burn after reading on mielenkiintoinen ja hyvin kirjoitettu rikos/draamaelokuva, mutta sen komediallisuudesta voi olla montaa mieltä. Paikoitellen siitä löytyy mustan komedian sävyjä ja kokonaisuutena tarinan absurdeissa tapahtumissa on kyllä reilusti ironiaa, mutta tällaisenaan en tätä osaa komediaksi sijoittaa. Humoristisempaa elokuvaa etsivälle ei tätä aivan ensimmäisenä tulisi ehdotettua.

    Pidin kuinka hyvin käsikirjoituksessa oli kirjoitettu erilaisista taustoista tulevien ihmisten elämäntarinoiden yhteen nivoutuminen. Roolihahmot ovat mielenkiintoisia ja näyttelytyö kaikin puolin toimivaa joten perus varmaan Hollywood-tasoa on nähtävissä alusta loppuun saakka. Ohjauksellisestikaan tästä ei mitään valittamisen aihetta löydä.

    Elokuvan loppu on toimiva ja tuo jollain muotoa tunnelmaltaan mieleen Coenin veljesten vuoden 1998 komedian The Big Lebowski sekä samojen ohjaajien vuoden 2007 parhaan elokuvan Oscarin kahmaisseen No Country For Old Manin, sillä myöskään tässä asioita ei liikoja selitellä ja kaiken jälkeen käteen katsojalle jää elämän epävarmuus ja satunnaisuudelta tuntuvien tapahtumaketjujen hämmentävä lopputulema.

    Kokonaisuutena tämä elokuva on viihdyttävä, mutta se jättää silti kaipaamaan jotain enemmän. Kuitenkin tällaisenaankin tämän katsoo kerran tai vaikka useammankin.

    Arvosana: 6/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 315 576 annettuun ääneen”]7,0/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Superhero Movie

    Rick Riker (Drake Bell)

    Superhero Movie (IMDB) on Craig Mazinin ohjaama komedia vuodelta 2008 ja sen pääosarooleissa nähdään Drake Bell, Sara Paxton sekä Leslie Nielsen.

    Tarina kertoo Rick Rikeristä (Drake Bell) joka on salaa rakastunut naapurinaan asuvaan Jill Johnsoniin (Sara Paxton). Valitettavasti Rick ei ole roheimmasta päästä lähestyessään naisia ja niinpä salainen rakkaus pysyy salaisuutena aina siihen saakka kun hän luokkansa kanssa ollessaan laboratoriossa tulee radioaktiivisen sudenkorennon puraisemaksi jonka jälkeen hänen maailmansa muuttuu. Rick saa puremisen myötä itsellensä supervoimia jotka auttavat häntä oikeuden puolustamisesa kuin myös oman epävarmuutensa voittamisessakin.

    Mikäli koskaan on katsonut Spider-Man-elokuvia on tarina jo entuudetaan tuttu, sillä Superhero Movie ottaa tarinansa melkoisen suoraan Peter Parkerin kokemuksista mutta vääntää niitä parodian keinoin huumorin muottiin. Toki mukaan on otettu yksittäisiä viittauksia X-Menistä sekä Batmanistakin, mutta suuret suuntaviivat seuraavat hämähäkkimiehen vanavedessä.

    Jill Johnson (Sara Paxton) odottamassa suudelmaa

    Toisinaan on mukavaa katsoa elokuvia joiden tarina parodioi suruttoman häpeilemätömästi monelle tuttuja tarinoita ja näihin hetkiin Superhero Movie toimii tarpeeksi hyvin. Se on rento ja viihdyttävä, se rakentaa konseptinsa Spider-Man elokuvien pohjalle niin selkeästi että jokainen kyseisiä elokuvia nähnyt voi siitä löytää yhtymäkohdat unohtamatta kuitenkaan yksittäisiä viittauksia myös muihin tunnettuihin supersankarielokuviin.

    Jos ensimmäistä Spider-Man elokuvaa ei ole nähnyt, jää parodiallinen anti tämän elokuvan osalta hieman ontoksi. Se toimii kyllä yksittäisenä elokuvanakin tarpeeksi hyvin että siitä voi saada viihdettä, mutta selkeät rinnastukset parodiansa kohteeseen auttavat rakentamaan kokonaisuudesta merkittävästi paremman.

    Missään vaiheessa tämä elokuva ei yllä erityisen hyvälle tasolle, mutta kautta linjan se pitää kuitenkin yllä sopivan viihdyttävää tasoa että sen katsomista ei tullut ainakaan itseni kaduttua. Myönnettäköön että monin paikoin huumori on myös levotonta ja huonoa joka ei erityisemmin itseäni ainakaan naurata, mutta monin paikoin överiksi vedetty läpäheitto saa aikaan spontaanin naurureaktion.

    Superhero movie on kautta linjan huumoria joka ei missään vaiheessa erityisen paljoa rakenna älykkään tason varaan, mutta mikäli allekirjoittaneen tavoin suoraviivainen junttimainen huumori iskee on tässä elokuvassa tarpeeksi piirteitä mikä jaksaa viihdyttää.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 63 175 annettuun ääneen”]4,5/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Slumdog Millionaire (Slummien miljonääri)

    Jamal (Dev Patel) ja Prem (Anil Kapoor)

    Parhaan elokuvan Oscar-palkinnon vuonna 2009 voittanut Slumdog Millionaire (IMDB) eli Slummien miljonääri on vuonna 2008 julkaistu romanttinen draamaelokuva. Sen ohjauksesta on vastannut Danny Boyle ja sen pääosarooleissa nähdään Dev Patel, Freida Pinto, Madhur Mittal sekä Anil Kapoor.

    Tarinassa kerrotaan kuinka Intian slummeissa köyhissä oloissa kasvanut Jamal (Dev Patel) on kilpailemassa Haluatko miljonääriksi -ohjelmassa. Vailla koulutuksen suomaa yleissivistystä on hänen onnistunut kuitenkin kamppailla tiensä aivan viime metreille asti kilpailemaan pääpalkinnosta. Hänen epäilyttävän hyvä menestymisensä ohjelmassa aiheuttaa kuitenkin sen että hänet viedään poliisilaitokselle kuulusteltavaksi huijauksesta epäiltynä, eikä virkavallan metodit tunnustuksen saamiseksi ole kovinkaan hienotunteisia.

    Poliisilaitoksella käydään läpi hänen siihen saakka käydyn kilpailunsa vastauksia ja sitä kautta Jamalin elämää kuljetetaan katsojalle lapsuusvuosista aina siihen hetkeen saakka kuinka hän on nykyisessä tilanteessaan. Loppuhuipennuksena nähdään vielä viimeinen kysymys jossa selviää lähteekö Jamal kilpailusta rahojen kanssa rikkaana miehenä vai onko ainoa ansaittu palkinto jälleen yksi kokemus hänen jo entuudestaan kokemusrikkaaseen elämäänsä.

    Latika (Freida Pinto)

    Useasti populäärikulttuurissa Ryysyistä rikkauksiin -teema tulee omalla kohdallani helposti miellettyä Yhdysvaltojen kansalliseetoksen mukaan ns. Amerikkalaiseksi unelmaksi (katso täältä), mutta hyvin kerrottuna ja kuvattuna se on unelma joka voi löytää tiensä jokaisen kuulijan sydämeen yli kulttuuri- ja aikakausirajojen. Pohjimmiltaan lupaus paremmasta huomisesta, uskosta ja toivosta vastoinkäymistenkin keskellä on voimavara joka on luultavasti iskostunut jokaiseen ihmiseen lapsuudesta saakka ja tähän toivon kipinään Slummien miljonäärikin puhaltaa tarinallaan tuulta vaikuttavan koskettavalla tapaa.

    Jamalin tahto ottaa kilpailussa uhkarohkeitakin riskejä tiukoissa paikoissa on jotain mitä moni ei suurten summien ollessa kyseessä itse lähtisi koettamaan, mutta hänen pelissä menestymistään kiintoisampana piirteenä on hänen voitonhalun tarkoitusperät. Hän itse ei ole erityisen rikkauksia havittelevaa sorttia, mutta ymmärrettyään että ainoastaan taloudellisen hyvinvoinnin turvin hän voi auttaa lapsuudenystäväänsä Latikaa (Freida Pinto) pääsemään pois niistä elämänpiireistä joihin hän on tahtonsa vastaisesti joutunut hän haluaa päästä mukaan kilpailuun ja voittaa päävoiton.

    Vaikka Latika onkin Jamalin lapsuudenystävä, on heidän tiensä olosuhteiden vuoksi vienyt monet kerrat eroon toisistaan. Monien erossa vietettyjen vuosien jälkeenkään Jamal ei ole silti unohtanut Latikaa eikä rakkaus häntä kohtaan ole enää pitkään aikaan ollut ainoastaan ystävysten välistä rakkautta. Tunne ei ole jäänyt yksipuoleiseksi mutta elämän kovat realiteetit koettavat tehdä kaikkensa että nuori rakkaus ei saisi syttyä täyteen liekkiinsä.

    Pidin siitä kuinka haluatko miljonääriksi -kilpailun ja Jamalin elämän välillä on paljon samankaltaisuuksia, sillä televisiovisa jota hän pelaa täysillä tai ei ollenkaan -asenteella niissäkin tilanteissa kun ei ole täyttä varmuutta oikeasta vastauksesta on kuin hänen rakkautensa Latikaa kohtaan. Vaikka kummassakin pääsisi kuinka pitkälle mutta ei kuitenkaan maaliin asti, olisiko silloin todella voittanut mitään? Mitä olisi peräänantamaton taistelu rakkauden vuoksi jos peli kuitenkin jätettäisi kesken aivan viime hetkillä, tai mitä olisi tämänkaltaisen visailun voitto jos se jätettäisi kesken juuri ennen viimeistä kysymystä eikä palkintorahojen turvin voisikaan välttämättä saada sitä taloudellista turvaa jota rakastetulle uuden paremman alun antamiseen saattaisi tarvita?

    Salim (Madhur Mittal)

    Jamalin ja Latikan elämän ja rakkaustarinan kuvauksen lisäksi tilaa annetaan reilusti myös Jamalin isoveljelle Salimille (Madhur Mittal). Salim ja Jamal ovat lapsesta asti tiiviisti yhdessä, mutta hiljalleen samoissa ympyröissä kasvaneen Salimin elämän tiet alkavat kuitenkin hakeutua sen varjoisammalle puolelle.

    Salimin rikollisuuden viitoittama tie ryysyistä rikkauksiin on kiehtova kuvaus siitä kuinka väärällä tapaa saavutettu päämäärä ei kuitenkaan tuota sitä nautintoa ja onnea jota kenties on lähdetty etsimään. Unelmissa monesti päämäärä on tärkeää saavuttaa, mutta ilman oikeanlaista matkaa sinne saapuminen käy merkityksettömäksi ja pahimillaan jopa tuhoisaksi.

    Kiehtovan ja moniulotteisen tarinan lisäksi on Slummien miljonääri erinomainen myös muilta elokuvallisilta aspekteiltaan.

    Kokonaisuutena Slummien miljonääri on täyden kympin arvoinen mestariteos joka on ansainnut paikkansa Suosituksia-sivullani (katso täältä).

    Arvosana: 10/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 789 365 annettuun ääneen”]8,0/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Rambo

    John Rambon roolissa nähdään Sylvester Stallone

    Rambo (IMDB) on Sylvester Stallonen ohjaama toimintaelokuva jossa hänet myös nähdään elokuvan päähenkilönä John Rambona. Muissa merkittävissä rooleissa nähdään Julie Benz, Paul Schulze, Matthew Marsden ja Graham McTavish.

    John Rambo on entinen Vietnamin sodassa mukana ollut taistelija. Nykyisellään hän elää Thaimaassa rauhaisaa elämää, kerää käärmeitä viidakosta muiden tilauksesta ja elämä on kohtalaisen tasaista. Eräänä päivänä hänen luokseen tulee ryhmä lähetystyötä tekeviä uskovaisia jotka tahtoisivat päästä Johnin kyydillä Burmaan.

    John ei innostu ajatuksesta, mutta ryhmässä mukana olleen Sarahin (Julie Benz) suostuttelemana hän lähtee viemään seurueen sisällissodan kourissa olevaan maahan ja palaa takaisin kotiinsa. Myöhemmin hänen luokseen tulee pastori joka kertoo että hänen viemästään ryhmästä ei ole enää kuulunut mitään. Uusi reissu on jälleen edessä mutta tällä kertaa matkaseurueena on palkkasotureita joiden tehtävänä on pelastaa lähetystyöntekijät mikäli he ovat yhä elossa.

    Rambo itsekään ei jää Burman puolella laivalleen peukaloita pyörittämään ja odottamaan että palkkasoturit hoitavat homman kotiin, joten pian palkkasotureiden mukana on yksi ylimääräinen taistelija joka on valmis näyttämään kuinka vihamielisten sotilaiden kanssa neuvotellaan asioista aseita laulattaen.

    Sarah (Julie Benz)

    Viihteelliseltä arvoltaan Rambo on mukavan suoraviivaista aivot narikkaan -tason toimintaa jonka katsottuaan ei tarvitse kovin syväluotaavaa analyysiä tehdä saadakseen siitä jotain irti, joten omassa lajityypissään se toimii yhtä hyvin kuin ketsuppi makaronissa.

    Kuten yleensä muutoinkaan tämän tyylilajin elokuvissa ei tarina ole sen vahvinta antia. Se on mutkaton ja monin paikoin kliseinen mutta sellaisenaan täysin asiansa ajava. Sitä vastoin toimintaa tarinassa riittää kun aseilla jaetaan oman käden oikeutta ja ruumiiden määrää kasvatetaan sellaista tahtia että laskuissa ei enää kerkeä pysymään.

    Yllätyin kuinka paljon verta lensi ja kuinka paljon väkeä kaatui, mutta onneksi kumpikaan piirteistä ei tuntunut tarpeettoman yliampuvalta omassa lajityypissään. Liiallisella raakuudella on vaarana lähteä muovautumaan splatteriksi ja tarpeettoman suurella ruumiiden määrällä helposti hakeudutaan absurdiutensa vuoksi jo mustan komedian puolelle mutta onneksi näihin tyylisuuntiin ei kuitenkaan tahattomasti ajauduttu.

    Ohjaus oli pääpiirteittäin selkeää ja toimivaa, mutta nopeammissa kohtauksissa mentiin paikoitellen omaan makuuni suhteettoman lyhyillä leikkauksilla jotka lähinnä luovat hämmentyneen katsomakokemuksen josta ei tiedä mitä juuri tapahtui. Kuitenkin suurimmaksi osaksi Stallonen ohjaus toimi ilman sen suurempia valituksia.

    Omaa korvaani ilahdutti hyvin toteutettu surround-äänimaailma joka lisäsi toiminnan tuntua ja helpotti tunnelmaan pääsemistä.

    Kokonaisuutena Rambo on lajityypissään toimiva elokuva joka viihdyttää niitä jotka tästä tyylilajista pitävät, mutta ei kuitenkaan ole niitä elokuvia joka kovin monella toimisi porttihuumeena toimintaelokuvien genreen.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 214 984 annettuun ääneen”]7,0/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: Eden Lake

    Jenny (Kelly Reilly)

    Eden Lake (IMDB) on brittiläinen vuonna 2008 julkaistu kauhu/trilleri jonka ohjauksesta on vastannut James Watkins. Watkinsin ohjausuralle mahtuu ainoastaan kolme elokuvaa joista Eden lake on ensimmäinen. Lisäksi hän on ohjannut McMafia televisiosarjaa useita jaksoja sekä yhden jakson myös Black Mirroria (Jakso Shut up and dance).

    Pääosarooleissa elokuvassa nähdään Kelly Reilly joka on nähty myös Caroline Bingeyn roolissa elokuvassa Pride & Prejudice sekä Michael Fassbender joka tunnetaan myös elokuvasta Steve Jobs. Lisäksi isossa rooleissa nähdään Jack O’Connell, Finn Atkins, Jumayn Hunter sekä Thomas Turgoose.

    Elokuvan juonessa kerrotaan pariskunnasta Jennystä (Kelly Reilly) sekä Stevestä (Michael Fassbender) jotka lähtevät rauhaisaan viikonlopun viettoon Eden Lake -nimellä tunnetulle järvelle. Pariskunnan harmiksi rauhaisa viikonloppuelämä uhkaa jäädä kaukaiseksi haaveeksi paikalla mesoavan nuorisojengin vuoksi. Pariskunnalla tulee nuorison kanssa erimielisyyksiä ja pian yhteenotolta ei enää voida välttyä.

    Pariskunta saa huomata että Eden Laken nuorison kanssa napit vastakkain joutuminen on paljon pahempi tilanne kuin normaalisti nuorten kanssa riitoihin joutuminen ja pian alkaakin eloonjäämiskamppailu jossa sairaaseen kidutukseen ja väkivaltaan kykenevä nuoriso näyttää kuka alueella määrää.

    Steve (Michael Fassbender)

    Eden Lake on tarinaltaan toimiva ja sangen mielenkiintoinen vaikkakin se on samaan aikaan myös erittäin sairas ja vastenmielinen. Se on niitä elokuvia joissa kauhu nojaa uhkakuvaan joka voisi todellisuudessakin tapahtua ja sen myötä se voi olla kokemuksena merkittävästi monia muita kauhuelokuvien lajeja ahdistavampaa.

    Väkivallan ja voimakkaiden kohtauksien takaa elokuvasta löytyy kuitenkin merkittävästi enemmänkin ajattelemisen aihetta joka saa tämän elokuvan erottumaan edukseen. Sen kuvaus häiriintyneestä ja sairaasta nuorisosta on toteutettu hyvin ja se antaa katsojalleen mielenkiintoisen vaikkakin pintapuoleisen kuvauksen heidän kotioloistaan. Perheenjäsenten lyhyistäkin kuvauksista huolimatta heidän persoonistaan saa tarpeeksi paljon irti jotta katsojana voi ymmärtää syitä ja seurauksia häiriintyneelle käytökselle.

    Erityisen paljon pidin elokuvassa sen nuorisojengissä tapahtuvan henkilöhahmojen välisestä dynamiikasta ja sen toimivasta kuvauksesta. Porukasta erottuu selkeästi johtohahmo jonka ympärillä kaikki muut pyörivät, mutta tilanteen eskaloiduttua yli terveiden rajojen muiden mukana olijoiden epävarmuus ja halu perääntyä joutuu kuitenkin kohtaamaan johtohahmon auktoriteetin ja oman heikkouden nousta sitä vastustamaan.

    Paige (Finn Atkins) ja Cooper (Thomas Turgoose)

    Mikäli normaalisti katsoo tämän tyylilajin elokuvia on tämä ehdottomasti näkemisen arvoinen. Sen ohjaus on hyvä, sen tarina on kiinnostava ja näyttelytyö on erinomaista. Se onnistuu luomaan ahdistavan ja painostavan ilmapiirin suhteellisen realistisella ilmaisutyylillään ja on siten omiaan olemaan kauhun lajityypissä merkittävästi säväyttävämpi kokemus kuin monet muut kauhun alalajit. Lisäksi sen henkilöiden välisten suhteiden kuvaukset ovat merkittävästi parempaa tasoa kuin suurimmassa osassa elokuvia mitä olen nähnyt muissakaan lajityypeissä.

    Eden Lake on omassa lajityypissään erinomainen elokuva jota on helppoa suositella kaikille tämänkaltaisia kauhuelokuvia katsoville. Kuitenkin sen sisältämät ahdistavat, painostavat ja järkyttävätkin kohtaukset ovat sellaisia että aivan varauksetta tätä ei pysty muille suosittelemaan.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 68 570 annettuun ääneen”]6,8/10[/simple_tooltip])