Leffalauantai: BloodRayne

BloodRayne-elokuvan DVD-kansi

Tämänviikkoisen leffalauantain teemana on jälleen vampyyrielokuvat joista katsottavaksi päätyi BloodRayne (IMDB).

BloodRayne on vuodelta 2005 oleva actiontyylinen vampyyrielokuva joka perustuu samaa nimeä kantavaan videopeliin. En valitettavasti ole ainakaan vielä tuota peliä pelannut itse, mutta täytynee harkita että jossain vaiheessa myös siihen tutustuisin.

Elokuvan on ohjannut Uwe Boll jolla on myös muuta kokemusta videopeleihin pohjautuvista elokuvista, mm. Alone in the darkista. Pääosassa nähdään Raynen roolissa Kristanna Loken joka allekirjoittaneelle oli täysin tuntematon nimi ennen tätä elokuvaa. Ennen rooliaan Raynenä hänet on nähty pääsääntöisesti televisiosarjoissa, mm. Star Trek: Voyagerissa.

Terävät kulmahampaat purevat hyvin allekirjoittaneen elokuvamieltymyksiin

Tarinassa kerrotaan Raynestä, naisesta joka on vampyyrin ja ihmisen risteytymä eli toisin sanoen dhampir. Rayne on joutunut friikkisirkukseen näytille vampyyriominaisuuksien vuoksi, sillä hänellä on uskomaton kyky parantua haavoistaan heti kun hän on saanut verta juodakseen. Sirkus ei ole ilmeisesti kuitenkaan hänen unelmaduuni sillä hän pakenee paikalta heti tilaisuuden koittaessa ja siinä sivussa useampi matkalla eteen estämään tullut työtoveri pääsee hengestään.

Rayne tapaa vapaudessa ennustajanaisen joka kertoo hänelle menneistä. Rayne päättää lähteä kostamaan äitinsä kokemat julmuudet Koganille, vampyyrien kuninkaalle joka sattumoisin on myös Raynen isä. Tervehenkinen perhe tekee tervehenkisiä tekoja.

Kostoretkellään Rayne tutustuu ihmisiin joilla on samanlaiset intressit käydä päättämässä Koganin elämä. Jonkinsorttista politikointia ja ryhmien välistä valta-asetelmien näytelmää nähdään siellä täällä ja lopulta monen mutkan kautta elokuva saa ennalta arvattavan kaltaisen lopun.

Saattaa olla että jäljet kaulassa ei jäänyt fritsuiksi

Elokuva on saanut IMDB:ssä todella huonot arvostelut. Tätä kirjoittaessa arvosana on ainoastaan 2,9 ja Metacriticissäkin jatketaan samalla linjalla sillä siellä elokuvan arvosanaksi on tullut 18 pistettä. Elokuva on siis kaikkea muuta kuin kehuttu ja arvostettu ja metacriticissä kriitikoiden antamissa arvosteluissa on korkeimmillaan ollut 40 pistettä.

BloodRaynen taistelukohtaukset olivat kyllä paikoitellen sellaisia että ne tuntuivat hieman kököiltä omaan silmääni, mutta tämä on oikeastaan ainoa aihe mitä löydän tästä elokuvasta valittamista paikoitellen sekavahkon juonikuvion lisäksi.

Rayne ei ristiä pelkää

Kriitikoiden ja IMDB:n arvosanoista huolimatta tämä oli omaan makuuni hyvä elokuva jonka katsoi mielellään ja jonka voin katsoa uudemmankin kerran. Se on tuttu ja turvallinen vampyyrileffa jossa on mukana tarpeeksi klassisen vampyyrielokuvagenren elementtejä.

Kannattaa kuitenkin tätä arvostelua lukeissa muistaa että mikäli vampyyrielokuvat eivät ole se ”oma juttu” voi olla että tästä elokuvasta ei paljoa irti saa, mutta mikäli vampyyrifilmit on jotain mistä saat kicksit on tämä elokuva silloin näkemisen arvoinen.

Arvosana: 7/10 (IMDB: 2,9/10)

Perjantaipullo: Budejovický Budvar Dark

Budejovický Budvar Dark on 4.7 % tumma tsekkiläinen lager

Viimeviikkoisen Budejovický Budvarin jälkimainingeissa on hyvä jatkaa saman tsekkiläisen Budweiser Budvar -panimon oluilla. Tämänkertaiseen arvosteluun tarttui Lauttasaaren K-Marketista matkaan 4.7 % vahva tumma lager.

Olut on väriarvoltaan 90 EBC ja katkeroiden määrä on 24 EBU. Tarkempia teknisiä tietoja oluesta löytää Sinebrychoffin sivuilta.

Kaadettaessa Budvarin Dark vaahtoaa todella voimakkaasti ja vaahto kestää kauan tuopissa. Omaan mieltymykseeni olut on rasittavan vaahtoava, mutta onneksi vaahtoavuus on ainoa negatiivinen asia mitä tästä oluesta löydän.

Olut on tuoksultaan varsin mieto eikä se oikein herätä kovin vahvoja tuntemuksia. Ruisleivän tuoksua tästä on kuitenkin etäisesti havaittavissa. Maku on miellyttävä, tasainen ja sopivan mieto olematta laimea. Se on myös jollain tapaa jopa raikaskin tummaksi olueksi. Makunsa osalta tämä on hyvä tumma lager.

Hintaa tällä oluella oli Lauttasaaren K-Marketissa 3,49 eur.

Musiikkina tämän kanssa toimi erittäin hyvin vanha Claymanin aikainen In Flames kappaleella Only for the weak sekä Dark Tranquillity kappaleella Lost to apathy.

Ruokapaikat: Mount Ganesh (Joensuu)

Riisiä ja kanaa

Tämän viikkoisen ravintola-arvostelun kohteena on Joensuun keskustassa sijaitseva nepalilainen ravintola Mount Ganesh. Olin Joensuun suunnalla reissussa jokunen viikko takaperin ja tuolloin tuli kaverini kanssa käytyä tämä paikka testaamassa.

Mount Ganesh sijaitsee Kauppakatu 23:ssa Takataskun läheisyydessä.

Ravintola on kohtalaisen tilava ja rauhallisen oloinen paikka. Pidin paikan sisustuksesta ja valaistuksesta, jotenkin niissä oli mukavan lämmin tunnelma.

Ruokailu tapahtui perinteiseen tyylin muiden kokemieni nepalilaisten ravintoloiden tapaan, eli ensin mentiin pöytään istumaan jonka jälkeen valitsimme lounasmenusta haluamamme annoksen ja kerroimme sen tarjoijalle joka tuli ottamaan tilausta vastaan. Sen jälkeen ateriaa odotellessa kävimme hakemassa salaattia alkupalaksi.

Pääruokaa odotellessa oli tarjolla perinteiseen tapaan salaattia niin halutessaan

Salaattivalikoima oli keskitasoa eli muutamaa erilaista lautasen täytettä löytyi normaalilla linjalla – kurkkua, ananasta, maissia jne.

Ruoka tuli kohtalaisen nopeasti pöytään, eli salaatin jälkeen pääsi melko pian nauttimaan pääruoasta. Otin täälläkin tutun ja turvallisen riisiä ja kanaa sisältävän annoksen. Mukaan tuli myös odotettuun tapaan naan-leipää.

Ruoka maistui hyvälle. Liha oli sopivan pehmeää ja siinä oli hyvin makua mukana. Riisistäkään ei löydy mitään pahaa sanottavaa, joten pääruoka oli onnistunutta. Jogurtti joka tuli annoksessa mukana oli tavallista imelämpää joka voi varmaankin jakaa helpommin mielipiteitä, mutta itselleni se upposi hyvin alas. Lisäksi annoksessa oli omassa nurkkauksessaan jotain muuta vihreää kastiketta jota en tiedä mitä se oli, mutta sen maku oli hyvinkin omalaatuinen. En oikein osaa sanoa oliko se hyvää vaiko vähemmän hyvää, mutta aika uusi makuelämys itselleni.

Mount Ganesh ulkoa kuvattuna

Ruoan maun lisäksi myös sen annoskoko oli omaan mieltymykseeni sopiva – annoksen jaksoi ongelmitta syödä mutta myöskään nälkää ei jäänyt.

Valitsemallani annoksella oli hintaa lounasaikaan 9,50 euroa joten hintataso on normaaleiden ihmisten realistisesti maksettavissa hinnoissa.

Kaikenkaikkiaan Mount Ganesh oli hyvä kokemus. Sen ruoka oli hyvää, annoskoko oli sopiva, hintataso edullinen, paikka oli tilava, viihtyisä sekä tunnelmallinen ja myös henkilökunnan palvelu oli ystävällistä. Tänne voi mielellään tulla vielä toisenkin kerran.

Kokkailut: Pastaa, herkkusieniä ja pekonia ruokakermassa uunissa laitettuna

Valmis ruoka-annos jossa pastaa, herkkusieniä ja pekonia uunissa laitettuna ruokakerman kera.

Tämän viikkoiseksi kokkailuksi tuli tarve tehdä jotain lopuista aiemmista kokkailuista ylijääneistä aineisosista. Samalla halusin päästä koettamaan uunivuokaa josta kuun alun postauksessa kirjoitin. Kävin Ruoholahden K-Marketilla kotiin tullessa ja ostin matkalla pastaa, sillä en ollut varma olisiko kotona entuudestaan ollut sitä tarpeeksi.

Kaverin vierailun jälkeen laitoin iltapalaksi tällaisen kevyen aterian. Aterian teko alkoi laittamalla vettä kiehumaan ja heittämällä loput kaapissa olleista pekoneista pannulle lämpenemään. Veden kiehumista odotellessa oli hyvin aikaa puolittaa herkkusienet ja laittaa ne samalle pannulle pekonien kanssa. Koska pekonit olivat jo pannulla tirisseet hetken aikaa, ei lisärasvalle ollut tarvetta.

Pekonit ja herkkusienet olivat hyvin paistettuja ennen vuokaan lisäämistä

Kun vesi kiehui heitin pastat veteen ja laitoin ajastimen noin kymmeneen minuuttiin. Näiden valmistumista odotellessa pistin paistinpannun jo toki pienemmälle ja viipaloin valmiiksi tomaatin siivut. Nostelin tomaatit, lehtisalaatin ja raejuuston lautaselle valmiiksi odottamaan pääaterian valmistumista.

Kun pastat olivat olleet tarpeeksi kauan vedessä, kaadoin vedet pois ja kippasin pastan uunivuokaan. Sen päälle heitin sitten pannulta pekonit ja herkkusienet ja kaadoin ruokakerman loput päälle. Siis ruoan päälle, en itseni. Tämän jälkeen pistin vuoan uuniin ja laitoin tässäkin ajastimen noin kymmeneen minuuttiin, ehkä 12 minuuttia tai jotain niitä main taisi olla.

Ateria vuoassa odottamassa uuniin menoa. Ennen uuniin laittamista lisäsin vielä kuvan ottamisen jälkeen ruokakerman annoksen päälle.

Viimeisenä vaiheena oli enää odotella aterian valmistumista. Kun ruoka oli valmis ja nostettu uunista pois annostelin lautaselle ateriani ja heitin päälle Grana Padano juustoraastetta eli samaa mitä aikaisemmillakin kerroilla olen käyttänyt päälle makua antamaan ja koristeeksi.

Mikäli mitään ainesosia ei olisi ollut kaapissa, olisi hintaa tullut noin 9,50 euroa riippuen tietenkin tomaatin koosta. Käytännössä muuten hinta olisi ollut siis sama kuin viimeksi mutta mukana lisäksi olisi ollut pasta joka maksoi 0,99 eur. Tästäkin on hyvä huomioida että koko pussia ei tullut laitettua ja yhdestä vuoallisesta riittää hyvinkin ruokaa noin viiteen annokseen (ainakin itselläni).

Uunin jälkeen ruoka on saanut hieman väriä pintaan

Uudet suojakuoret iPhoneen

Viime viikon maanantaina sain jälleen käyttööni iPhonen. Tällä kertaa käytössä on iPhone 7 Plus ja voin kertoa että ei ole ollut sen jälkeen lainkaan ikävä Android-puhelinta. Koska puhelin on kuitenkin uusi ja naarmuton halusin siihen hankkia mahdollisimman pian suojat jotta en heti ainakaan ensimmäisten käyttöviikkojen aikana sitä onnistuisi kappaleiksi pistämään.

Kävin DNA Kaupasta ostamassa Cellyn valmistaman suojakotelon joka toimii samalla myös lompakkona. Varsinaista tarvetta lompakko-ominaisuudelle ei ole sillä kannan erillistä lompakkoa. Kuitenkin lompakkokotelo tarjoaa suojaa suoraan myös näytölle eikä ainoastaan takaosalle joten hommasin tämän sen vuoksi.

Hyvä puoli Cellyn kotelossa on omaa silmääni miellyttävä ulkoasu. Pidän myös siitä että iPhone 7 Plussan kamerat eivät sen myötä enää hankaa pöydän pintaan puhelinta pöydillä tai muilla tasoilla pidettäessä joten kenties puhelin saa siitä hieman suojaa myös optiikalleen.

Suojakotelolla on hintaa ainoastaan 19,00 euroa joten en odota laadun osalta käytännössä mitään. Jos tuote kestää yli puoli vuotta olen positiivisesti yllättynyt. Kuitenkin valmistaja antaa kuitin mukaan tälle vuoden takuun joten kaipa siellä päässä on uskoa enemmän asian osalta kuin itselläni. Tietenkin voi myös olla että valmistajakin luottaa että ei kukaan jaksa alle 20 euron hintaisen tuotteen takuukuittia säilyttää tai siitä tulla valittamaan kun tuote hajoaa. Mene tiedä.

Lyhyen käytön perusteella tuote vaikuttaa hintansa ja laatunsa osalta ihan asialliselta valinnalta mikäli etsinnässä on pelkkä suoja näytölle ja takakuorelle.