Viime viikolla aloitin hieman optimoimaan tämän blogin nopeutta havaittuani muutamia todella helposti toteutettavissa olevia optimointeja.
Muutoksen myötä sivuston uudempien postauksien pitäisi latautua nyt nopeammin, erityisesti niillä käyttäjillä jotka ovat hitaamman nettiyhteyden päässä. Vanhempia postauksia en ole käynyt läpi ja optimoinut niitä, mutta viime keskiviikon jälkeen julkaistuiden postauksien sekä tietenkin kaikkien jatkossa julkaistavien postauksien pitäisi ladata nopeammin merkittävästi pienennettyjen kuvien myötä.
Koetin kuvien pienentämisen lisäksi W3 Total Cache -lisäosaa mutta tällä sivulla nykyisillä kävijämäärillä ei hyötyä tullut lainkaan joten otin lisäosan pois käytöstä samantien. Pitänee jossain vaiheessa koettaa keksiä myös muita optimointeja kunhan aikaa on.
Kaupungissa asumisessa yksi parhaista puolista itselleni on tarjonnan monipuolisuus mm. kulttuurin ja viihteen saralla. Viime viikolla satuin löytämään netistä tietoa että Helsingissä Harjussa (Vaasankatu 27) sijaitsee elokuvia ja televisiosarjoja myyvä liike nimeltään Pieni leffakauppa joten hyppäsin keskustassa ratikkaan ja pärräilin paikalle ihmettelemään minkämoisesta liikkeestä mahtanee olla kysymys.
Toisin kuin nimestä voisi kuvitella, ei liike ole mitenkään erityisen pieni, ei fyysisesti eikä etenkään valikoimaltaan. Valikoimaa riitti useiden hyllyjen verran, tuotteet oli lajiteltu siten että niitä oli inhimillistä löytää ja valikoiman monipuolisuus ei ainakaan jättänyt allekirjoittanutta kylmäksi. Valikoimasta löytyi niin perinteisiä block buster -leffoja kuin suurelle yleisölle vähemmän tunnettuja teoksia – importteja unohtamatta.
Esimerkiksi itseäni ilahdutti havaita että täältä löytyy paljon vampyyrielokuvia joita en omista, joita en ole nähnyt ja myös paljon sellaisia joiden olemassaolosta en edes tiennyt ennen täällä käyntiäni. Ei ole vaikeaa arvata että tänne täytyy suunnata useammankin kerran tulevaisuudessa kun olen etsimässä uusia vampyyrifilmejä – tai melkeinpä mitä tahansa muutakin.
Elokuvia oli niin DVD:nä kuin BluRaynä mutta yksittäisiä käytettyjä Ultra HD -elokuviakin satuin bongaamaan varsin edulliseen hintaan. En kysynyt olisiko siellä ollut myös uusia Ultra HD -elokuvia koska en siihen hätään niitä ollut kuitenkaan ostamassa. Myös televisiosarjojen seuraajille valikoimaa löytyi monipuolisesti eri tyylilajeista.
Paikasta jäi varsin positiiviset fiilikset. Valikoima Pienessä leffakaupassa on hyvä, sen sijainti on sellainen että sinne pääsee keskustasta helposti ratikalla, palvelussa ei ollut mitään valittamista ja hintataso on varsin tolkullinen.
Käymisen arvoinen paikka elokuvien keräilijöille ja harrastajille. Lisätietoja löytää mm. kaupan Facebook-sivulta.
Peter Webberin ohjaama Girl with a pearl earring (IMDB) joka suomalaisittain on käännetty muotoon Tyttö ja helmikorvakoru on vuonna 2003 julkaistu draamaelokuva jonka pääosissa nähdään Scarlett Johansson ja Colin Firth. Elokuva pohjautuu Tracy Chavalierin vuonna 1999 julkaistuun romaaniin ja romaanin tapaan se kertoo hollantilaisen taidemaalari Johannes Vermeerin noin vuonna 1665 maalaaman samaa nimeä kantavan teoksen fiktiivisen tarinan.
Elokuvan tarinassa Griet (Scarlett Johansson) tulee piiaksi Vermeerin (Colin Firth) perheen taloon. Valitettavasti kaikkia talon asukkaita järjestely ei tunnu miellyttävän ja Griet saakin kohdata tehtävässään myös epämukavaa kohtelua isäntäperheensä luona. Kuitenkin talon isäntä, taidemaalari Vermeer kohtelee Grietiä paremmin ja yhteistä aikaa tulee vietettyä enemmänkin joka on omiaan lisäämään huhuja ja aiheuttamaan kitkaa useiden henkilöiden välillä. Lopulta Van Ruijven (Tom Wilkinson) tekemän taulutilauksen vuoksi Griet päätyy Vermeerin tunnetuimman taideteoksen malliksi.
Girl with a pearl earring on tarinansa osalta mielenkiintoinen fiktiivinen näkemys historiallisen taideteoksen synnystä joka onnistuneilla roolisuorituksilla ja tyylikäällä ohjauksella erottuu selkeästi edukseen.
Griet (Scarlett Johansson) ja Vermeer (Colin Firth)
Kiehtovan tarinan vahvinta antia oli se kuinka kohtalaisen vähäeleisellä kerronnalla on onnistuttu luomaan mielenkiintoiset ja monipuoliset henkilöhahmot jotka kertovat itsestään tarpeeksi kertomatta katsojalleen kuitenkaan liikaa. Se rakentaa henkilöhahmoista katsojalleen tarpeeksi selkeän kuvan jättäen kuitenkin tilaa tulkinnalle hahmojen välisistä suhteista ja asioiden merkityksistä.
Epäilykset, mustasukkaisuus, rakkaus, valheet ja juonittelu talon sisällä on omiaan luomaan tapahtumaympäristön missä on tilaa miettiä kunkin hahmon roolia jonkinmuotoisessa taustalla tapahtuvassa valtataistelussa missä yhteiskunnallisesti hierarkia on selkeä mutta todellisuudessa kulissin takana tapahtuu merkittävästi enemmän.
Esimerkiksi henkilöhahmoista Vermeerin vaimosta Catharinasta (Essie Davis) rakentuu kuva oman arvonsa tietävästä itsevarmasta mutta hieman ylimielisestä ja etäisestä snobista joka kuitenkin saa huomata mustasukkaisuuden ja pelon nousevan esiin kun yhteiskunnallisesti vähäisemmässä osassa oleva palvelustyttö vie isännän huomiota tarpeettoman paljon.
Catharina (Essie Davis) ja Van Ruijven (Tom Wilkinson)
Vermeeristä muovautuu mielikuva taiteilijasta joka pyrkii parhaansa mukaan täyttämään yhteiskunnalliset velvollisuutensa ja pitämään perheensä tyytyväisenä mutta joka kuitenkaan ei koe olevansa ymmärretty ennen kohtaamistaan Grietin kanssa. Grietistä syntyy mielikuva hieman epävarmasta, ujosta ja nöyrästä piiasta jossa on kuitenkin enemmänkin ulottuvuutta kun vain oikea ihminen osaa sen löytää.
Kokonaisuutena Girl with a pearl earring on mestariteos joka löysi paikkansa myös Suosituksia-sivulleni.
EDIT: Artikkelia on muokattu 2020-05-18. Alkuperäisessä tekstissä oli virheellisesti kerrottu elokuvan pohjautuvan novelliin eikä romaaniin johon se oikeasti pohjautuu. Samalla tekstiin lisätty linkki elokuvan IMDB-sivulle.
Muokattu 15.05.2025 – Muunnettu sivu nykyiseen WordPressin käyttämään blokkimuotoon.
Piirimyyjä on Ruosniemen panimon panema American Pale Ale. Vahvuutta on 5.2 % ja sen IBU-arvo on 37. Lisätietoja panimosta ja heidän valikoimastaan löytyy osoitteessa https://ruosniemenpanimo.fi/.
Oluesta ensimmäisenä kiinnittyy huomio mielenkiintoiseen etikettiin ja sen piirtotyyliin joka luo mukavasti persoonallista ilmettä. Pullon aukaistua erottaa mukavan raikkaan hedelmäisen tuoksun joka säilyy sen jälkeenkin kun sisältö on siirtynyt pullosta tuoppiinsa. Vaahtoaminen oluessa on maltillista eikä tuoppiin kaatamisessa tarvitse juurikaan varoa ylitse kuohumista. Vaahto on kohtalaisen paksua mutta nopeasti pinnalta pois haihtuvaa sorttia.
Suutuntuma on raikas, kesäinen, greippinen ja sitrusmainen. Se on makunsa osalta suhteellisen kepeä ja aavistuksen laimea. Siinä on hieman pistävyyttä joka nousee omaan makuuni tarpeettoman selkeästi esiin, kuitenkin siten että se ei käy häiritsemään yhden oluen nauttimisen aikana. Jälkimaku jättää hieman kuivan suun sillä greipin katkeruus ja väkevyys nousee vahvemmin esiin jälkimaussa. Kokonaisuutena piirimyyjä on kuitenkin kelvollinen kesäolut.
Piirimyyjän seuralaisena toimii esim. No Doubt – Just a girl tai Garbage – I think I’m paranoid.
Long Hua on kiinalainen ravintola joka sijaitsee Vantaan Tikkurilassa osoitteessa Tikkuraitti 15, eli käytännössä aivan Tikkurilan Prisman vieressä. Tikkurilan ravintolan lisäksi Long Hua -ravintola löytyy heidän nettisivujensa mukaan myös Keravalta.
Koska satuin olemaan paikalla lounasaikaan ateriavalinnaksi tuli valittua lounasbuffet. Ravintolasta voi tilata myös á la carte monipuolisesti aterioita niin porsaasta, kanasta, ankasta kuin monista muistakin vaihtoehdoista.
Ateria sujuu lounasaikaan samaan tapaan kuin suurimmassa osassa ravintoloita joissa on tarjolla lounasbuffet. Käytännössä siis mennään tiskille, maksetaan ateria ja otetaan valikoimasta oman mielen mukaan sitä mitä mieli tekee ja sen verran kuin kokee tarvetta olevan.
Sushin lisäksi muitakin ruokia on tarjolla
Kuten lähes kaikissa muissakin sushi-paikoissa oli täälläkin lounasbuffetissa sushin lisäksi tarjolla myös salaattiaineksia (kurkkua, tomaattia, fetaa), paistettuja nuudeleita, friteerattua kanaa, minikevätkääryleitä, hapanimeläkastiketta sekä erilaisia liharuokia.
Mielenkiintoisena poikkeamana täällä ateriaan kuului lasillinen limpparia samaan hintaan siinä missä yleensä vastaavanlaisissa ravintoloissa tarjolla on kannullinen vettä. Monien muiden kiinalaisten ravintoloiden tapaan myös rahkaakin oli tarjolla. Jälkiruoaksi löytyi kahvia tai teetä.
Sushi oli täällä paikassa todella hyvää ja maistui tuoreelle, eli esimerkiksi riisi ei ollut sellaista mikä olisi jo kerennyt kuivahtamaan.
Long Hua sisältä kuvattuna
Mielenkiintoisesti täällä paikassa wasabi oli merkittävästi tujakampaa kuin muissa käymissäni kiinalaisissa ravintoloissa. Siinä missä tavallisesti wasabi iskee makuhermoon sekunnissa ja toisessa mokomassa on jo terävin potku mennyt ohi, täällä wasabi tuntui voimakkaammin vielä useamman sekunnin päästä. Ihan mukavaa vaihtelua oli koettaa erilaista wasabia.
Paikka oli tilava ja siisti, väkeä kävi paikan päällä muitakin (joka on aina hyvä merkki), palvelu oli tavallista perushyvää tasoa ilman mitään valittamista ja hintataso oli varsin edullinen. Ateria irtosi 10 euron hintaan ja paikassa kävi myös Edenredin lounaskortti.
Long Hua ulkoapäin
Blogiin en olekaan tainnut aikaisemmin kirjoittaa ruokapaikka-kategorian postauksiin lounasbuffet-paikoista, mutta ehkä näistä täytyy joskus muistakin kirjoittaa sillä moni hyvä ruokapaikka jää muutoin mainitsematta. Kokonaisuutena Long Hua oli tähän mennessä yksi parhaista – ellei jopa paras – testaamistani kiinalaisten ravintoloiden lounasbuffeteista.
Mikäli sushista tai kiinalaisesta ruoasta yleisesti pitää on tämä kokeilemisen arvoinen lounaspaikka mikäli Tikkurilan suunnilla sattuu pyörimään.
