Johdanto
Viimeisen muutaman vuoden aikana on nähty aina toisinaan kotimaisilla uutissivustoilla milloin kenenkin asiantuntijan kertomana kuinka AI (eli tekoäly) tulee viemään ihmisiltä työpaikkoja. Samaa ajatusta työvoiman tarpeen vähenemisestä on helposti nähtävissä myös (oletettavasti) ihmisten kirjoittamissa kommenteissa näiden uutisten alla.
AI ei ole myöskään ainoa asia mistä on paljon keskustelua työvoiman osalta. Samaan aikaan yhteiskunnallisessa keskustelussa puhutaan niin työvoimapulasta kuin siitä että työntekijöitä ei löydy tarpeeksi ja työvoimaa pitää hankkia maahanmuuton avulla.
Vaikka nopeasti työvoimapula ja työvoiman ylitarjonta saattavat kuulostaa ristiriitaiselta, on tietenkin hyvä huomioida että samaan aikaan molemmat väittämät voivat olla aivan yhtä hyvin totta. Toisilla työmarkkinasegmenteillä on ylitarjontaa työvoimasta kun taas toisella segmentillä ei tekijöitä löydy omasta takaa ilman maahanmuuttoa.
Samaa ajattelutapaa noudattaen uskon itse saman pätevän myös tekoälyyn. Se kyllä tulee korvaamaan osan työpaikoista, luomaan uusia työpaikkoja ja muuttamaan monia aloja toisenlaiseksi.
Katoavat työpaikat
Eniten omaan silmiini noussut trendi uutisten kommentoinnissa on selkeästi kauhuskenaarioiden maalaus siitä kuinka AI tulee ja vie ihmisten työpaikat. Tämä on tietenkin ymmärrettävää, sillä lähtökohtaisesti negatiivisia näkemyksiä kirjoitetaan yleensä kommenteissa useammin kuin positiivisia.
Tämän näkee yleisestikin jos katsoo melkein mitä tahansa uutisointia ja niiden alla olevien kommenttipalstojen kommentteja jotka ovat useasti hyvin negatiivissävytteisiä. Käytännössä katsoen uhkakuvien maalailu, maailman muutoksen kauhistelu ja yleinen kaikki toivo on mennyttä -ajattelu on se mitä kommenttipalstoilla näkee.
Yksi hyvä keino ihmiselle parantaa elämänlaatuaan onkin olla käyttämättä aikaansa liiaksi kommenttien lukemiseen, sillä selkeästi toistuva ajatusmalli on että kaikki on huonosti ja se on tietenkin aina jonkun muun syy kuin ihmisen itsensä.
Yllä oleva havainnointini liittyy tähän AI-tekstiini siten, että realistista kuvaa AI:n todellisista vaikutuksista työmarkkinoihin on vaikeaa saada ainakaan uutisten alla olevien kommenttipalstojen perusteella sillä useasti niiden kommenttien pohjaolettamus on negatiivinen ja argumentoinnin taso on heikkoa.
Kommenttipalstojen kommenteista huolimatta myös itse pidän hyvinkin realistisena skenaariona sen, että työpaikkoja tulee katoamaan AI:n kehityksen myötä paljon ja monilta eri segmenteiltä. Tämän uskon olevan realismia jo siksi, että itseni on vaikeaa keksiä ainakaan nopeasti uutta yhteiskunnassa merkittävästi käyttöön otettua teknologiaa joka ei olisi johtanut työpaikkojen menettämiseen, uudella tapaa muodostumiseen sekä uusien työpaikkojen syntymiseen.
Voi tietenkin olla että tällaisia tekniikoita on enkä vain saa niitä nyt päähäni, mutta monet aiemmat isosti yhteiskuntaa muuttaneet kehityksen askeleet ovat aina muuttaneet rajusti myös työmarkkinoita.
Rautatiet ovat korvanneet hevoskärryjen kuljetuksia, Internet on mahdollistanut globaalit markkinat ja vaikuttanut luultavasti myös vähentävästi esimerkiksi postin määrään, matkapuhelimet ovat syrjäyttäneet lankapuhelimet, lankapuhelimissakin tarvittiin alkuaikoina operaattoreita hoitamaan puheluiden yhdistämisiä mutta automaatio on korvannut ne työt, digitaaliseen kuvaamiseen siirtyminen johti monien filmikuvien kehittämiseen liittyvien työpaikkojen katoamiseen jne.
Tekniikan kehittyminen johtaa luontaisesti työmarkkinoiden muutokseen, halusipa sitä tai ei. Tämän suhteen AI ei ole millään muotoa uusi asia.
Kysymys joka jokaisen kannattaakin itselleen tehdä onkin se, että onko oma työ korvattavissa tekoälyllä, ja jos on, mitä on ajatellut asiaan valmistautua. Onko aikomus kasvattaa omaa osaamistaan tulevaisuuden työmarkkinoihin sopivaksi, onko tarkoitus jäädä vain ihmettelemään ja valittamaan kuinka maailma ympärillä muuttuu, tai onko tarkoitus vaikkapa jatkossa olla itse luomassa uusia työpaikkoja ihmisille?
Uudenlaiset työkalut synnyttävät uudenlaisia mahdollisuuksia
Vaikka AI-keskusteluissa useasti huomio kiinnittyy negatiivisiin asioihin kuten työpaikkojen katoamiseen, aivan liian vähän huomiota tuntuu saavan tekoälyn kehittymisen positiiviset puolet. Kuten aina ennenkin, uudet työkalut luovat uudenlaisia markkinoita joissa tarvitaan uudenlaista osaamista.
Uudet työkalut mahdollistavat uudenlaisten innovaatioiden tekemisen jonka kautta ihmisten on mahdollista luoda lisäarvoa itselleen ja muille. AI-työkalut ovat kuitenkin vain työkaluja siinä missä tietokone, Internet tai matkapuhelinkin.
Jokainen yllä mainituista on myös muuttanut yhteiskuntaa hyvinkin radikaalisti viimeisen parinkymmenen vuoden aikana, mutta tätä nykyä lähes poikkeuksetta monet ihmiset pitävät näiden olemassaoloa joko hyvänä tai vähintäänkin neutraalina. Silti jokaisesta näistä on helposti löydettävissä myös niiden negatiiviset puolet, joten uskon että samalla tapaa käy tulevaisuudessa myös tekoälytyökalujen kanssa. Asiat lakkaavat olemasta pelkästään huonoja tai pelkästään hyviä, vaan enemmänkin ovat vain asioita joilla on sekä hyviä että huonoja vaikutuksia ihmisiin ja yhteiskuntaan.
Minkälaisia täysin uusia työpaikkoja AI-työkalut synnyttävät jää nähtäväksi tulevaisuuteen, mutta tietenkin työpaikkoja syntyy ainakin suoraan niiden kehityksen ympärille. Uusia innovaatioita tarvitaan jotta tekoälytyökaluja saadaan kehitettyä nykyistä paremmaksi, AI:n kehittyminen tehokkaammaksi edesauttaa myös robotiikan kehittymistä ja sitä kautta myös uusien työpaikkojen syntymiseen robotiikan saralla.
Uusia työmahdollisuuksia syntyy myös automaatioiden rakentamisen osalta. AI-työkalut sopivat monen rutiininomaisen asian automatisointiin monissa eri firmoissa, joten uusien automatisoitavien työnkulujen suunnittelijoille tulee jatkossa luultavamminkin kysyntää nykyistä enemmän.
Oma veikkaukseni tällä hetkellä kuitenkin tulevaisuuden osalta on se, että suurin osa työpaikoista ei tule hetkeen katoamaan minnekään tai täysin uusia rooleja ei synny kovin nopeasti kovin paljoa, vaan isoin muutos on siinä että nykyisissä työpaikoissa aletaan hyödyntämään AI-työkaluja nykyistä enemmän.
Nykyiset asiat muuttuvat
Elämme parhaillaan yhteiskunnallisesti mielenkiintoista aikaa näiden AI-työkalujen osalta. Viimeisen kuuden vuoden aikana on otettu kehityksessä suuria harppauksia ja pelkästään tämän vuoden aikana on ainakin kuluttajamarkkinoiden saavutettavissa olevien tietokoneiden pyörittämissä AI-työkaluissa otettu uskomattoman suuria edistysaskeleita.
Kuvien generointi on jo viimeiset muutamat vuodet olleet sillä tasolla että niistä ei monestikaan pysty sanomaan varmaksi onko ne tehty tekoälyllä vai onko kyseessä oikea valokuva. Tämän vuoden puolella kesäkuussa julkaistu Krea 2 asetti riman kuitenkin vielä entistäkin korkeammalle.
Hyvälaatuisten tai vähintäänkin kohtalaisen hyvälaatuisten videoiden generointi on ollut todellisuutta tehokkaan näytönohjaimen omistavalle kotikäyttäjille omalla koneella jo vuoden tai pari, mutta erittäin merkittävä harppaus otettiin avoimen painojen malleissa tämän kuun alkupuolella kun kiinalainen AliBaba julkaisi MiniMax H3 -videotyökalunsa kotikäyttäjien ladattavaksi.
Myös lokaalit kielimallit (eli “ChatGPT:n kaltaiset systeemit”) ovat tänä vuonna kehittyneet huimasti. Huhtikuussa Google julkaisi Gemma 4:n ja tässä kuussa AliBaba julkaisi Qwen 3.8 27b:n. Erityisesti Qwenin uusin malli on ollut merkittävä harppaus omassa käytössäni, sillä vihdoin olen saanut tehtyä lokaalilla AI-mallilla jonkinlaisia itselleni mielenkiintoisia koodausprojekteja.
Mielenkiintoista näissä onkin se, että jos jo pelkillä teknologiaorientoituneiden kuluttajien saavutettavissa olevilla laitteistoilla pystytään tekemään kehittyneitä kuvia, videoita ja agentillisia koodaamisia tai muita agentillisia työnkulkuja niin kuinka paljon enemmän pystyykään tekemään Internetissä pyörivillä AI-työkaluilla.
Näiden kehityksen seuraaminen onkin luultavasti ollut syy siihen että en ainakaan enää näe tulevaisuutta niin synkkänä AI:n kehittyessä kuin yleinen ilmapiiri näiden ympärillä on. Päin vastoin, näen tulevaisuuden enemmänkin positiivisena ja täynnä uudenlaisia mahdollisuuksia ja uskon että työmarkkinoilla on erittäin hyvät mahdollisuudet kehittyä paljon parempaan suuntaan, eli sellaiseen suuntaan mikä tuottaa vähemmällä vaivalla enemmän arvoa ihmiskunnalle.
Laitan alle esimerkiksi muutamia eri aloja joissa tekoälytyökalut voivat olla isoksi hyödyksi.
Elokuvateollisuuden mahdollisuudet
Luovilla ihmisillä on kätten ulottuvilla nykyään työkalut joiden avulla elokuvia tai lyhytfilmejä voi tehdä vaikka kokonaan yksin. Tämä antaa uudenlaisia mahdollisuuksia itsensä ilmaisuun kun enää oma ilmaisukyky ei rajoitu muiden ihmisten aikatauluihin tai taloudellisiin rajoitteisiin.
Mitä useammalla luovalla ihmisellä on pääsy tämänkaltaisiin tekniikoihin, sitä luultavammin tulemme näkemään jatkossa sisällöllisesti laadukkaampia tuotoksia jotka myös näyttävät ammattimaiselta ja ison budjetin filmatisoinnilta. Hyvä elokuva ei synny vain siitä että se näyttää hyvältä, mutta hyvän näköinen visuaalinen tyyli edesauttaa elokuvan kohdeyleisön kasvattamisessa kun se ei enää näytä harrastelijoiden puuhastelun tuotokselta.
Nykyisissä isoissa elokuvastudioissa taas on mahdollista tehdä vaikkapa vaaralliset stuntit kokonaan tekoälytyökaluilla ilman että tarvitsee vaarantaa ihmisten henkiä. Myöskin erikoistehosteet jotka ennen on vaatinut satoja tunteja aikaa voidaan tehdä nopeammassa ajassa. Tämä ei tarkoita automaattisesti myöskään sitä että ne tehdään nopeammin, vaan sitä, että samassa ajassa on mahdollista luoda esimerkiksi 30 erilaista vaihtoehtoa erikoistehosteisiin ja niistä valita se mikä sopii parhaiten kohtaukseen. Tämän myötä samalla työtuntimäärällä voidaan siis saada parempaa jälkeä aikaiseksi kun on enemmän mahdollisuuksia tehdä erilaisia kokeiluita.
Jatkossa myöskin näyttelijöitä voidaan luoda tarpeen mukaan tyhjästä tekoälyllä, mikä auttaa siihen että esimerkiksi taustalla kävelevät “täyteihmiset” voidaan korvata kokonaan millä saadaan elokuvan budjettia pienemmäksi tai vaihtoehtoisesti voidaan sama budjetti käyttää erilaisilla painopisteillä. Esimerkiksi satojen ainoastaan muutamia sekunteja taustalla vilahtavien avustajien palkkaamisen sijaan voidaan enemmän käyttääkin aikaa ja resursseja vaikkapa oikeiden ihmisnäyttelijöiden kanssa kohtauksien hiomiseen, elokuvan leikkaamiseen, äänien parantamiseen tai mihin tahansa muuhun missä sama käytetty rahamäärä tuottaisi katsojille paremman elokuvan katsottavaksi.
Se että asiat voidaan tehdä nopeammin uusilla työkaluilla ei tarkoita sitä että asiat tehdään mahdollisimman halvalla työntekijöitä riistäen ja mahdollisimman monet pihalle potkien kuten tuntuu olevan ajatuksena, vaan sitä että luovat ihmiset voivat tehdä samassa ajassa potentiaalisesti parempaa jälkeä paremmilla työkaluilla.
Ohjelmistokehityksen mahdollisuudet
Ohjelmistokehityksessä tekoäly tarjoaa jo nyt merkittäviä mahdollisuuksia ja hyötyjä niille ketkä näitä työkaluja käyttävät. Väärin käytettynä työkalut tietenkin aiheuttavat vain nopeasti massiivisen tuhon, mutta oikein käytettynä samassa ajassa on mahdollista saada paljon enemmän ja parempaa koodia aikaiseksi.
Jos esimerkiksi bugin korjaamiseen on aikaisemmin mennyt viikko, on mahdollista että saman bugin korjaamiseen menee moderneilla työkaluilla ainoastaan muutamia tunteja. Tämä tietenkin on lopulta kuluttajien etu, sillä parempia ja monipuolisempia ohjelmistoja on mahdollista kehittää nopeammassa ajassa.
Tämän voi nähdä myös tietenkin siten että enää ei tarvita koodareita kun yksi voi tehdä tekoälyllä kaiken, mutta tämä on suhteellisen epätodennäköinen skenaario monessa paikassa. Se että tekoälyllä voi tehdä saman vähemmässä ajassa ei tarkoita sitä että kaikkea voisi tekoälyllä tehdä. Monet tehtävät ohjelmistokehityksessä eivät ole edes ohjelmointia vaan erilaisissa palavereissa asioiden määrittelemistä ja ratkaisuiden etsimistä ennen kuin voi siirtyä varsinaiseen ohjelmointiin.
Näissä tehtävissä tarvitaan luultavasti jatkossakin koodareita, koska jos asiasta tietämätön on määrittelemässä asioita niin lopputuloksena käyttäjä haluaa saada pyöreän kolmion missä on neljä kulmaa. Ihmisen ajattelulle on siis yhä tarvetta jatkossakin.
Lisäksi vaikka yksi ihminen voisikin tehdä tekoälyllä sen mitä aiemmin on tarvinnut viisi ihmistä tekemään, niin miksi firma automaattisesti laittaisi väkeä pihalle? Onko lähtökohtaisena oletuksena siis se, että firmat haluaisivat tehdä vain keskinkertaisia tuotteita mahdollisimman halvalla eikä se, että kun samalla rahalla voidaan uusilla työkaluilla tehdä parempaa niin haluttaisi tehdä parempaa ja saada sitä kautta lisää tulosta firmalle?
Mahdollisuudet hoitoalalle
Aikaisemmat mahdollisuudet joita yllä olen luetellut on koskeneet lähinnä aloja joissa ihmiset työskentelevät tietokoneen ääressä. Oikein käytettynä AI-työkalut mahdollistavat kuitenkin asioiden tehostamista myös muilla markkinasegmenteillä.
Monissa eri paikoissa työntekijöiden aikaa kuluu pakolliseen paperityöskentelyyn ja tietokoneella asioiden kirjaamiseen. Esimerkiksi lääkärin pitää kirjoittaa tietokoneelle potilaan käynnistä merkintöjä ja kirjoittajan nopeudesta ja ohjelmiston vaikeudesta riippuen tässä voi mennä aikaa hyvinkin paljon.
Mikäli modernimpia työkaluja aletaan käyttämään myös näillä aloilla on mahdollista että jatkossa lääkärille jää aikaa enemmän potilaan kohtaamiseen kuin siihen että kuluttaa aikaansa tietokoneelle asioiden kirjaamiseen.
Esimerkiksi puhetunnistus voisi hoitaa sitä mukaa tiivistelmän potilaan sanomisista joista lääkäri käynnin jälkeen kuittaa sen suoraan tai korjaa mahdolliset virheet. Tämä säästäisi lääkärin aikaa ja mahdollistaisi sen että potilaalle jää enemmän aikaa keskustella lääkärin kanssa kun lääkärin aikaa ei mene niin paljoa välttämättömään sivutoimeen eli asioiden kirjoittamiseen ylös tietokoneelle.
Samoin hoitajat joiden pitää kirjoittaa raportit voisivat hoitaa raportin muodostamisen puhumalla jonka jälkeen siitä muodostuisi automaattisesti raportti järjestelmään tekstimuodossa. Tietenkin tämä vaatii että hoitaja on paikassa missä hän voi sanella raportin asiat eikä ympärillä ole ihmisiä jotka eivät saa kuulla niitä asioita, mutta tämä on tietenkin vain yksi esimerkki siitä kuinka aikaa voisi säästää välttämättömästä, mutta varsinaiseen työtehtävään suoraan liittymättömästä oheistekemisestä.
Loppusanat
AI on täällä ja sen kehitys on ainakin vielä tässä vaiheessa hyvinkin nopeaa. Kehitys ei näytä hidastumisen merkkejä, vaan tuntuu että vauhti on kiihtynyt entisestään. Uusia innovaatioita syntyy ja pienemmällä teholla saadaan tehokkaampia tuloksia mikä mahdollistaa viisaasti käytettynä asioiden tehostamisen ihmisiä hyödyntävällä tavalla kuten yllä luettelin muutamia esimerkkejä eri aloille.
On hyvä myös huomata että vaikka luettelin esimerkkejä vain muutaman alan näkökulmasta, on mahdollisuudet tietenkin paljon laaja-alaisemmat. Turhaa työtä voidaan vähentää ja työntekijöiden aikaa on mahdollista ohjata oikeasti merkittävään ja heitä ja muita hyödyttävään työhön monessa paikassa.
Siinä missä vaikkapa kirjanpitoa tehtiin ennen käsin, tietokoneet muuttivat sen uudenlaiseksi alaksi. Kirjanpitäjiä tarvitaan yhä, vaikka tietokoneella voi tehdä itsekin kirjaukset. AI voi jatkossa luultavasti tehdä monet näistäkin töistä, mutta en näe realistista syytä olettaa että AI korvaa kirjanpitäjien työt kokonaan sillä kirjanpitäjien työssä ei heillekään lähtökohtaisesti makseta siitä että he vain naputtelevat numeroita tietokoneelle, vaan siitä, että he myös ymmärtävät mitä ovat tekemässä ja miksi.
Sama pätee myös muihin aloihin. Ihmisille maksetaan lähtökohtaisesti heidän ammatillisesta osaamisestaan ja työn tuloksesta, ei heidän käyttämistään työkaluista. Harva kuluttaja haluaa nykyäänkään maksaa ammattimiehelle 400 työtunnin palkkaa vain siitä ilosta että hän kaivaa ojan lapiolla jos sen voi tehdä kaivinkoneella yhtä hyvin tai paremmin neljässä tunnissa.
Uudet työkalut muuttavat yhteiskuntaa. Uusia työpaikkoja syntyy, osa vanhoista katoaa, mutta luultavamminkin suurin muutos tulee olemaan ainoastaan siinä miten vanhat alat muovautuvat käyttämään erilaisia työkaluja.
Omasta näkökulmastani katsoen AI-työkalujen kehityksen myötä tulevaisuus ei näytä lainkaan synkältä vaan päin vastoin, se näyttää poikkeuksellisen hyvältä. Meillä on käsillämme nyt työkaluja joilla voidaan tehdä asioita nopeammin ja paremmin. Käytämmekö niitä siihen vai teemmekö asioita nopeammin mutta huonommin on meidän oma valintamme.
Lisäksi on hyvä muistaa se, että mikäli on huolissaan siitä että AI vie kaikki meidän työpaikat eikä ihmisille ole enää jatkossa töitä voi aina tällöin kääntyä Patentti- ja rekisterihallituksen puoleen ja aloittaa katsomalla ohjeet siitä kuinka perustaa oma yritys (lue täältä).
Omassa yrityksessään jokainen voi pitää huolen siitä että palkkaa sinne vain ihmisiä töihin, joten niin kauan kuin meillä on kapitalistinen järjestelmä missä ihmiset voivat perustaa ja omistaa itse firmoja ja omaisuutta, ei meillä ole huolta siitä että AI tulee viemään kaikki työpaikat. Jos näin kävisikin, ihmiset voisivat jatkossakin silti perustaa uusia yrityksiä.
Jos oman yrityksen perustaminen ei tunnu vaihtoehdolta mutta on silti huolissaan siitä että työpaikat katoavat, on paras keino äänestää omalla lompakollaan. Paras keino on ostaa aina niistä paikoista missä on ihmiset töissä koneiden sijaan, vaikka se maksaisikin enemmän. Samoin kannattaa aina valita automaattikassa sen sijaan että valitsee pikakassan.
Jokainen valinta minkä rahallaan tekee on valinta sen puoleen mihin suuntaan haluaa asioiden kehittyvän. Mikäli haluaa maailman ilman AI:ta, on hyvä äänestää lompakollaan sillä se on yksi käytännöllisimmistä keinoista maailman muuttamiseen niin tässä kuin monessa muussakin asiassa.
Valinta jää lopulta aina meille ihmisille itsellemme – kuinka tulemme jatkossa toimimaan ja miten tulemme lompakollamme äänestämään. Miten sinä tulet toimimaan?
Leave a Reply