Author: stargazers

Eilen kävin ystäväni Loviisan kanssa tekemässä ensimmäisen varsinaisen kunnollisen valokuvaussessioni filmikameran kanssa. Olen aikaisemmin tietenkin ottanut yksittäisistä tapahtumista ja hetkistä monia kuvia, mutta asioikseen erillistä useamman tunnin kuvaussessiota en vielä ollut tehnyt.

Filmiä olin varannut useamman rullan mukaani ja kaikkiaan kolme rullallista tuli kulutettua. Kaksi niistä kuvasin Pentax MG -kameralla ja yhden Chinon CA-4s:llä. Chinonissa käytin Fomapan 100:aa, Pentaxissa Fomapan 200:aa.

Illalla kuvausreissun jälkeen oli myös jalat hyvin poikki, sillä yli 17.000 askelta päivän mittaan kerkesi tulemaan. Illalla kotona vielä kehitin filmit ja aamulla sitten skannasin koneelle, joten laitan tähän useammankin kuvan nähtäväksi. Näissäkin näkee vielä että filmin kuivaamisessa yms. on vielä hakemista sillä tahroja on siellä täällä ja onnistuinpa ensimmäistä filmiä pyörittelemään pitkin vessan lattiaa useampaan otteeseen kun pyykkipoikien leukojen teho ei ollut kovin kummoinen ja filmin kuivausta yrittäessä se irtosi moneen kertaan. Oppia ikä kaikki 😀

Loviisan omaa taidetta löytää osoitteesta https://loviisatala.com/ joten kannattaa käydä katsomassa hänen töitään mikäli taide kiinnostaa yleisesti!

Ostin joku tovi sitten Fomapan 100 ja Fomapan 200 filmiä 10 rullaa kumpaakin jotta saisin testailtua olisiko näistä edullisista mustavalkoisista filmeistä itselleni yleispäteväksi filmiksi. Fomapan 100 ainakin vaikutti erittäin hyvältä eikä mitään valittamista Fomapan 200:nkaan osalta ensitestien perusteella löydy.

Nämä kuvat on otettu Pentax MG -kameralla jonka ostin muutama päivä takaperin tori.fi sivustolta. Syynä miksi ostin toisen filmijärjestelmäkameran oli se, että halusin toisen samanlaisella objektiivikiinnityksellä olevan filmikameran että voin toisessa pitää esim. mustavalkoista filmiä ja toisessa värillistä, tai esim. että voin kuvaussessioihin ottaa kaksi runkoa joissa on eri pituuden objektiivit.

Filmikameroiden etuna verrattuna digitaalisiin kameroihin on niiden suhteellisen huokea hinta, joten useamman rungon omistaminen ei ole taloudellisesti kovinkaan suuri sijoitus. Esim. tämä Pentax MG + 50 mm F/2 objektiivi maksoi 140 euroa. Jos näitä jaksaa metsästää niin näitä saa jopa 50 eurollakin. Kuitenkin tämä oli hyvässä kunnossa ja tämä löytyi viereisestä rakennuksesta missä itse asun, joten laite oli helppo käydä paikan päällä katsomassa ja varmistaa kunto. Hyvästä kunnosta voi maksaa ekstraakin koska on ainakin jonkinlaiset realistiset syyt olettaa että kamera kestää jatkossakin vielä jonkin aikaa käyttöä. Kovaa kohtelua nähneet kamerat joista sen myös näkee herättävät enemmän epäilyksiä joten parinkymmenen euron säästön takia ei välttämättä jaksa aikaansa käyttää liikaa etsintään tämän hintaluokan tuotteessa.

Ensimmäinen rulla tällä kameralla meni kuitenkin pieleen kuten aikaisemmin kirjoitin, sillä fikseri oli mennyt tehottomaksi enkä tajunnut ajoissa että sen voi helposti fiksata uudelleen.

Laitan alle jotain satunnaisia valokuvia mitä tällä kameralla ja tällä Fomapan 200 -filmillä olen kuvaillut eilen ja tänään.

Ensituntumat tästäkin filmistä ja tästä kamerasta on positiiviset. Tarkoitus on lähteä tekemään kaverin kanssa kuvausreissu, joten näiden kuvien perusteella uskallan huoletta ottaa myös tämän rungon mukaan kuvaussessioon tällä filmillä ladattuna.

Fomapan 200:n etu on sen huokea hinta. 10 rullaa irtosi tarjouksessa 49,99 eur eli 4,99 eur per rulla. Yhdessä rullassa on 36 kuvaa, joten yhden kuvan hinnaksi jää ainoastaan 0,1386 euroa + kehityskustannukset. Siihen hintaan voi jo melkoisen surutta räpsiä kuvia menemään 🙂

Olen nyt hieman päälle kuukauden verran kehittänyt itse filmini kotona. Olen aikaisemmin miettinyt että miltähän kuvat näyttävät jos fiksausvaihe mustavalkoisen filmin prosessoinnissa menee pieleen, eli esimerkiksi jos fiksaa liian vähän aikaa tai fikseri ei enää ole tarpeeksi tehokas eikä se fiksaa kunnolla. Enää tätä ei tarvitse miettiä vaan nyt tiedän käytännön kokemuksesta miltä ne näyttävät.

Eilen tori.fi:stä löysin edullisen lisäkameran joten sen ostettua otin heti 24-kuvan rullallisen testikuvia (myöhemmin kirjoittelen kamerasta varmaankin erillisen postauksen jos saan aikaiseksi). Ennen tämän rullan kehittämistä olin päivällä kehittänyt yhden rullan kuvia ilman mitään ongelmia, mutta tämän uuden kameran kohdalla kuvat menivät totaalisen pieleen.

Ensimmäisenä mietin että onko ongelmana ollut kuvien alivalottuminen, mutta kyseltyäni tästä netistä selvisi että vika onkin mitä luultavammin fiksausvaiheessa. Tämä tuntui oudolta sillä paria tuntia aikaisemmin olin onnistunut ilman mitään ongelmia fiksaamaan yhden rullan, mutta kuinka ollakaan vika oli kuin olikin fiksaamisessa. Fikseri oli menettänyt tehonsa ja lopputulokset olivat tämän kaltaisia.

Oli kyllä Luojan lykky että opin tämän asian testirullan kohdalla, ts. rullan kohdalla jossa kaikki kuvat on otettu noin puolen tunnin sisällä ja räpsitty menemään mitä vain ilman sen suurempaa merkitystä, ainoastaan tavoitteena on ollut vain kuvata rulla nopeasti täyteen jotta pääsen testaamaan kuvien kehittämistä ja näen onko kamera kunnossa.

Oikeiden kuvien kohdalla jos näin olisi käynyt olisi se voinut harmittaa enemmänkin. Myönnettäköön toki että kuvaustahtini on sellainen ollut että oikeiden kuvienkin kohdalla menetys olisi ollut muutaman päivän kuvien verran tai ehkä viikon maksimissaan eli kuvia ei kuitenkaan olisi realistisesti arvioiden menettänyt viikkojen edestä eikä elämässä ole tarkoituskaan selvitä ilman että joskus pettyy kun asiat ei onnistukaan kuten haluaisi.

Ilahduttavaa kyllä sain netistä nopeasti vastauksen mikä meni pieleen ja sen vastauksen myötä koetin eilen illalla fiksaamista uudelleen kuudelle kuvista. Syy miksi tein tämän kuudelle kuvalle enkä koko rullalle oli tietenkin se, että olin jo leikannut filmin ja laittanut negatiivit negatiivilehdille.

Otin vanhasta fikseristä osan pois ja kippasin purkkiin jotta voin viedä sen myöhemmin kierrätyskeskukselle jätelajitteluun. Lisäsin tämän jälkeen vanhan fikserin sekaan uutta lantrattua fikseriä, eli ensin pistin 1 osan fikseriä ja 4 osaa vettä ja kippasin tämän seoksen vanhan seoksen lisäksi. Tämän jälkeen tällä jatketulla fikserillä kokeilin uudelleenfiksausta ja ilahduttavaa kyllä kuvat eivät olleet menneet totaalisesti pilalle vaan uudelleenfiksauksella niistä sai vielä jossain määrin kelvollisia kuvia.

Harmillinen aspekti toki oli siinä että tein loppufilmille uudelleenfiksauksen vasta tänä aamuna kun olin katsonut tulokset ensimmäisen kuuden negatiivin osalta. Tämä oli huono ratkaisu ja uudelleenfiksaus olisi kannattanut ehdottomasti tehdä eilen myös niille, sillä tänään kun aamulla fiksasin loput kuvat oli filmi jo kärsinyt pahasti ja uudemmat fiksatut kuvat eivät enää lähellekään yhtä hyvin onnistuneet ja osa oli turmeltunut jo täysin – ainakin valokuvauksellisessa mielessä, mutta ehkä abstraktin taiteen näkökulmasta ei niinkään.

Mitä tästä opin

Tämä oli mielenkiintoinen kokemus ja kerralla opin monta asiaa tästäkin. Ensimmäinen ja tärkein oppi on tietenkin se, että fikserin kunto pitää tarkistaa selvästi useammin. Olin testannut fikserin kunnon muistaakseni neljä rullaa aikaisemmin, eli olin dipannut pienen pätkän filmiä fikserissä, ottanut aikaa paljonko menee siihen että se fikserissä lilluva filminpätkä muuttuu valoa läpäisemättömästä läpinäkyväksi ja siitä saa ajan kuinka kauan filmiään pitää fiksata. Esim. jos menee minuutti että filmi muuttuu läpinäkyväksi, on fiksausajan oltava vähintään kaksi minuuttia tai jokin tällainen sääntö. Kuitenkin se että filmi muuttuu läpinäkyväksi on jo merkki siitä että fikserissä on vielä tehoa.

Toinen mitä opin oli se, että fikserin hyvän ja normaalin toimivuuden ja toimimattomuuden välillä on suhteellisen nopeakin muutos. Tämä ehkä olisi hitaampi muutos jos fikseriä olisi lantrattu esim. puoli litraa tai merkittävästi enemmän, mutta en ole varma. Oli miten oli, jatkossa tiedän tarkistaa fikserin useammin jolloin tätä ei tarvitse miettiä.

Kolmas mitä opin oli se, että miltä kuvat näyttävät kun ne on fiksattu pieleen. Nyt osaan jatkossa heti arvioida skannaustuloksista mikäli on syytä epäillä fikserin toimivuutta. Lisäksi opin myös sen, että kuivumassa oleva filmi näyttää erilaiselta, siinä on violettia sävyä jos sitä ei ole fiksattu kunnolla joten tuskin tarvitsee edes skannaukseen asti odottaa mikäli samanlainen tapahtuu uudelleen.

Neljäs mitä tästä opin oli se, että filmin voi fiksata uudelleen eikä luultavasti mitään ongelmaa ole jos asian huomaa suhteellisen nopeasti ja lantraa vain uuden lantringin ja toistaa prosessin. Tällä kertaa uudella yrittämällä ei tullut kovin hyviä tuloksia monen kuvan osalta siksi, että en tiennyt alunperin ongelman olleen tässä työvaiheessa enkä myöskään tajunnut kuinka nopeaa negatiivin pilaantuminen on jos se on fiksattu huonosti. Jos olisin tämän tiennyt, olisin vain laittanut uuden fikserin ja toistanut tämän työvaiheen heti eikä yhtään kuvaa luultavasti olisi mennyt pieleen.

Viidentenä oppina ja muistutuksena tässä on tietenkin se, että on hyvä kuvata paljon kuvia ja kehittää nopealla tahdilla. Jos olisin kerännyt kuukauden ajan yhteen rullaan kuvia ja vasta sitten kehittänyt filmin ja olisin tehnyt silloin tämän virheen niin olisin menettänyt kuvia pitkältä ajalta ja harmitus olisi aivan erilainen. Tämän filmin tapauksessa harmitus on suhteellisen mitätön ellei jopa olematon sillä koko rulla oli muutenkin ainoastaan testikuvia varten tarkoitettu ja kuvat otettu todella lyhyen ajan sisällä.

Tekemällä oppii ja nyt tietää jälleen asioita joita ei olisi tiennyt ja tajunnut ellei itse olisi konkreettisesti sitä kokenut. Ei siis muuta kuin lisää filmiä kameroihin ja jatkamaan kuvaamista.

Muutamia viikkoja takaperin tilatessani negatiiveille säilytyspapereita tilasin myös samalla kokeiluun Fomapan 100 Classic -filmiä yhden rullan. Olen aikaisemmin kuvannut mustavalkoiset kuvat jotka olen kotona kehittänyt Ilford HP5+ -filmille joten oli mielenkiintoista koettaa eroaako Fomapan kuinka paljon Ilfordin filmistä.

Tietenkin yhden rullan perusteella tuskin vielä kovin suurta varmuutta saa ja tällä hetkellä jääkaapissa onkin odottamassa lisääkin näitä rullia kun näitä sattui olemaan tarjouksessa PhotoStellalla. En tilausta tehdessä kuitenkaan vielä ollut yhtään rullaa tälle filmille kuvannut enkä kehittänyt, joten 10 rullallista ostin ihan vain sokkona toivoen parasta. Muutenkin on parempi kuvata monta rullallista samaa filmiä että varmemmin osaa mielipiteensä filmistä muodostaa.

Ensimmäisen rullan perusteella ensituntumaksi jäi että tässä filmissä olisi voimakkaammat kontrastit kuin Ilfordin HP5+:ssa. Tietenkin filmit ovat myös ISO-arvoltaan erilaisia, joten aivan suoraa päättelyä itse filmien eroista on ehkä turhaa tehdä kun ISO-arvo on tässä 100 ja Ilfordissa 400. Lisäksi kehitysaikana Rodinal/Adonal kehitteellä 1:50 mittasuhteella käytin tässä 9 minuutin kehitysaikaa kun Ilfordilla olen käyttänyt 11 minuuttia. Ajat eri filmien suositelluille kehitysajoille olen kaivanut Massive Dev Chartin iPhone-ohjelmasta jonka vuoksi tässä käytin lyhempää aikaa kuin Ilfordin kanssa.

Tämän postauksen kuvat on skannattu Plustek 8200i filmiskannerilla käyttäen SilverFast 9 SE -ohjelmistoa. Kuvat on skannattu 2400 DPI:llä ja käytetty NegaFixissä Vendorin arvona Ferrania, Typenä FG:tä ja ISO/ASA arvona 100:aa. Syynä tähän on se, että Fomapanille ei ollut omaa profiilia SilverFast 9:ssä ja joku kertoi netissä jollain foorumilla että on käyttänyt tätä. Koetin itse ja pidin tuloksista joten jätin kyseisen valinnan itsellekin käyttöön.

Kaikki kuvat on otettu Chinon CA-4s kameralla käyttäen Chinon 50 mm F/1.7 objektiivia.