Tämänkertainen perjantaipullo on Radbrewin panimon Buster-Jangle American IPA. Alkoholitilavuus on 7,0 %, katkerot 70 EBU ja tyypiltään olut on pale ale. Lisätietoja löytyy oluesta Alkon sivuilta sekä Radbrewin omilta sivuilta.
Pullon aukaistua ja nuuhkaistessa erottaa hyvin miellyttävän raikkaan hedelmäisen IPA-oluelle tyypillisen tuoksun joka säilyy myös lasissa miellyttävänä. Olut vaahtoaa kauniin kermaisesti lasiin kaadettaessa. Vaahto on yleiseen tapaan varsin pistävän makuista mikäli sitä haluaa maistaa.
Maku on raikas mutta siinä on yllättävän vahvasti erottuva alkoholin maku joka nousee läpi suutuntumaan. Suutuntuma on kuitenkin kokonaisuutena raikas vaikkakin voimakas. Jälkimaku jättää suuhun vahvasti alkoholin tunnun.
Omaan makuuni tämä meni kategoriassa juomakelpoinen pienissä määrin mutta ei mikään erityisen hyvä. Maun raikkaus on toimivaa tasoa mutta liiallisen vahvasti korostuva alkoholin maku vähentää juomanautintoa.
Musiikkina tämän kanssa toimii hyvin punk rock, mm. The Offspring – The Kids aren’t alright sekä Nollaseiska – Mun Hollywood.
Eilen tuli käytyä pitkästä aikaa elokuvateatterissa. Viimeisin elokuva jossa muistan käyneeni ennen tätä on The Dark Knight vuodelta 2008 joten olihan tuo hyvä aika käydä jälleen kokemassa elokuvaa suuremmalta screeniltä.
Elokuva jota menin kaverini ja hänen kaverinsa kanssa oli Ready Player One (IMDB) joka oli todella ilahduttava yllätys. Pidin elokuvasta todella paljon. Se oli visuaalisesti näyttävä, kaikilta perusasioiltaan toimiva elokuva josta nörttäilystä tai nörttikulttuurista pitävät saavat paljon irti ja jonne mahtuu paljon elokuva- ja peliaiheisia viittauksia katsojansa bongattavaksi.
Ready Player One oli myös tarinansa osalta kiintoisa ja siitä jäi yleisesti fiilis että tekijätiimillä olisi ollut ymmärrystä peli- ja nörttikulttuurin syvemmästä olemuksesta siinä missä “isot pahat korporaatiokihot” eivät vain tajua sitä sillä siinä missä toiset keräävät rahaa ostaakseen asioita jotta elämästä voi tehdä mukavampaa, toiset keräävät kolikoita lisäelämien vuoksi.
Elokuvaa on helppo suositella jokaiselle jolla on edes jollain tapaa ymmärrystä ja kiinnostusta nörttikulttuuriin. Kaikille muille tätä onkin jo sitten vaikeampaa suositella sillä monet kohtaukset jättävät katsojan kylmäksi mikäli pelaamista ei ole tullut paljoa harrastettua eikä pelimäiset viittaukset aukea.
Verkkokauppa.comin kohtalaisen monipuolisesta kahvivalikoimasta löytyi myös Kaffa Roasteryn Talvikahvi nimellä kulkevaa kahvia. Talvikahvia myydään 250 g pussien lisäksi myös kilon säkkeinä suoraan myös Kaffe Roasteryn omillakin sivuilla.
Talvikahvissa on 50 % Guatemalasta ja toinen 50 % tulee Ugandasta joista molemmat ovat Arabica-sekoitusta. Yleisesti Arabican ja Robustan eroista kiinnostuneille suosittelen vilkaisemaan makujentaika.com-sivuston artikkelin Arabica ja Robusta kahvipapujen ero jossa on hyvin avattu mitä eroja erilaisilla pavuilla on.
Kuten yleensäkin tuotekuvauksissa on tässäkin ollut melkoinen Runeberg kuvailemassa kahvia ja sen hienostunutta aromia. Sieltä löytyy kuulemma luumuista täyteläisyyttä ja napakkaa pähkinäisyyttä mutta meikäläisen sulkakynästä lähtevä kuvaus on kyllä aivan jotain muuta.
Talvikahvi on maultaan aromikas ja rennon pehmeä kahvi josta erottaa hennosti suklaista tuntumaa. Helposti nautittavaa kahvia jota voi siemaista aamun alkajaisiksi helposti useammankin kupposellisen. Paahtoaste kahvissa on 4/5.
Odotin jotenkin tujakampaa kahvia ja tummia kahveja lähiaikoina enemmän nauttineena alussa tulee fiilis että kaipaisi tähänkin hieman tummempaa sävyä mutta kun antaa makuaistillensa aikaa löytää tämän kahvin aromit saa tästä kuppiinsa varsin hyvää kahvia.
Jokunen viikko takaperin tahkosin läpi Playstation 4:llä viime kuukauden Plus-pelinä jaetun Ratchet & Clankin. Kyseessä on Insomniac Gamesin kehittämä ja Sony Computer Entertainmentin julkaisema videopeli vuodelta 2016 joka edustaa tyyliltään kolmiulotteista tasohyppelyä ja räiskintää. Peli on Playstation eksklusiivi.
Itselläni ei ollut nimeä lukuunottamatta minkäänlaista tietämystä tästä pelistä ennen kuin tätä aloitin pelaamaan joten täysin pystymetsästä kelkkaan tuli hypättyä. Tämä kannattaa ottaa huomioon mikäli arvostelussa on asioita jotka on itsestään selvyyksiä kaikille pelisarjan pidempiaikaisille faneille mutta ei kuitenkaan allekirjoittaneelle ja sen voi havaita tästä tekstistä.
Ratchet & Clank -pelisarjaa on tehty jo Playstation 2 -konsolin ajoista asti joten mistään aivan tuoreesta pelisarjasta ei siis ole kyse. Ensimmäinen osa, samaa Ratchet & Clank -nimeä kantava peli julkaistiin Playstation 2 -alustalle jo vuonna 2002. Vuoden 2016 versio samalla nimellä onkin jonkin sorttinen remake alkuperäisestä pelistä. Koska en tätä alkuperäistä osaa ole itse pelannut lähtee tämä arvostelu täysin puhtaalta pöydältä eli siitä millainen peli nykyään on eikä siitä millainen se on verrattuna sarjan aiempiin osiin.
Sankarit sodassa
Maailman värikkyys ja tunnelma toi mieleen Nintendomaiset vivahteet
Pelin protagonistina nähdään mekaanikkona toimiva Ratchet joka haaveilee urasta Galaksin vartijana. Tarinan aikana hänelle aukeneekin tilaisuus pestiin ja pian hän saakin olla pysäyttämässä ilkeän diktaattorin katalia juonia planeettojen tuhoksi.
Onneksi Ratchet ei joudu sankarilliseen tehtävään aivan yksin vaan hänen matkaansa löytyy seuraksi Clank, robotti joka valitettavasti sattuu olemaan tuotantolinjansa vikakappale. Yhteistuumin he kuitenkin selviävät vaikeistakin paikoista käyttäen terävää älyään ja matkan varrella laajentuvaa kiitettävän kokoista asearsenaaliaan.
Tarinansa osalta Rachet & Clank on viihdyttävää ja rentoa käsikirjoitusta vaikkakin hyvin perinteistä ja ennalta arvattavaa supersankaritarinaa missä täysin puskista löytynyt tavis löytää sankarillisen puolensa, ottaa ohjat käsiinsä ja pelastaa joko ihmisiä, planeettoja tai vielä eeppisemmäksi mennessään kokonaisen universumin. Tämänkaltaisessa pelissä tämä kuitenkin toimi itselleni hyvin.
Huumorin kukka kaunein kukka
Herra Zurkon on mieleepainuva apuri
Aloittaeni pelaamista en suoraan sanoen tiennyt mitä odottaa mutta onneksi tieto siitä mitä tuleman pitää aukeaa pelaajalle hyvin nopeasti jo alkumetrien aikana. Tulossa on hilpeätunnelmaista räiskintää ja tasohyppelyä pienillä puzzleilulla höystettynä pirteän värikkäässä maailmassa.
Pelaamisen aikana nähdyistä maailmoista syntyi melkeinpä tuntuma että taiteilijoiden väripalettia on oltu ostamassa samoista kaupoista kuin mistä monen Nintendo-konsoleiden ekslusiivisten pelien pelimaailman kehittäjätkin sillä eeppistä väritykitystä tarjoillaan pelaajaan verkkokalvoille oikein urakalla. Pidin tästä.
Pelillisesti kaiken tarvittavan oppii matkan aikana, kontrollit ovat suhteellisen nopeasti opittavat vaikkakin useita hutilyöntejä tuli tehtyä matkan varrella aseistusta valitessa. Yleisesti ottaen peruspilarit on nätisti kasassa.
Avaruus on värikäs
Pirtsakan maailmansa lisäksi pelissä on paljon humoristisia piirteitä jotka toimivat lapsille ja lapsenmielisille. Monessa mielessä pelistä tulee fiilis että se on suunnattu enemmän kohtalaisen nuorille sillä tematiikka on niin överiä että ainakin itselleni lapsena sellaiset jutut upposi täysin.
Onneksi aivan turhan aikuiseksi en ole vielä päässyt kasvamaan ja överit asearsenaalit, Herra Zurkonin repliikit ja muu tarina jaksaa viihdyttää yhä. Vai mitä muuta voisi ajatella apurista Herra Zurkonista joka saapuu paikalle lahtaamaan väkeä toistaen kylmän lakoniseen sävyyn yliampuvia repliikkejään tyyliin “Herra Zurkon soittaa tuskan sinfoniaa!”, “Sinä olet sairaus ja Herra Zurkon on lääke.” tai “Herra Zurkon antaa sinulle… Kärsimysnäytelmän!”?
Erinomainen peli
Clankillakin päästiin pelaamaan ja tekemään pienimuotoisia puzzleja
Peli onnistuu hyvin niin pelimekaniikoiltaan, tarinaltaan kuin huumoriltaankin. Kokonaisuutena myös vaikeusaste on hyvin mitoitettu vaikkakin loppuvihollinen tuntui suhteessa selkeästi vaikeammalta yleiseen vaikeustasoon nähden ja kuolemaa tuli koettua hyvin monet kerrat. Eipä siinä, on hyvä että peleissä on bossfighteissä haastettakin eikä peli mene läpijuoksuksi.
Kiitosta pelille annan aseiden kehittämisestä sekä edes hieman aivonystyröitä haastavista puzzleista. Puzzlet olivat sopivia eikä niihin jäänyt junnaamaan mutta kuitenkin niissä piti hieman pysähtyä pohtimaan.
Ratchet & Clank vuoden 2016 versio on erinomainen ja viihdyttävä peli jolle kannattaa antaa ainakin mahdollisuus.
Maaliskuu haihtui historian havinaan ja huhtikuu saapui joten tavalliseen tapaan on aika kirjoittaa lyhyt retrospektiivi menneeseen kuukauteen. Varsinaisesti mitään suurta uutta ja ihmeellistä ei tapahtunut eli tavalliset arjen peruspilarit ovat omilla paikoillaan. Töitä tuli tehtyä, pelejä tuli pelailtua, erilaisia oluita maisteltua ja ravintoloita testailtua, leffoja tuli katseltua ja ihmisiä nähtyä. Normaalia arkea siis.
Viime kuun puolella tuli poikkeuksellisen monta päivää vietettyä Tampereella suhteessa normaaliin arkeen. Yksi reissu sielä oli kolme päivää josta tänne blogiinkin mainitsin ja lisäksi tuli yksi päivän reissu heitettyä sinne muutaman duunikaverin kanssa palaveriin. Mukavaa vaihtelua normaaliin arkeen.
Useampia pelejä tuli pelattua viime kuun puolella läpi eri konsoleilla läpi. Xbox Onella perlasin Life is Strange: Before the Storm sekä Call of Duty: WWII:en ja lisäksi Playstation 4:llä Ratchet & Clankin josta kirjoitan arvostelun myöhemmin tänne blogiin mikäli saan aikaiseksi.
Nyt johtolaatikot on nätisti piilossa televisiotason takana
Viime kuun puolella sain vihdoin myös olohuoneesta laitettua johtoja hieman nätimmäksi televisiotason takaa eli enää johtolaatikko ei ole televisiotasolla television takana vaan nyt niitä on määrällisesti kaksi ja molemmat ovat lattialla tason takana piilossa. Sivuviistosta kuvattuna laatikon näkee mutta normaalilta katselupaikalta niitä ei erota. Vielä tämä pientä hiomista kaipaa ja televisiotason taakse switchiä jotta yhden verkkojohdon voisi ainoastaan vetää televisiotason takaa pois ja saisi silti kaikkiin laitteisiin kiinteän netin, mutta tällä hetkellä se vaatii vielä käyntiä Gigantissa tai Verkkokauppa.comissa jotta saisi sieltä haettua gigabitin switchin.
Myös makuuhuoneessa tuli järjesteltyä uusiksi sillä kaveri on viskaamassa mikserin aivan lähipäivinä meikäläiselle joten siirsin iMacin takaisin makuuhuoneeseen ja varasin yöpöytänä aiemmin toimineen pöydän mikseriä varten tietokonepöydän viereen. Laitan myöhemmin ehkä kuvan makarista kunhan ensin olen saanut sen mikserin ja viritellyt kaikki johdot paikoilleen. Pistorasiat ja langaton nettiyhteys ja sen kuuluvuus valitettavasti asettaa haasteita aina sisustukseen ja järjestelyyn. Kaverilta tosin sain pitkän verkkokaapelin mutta tämän virittely olohuoneesta makuuhuoneeseen asti vaatii ajatusta miten sen tekisi mahdollisimman siististi. Ehkä jonakin päivänä sen saan aikaisesi viritellä fiksusti.
Kuva iltalenkiltä
Kelit on myös parantunut Vantaalla ja useampana päivänä ja/tai iltana tuli käytyä myös kävelylenkki heittämässä. Löysin täältä mukavan n. 20-25 min kestävän ympäri kiertävän kävelylenkin jota useamman kerran kerkesin jo kiertämään. Kunhan säät parantuu täytynee lisätä lenkkien määrää koska lenkeistä tulee mukavan freessi olo 🙂
Painon pudotus on junnannut kutakuinkin samoissa lukemissa mutta pientä tiivistymistä kropassaan silti havaitsee. Tällä kertaa teen poikkeuksellisesti että jätän laittamatta tänne kuukauden keskiarvon ilmoittamisen sillä jo aikaisemmin olen arvellut että aivan kuin vaaka ei antaisi täysin luotettavia tuloksia sillä esimerkiksi toisinaan iltapaino on ollut vähemmän kuin aamupaino vaikka yöllä en ole juonut kuin mukillisen vettä joten se ei käy järkeen. Massaa ei synny tyhjästä eikä painoa yössä tule itseksiään joten on luultavasti kyse ollut mittausvirheestä.
Tänään aamulla mittasin aamupainon kolmeen kertaan ja jokaisella kerralla sain täysin eri tuloksen eikä heitto ollut 100 g tai 200 g vaan kilon luokkaa joten on sanomattakin selvää että sikäli mikäli vaa’an antamat tulokset heittävät peräkkäisillä mittauksilla yli kilon ei kuukauden keskiarvostakaan ole iloa jos mittavirheen marginaali on näin suhteeton. Aamupaino oli tänään (luultavasti) kuitenkin 98.7 kg eli samoja painoluokkia yhä ollaan kuin aiemminkin.
Täytynee jatkossa alkaa pitämään vaakaa eri lattialla mitatessa koska on mahdollista että mittavirhettä tulee siitä että vaaka on hieman epätasaisella pinnalla joka tietenkin vaikuttaa tulokseen.
Firman toimistolla tuli iltaa istuttua
Kaiken kaikkiaan maaliskuu oli mukava kuukausi johon mahtui tarpeeksi aktiviteettiä. Kuten blogipostauksista on huomannut on useampia vakiopostauksia jäänyt välistä mutta tähän on yksinkertaisesti syynä että ei ole ollut aikaa aina kirjoittaa postauksia sillä elämässä on vähemmän yllättäen aina muutakin tekemistä. Esimerkiksi kokkailukeskiviikkopostaukset on jäänyt välistä kun olen käynyt enemmän ulkona syömässä ja/tai olen ollut menossa jossain että en ole kerennyt tehdä mitään uutta ja erilaista ruokaa ja olen kokkaillut kotona vain ruokia joista olen aikaisemminkin jo kirjoitellut. Jospa tämän kuukauden aikana kerkeän taas hieman saada rytmiä arkeen paremmin että kerkeän kokkailemaan uusiakin ruokia ja kerkeän niistä tänne blogiinkin postailla 🙂
