Aleksin Blogi

Author: stargazers

  • Peliarvostelu: Call of Duty: WWII (Xbox One X)

    Tuttua tarinaa

    Savua päin

    Call of Duty: WWII on Sledgehammer Gamesin kehittämä ja Activisionin vuoden 2017 marraskuussa julkaisema ensimmäisen persoonan kuvakulmasta koettava ammuntapeli. Peli on saatavana PC:lle, Playstation 4:lle sekä Xbox Onelle jonka versioon tämä arvostelu pohjautuu.

    Kuten nimestä voi päätellä sijoittuu Call of Duty: WW II tarinansa osalta toisen maailmansodan aikajanalle. Pääsääntöisesti pelin kampanja koetaan protagonistina toimivan Ronald “Red” Danielsin silmin vaikkakin yksittäisiä kohtauksia pelissä pelataan myös muiden hahmojen perspektiivistä käsin.

    Vaihtelun vuoksi tarinassa pyritään kertomaan edes hieman taustaa päähenkilöstä ja hänen historiastaan erilaisten välivideoiden ja flashbackien avulla. Muilta osiltaan tämä menee tuttuna ja turvallisena Call of Dutynä ilman suuria muutoksia.

    Puuduttavaa paahtamista

    Monin osin WW II:n kampanja on varsin mukiinmenevää räimettä jossa päästään taistelemaan niin maalla kuin hieman myös ilmassakin. Taisteluissa pääsääntöisesti liikutaan jalkaväkenä mutta välillä hypätään tankin kyytiin ja toisinaan harrastetaan myös ilmantorjuntaa ja kaahataan jeepillä pitkin sotatannerta.

    Kirkko palaa – Tarina ei kerro oliko norjalaiset black metallistit tämä tapahtuman takana

    Monipuolisuus kuulostaa teoriassa kiinnostavalta mutta käytännössä alle 7 h kestävässä kampanjassa näin monen eri elementin tunkeminen tuntui vain tympeältä ja puuduttavalta flowta rikkovalta ominaisuudelta. Pidemmässä kampanjassa monipuolisuus toimisi paremmin mutta erityisesti ilmantorjuntatykeillä lentokoneiden alas ampuminen ja ilmataisteluosuus tuntui tässä kampanjassa erityisen turhalta.

    Erityistä kiitosta en valitettavasti voi antaa myöskään autolla kaahailuista. Kohtaukset sinänsä sopivat tarinaan ja olivat ihan mukavaakin vaihtelua mutta tekninen toteutus jätti valitettavasti toivomisen varaa. Auton ohjattavuus oli täysin luonnottoman tuntuinen ja kaasu pohjassa sai painaa menemään niin mutkissa kuin suorallakin. Valitettavasti kiehtovuus autolla ajamiseen menettää hohtonsa jos ohjattavuus on tätä luokkaa.

    Tarina jossa pyritään edes jollain muotoa kertomaan henkilöhahmon historiaa on parempi kuin ei tarinaa ollenkaan. Tarina oli välttävää tasoa mutta syvyyttä tai tunnetta ei henkilöhahmoista löydy vaikka kuinka koettaisi sellaista kaivaa. Hahmojen elämät ja kuolemat eivät liikuttaneet mihinkään suuntaan missään vaiheessa joten tarinalta ei kovin suuria kannata odottaa.

    Juoksuhaudoissa sai juosta monet kerrat

    Pieniä bugeja myös löytyi sieltä täältä. Eräässä vaiheessa peli teki automaattisen tallennuksen sellaiseen kohtaan jossa energiat olivat niin vähissä että kohtausta ei ollut realistista päästä loppuun ilman että joutui kohtauksen aloittamaan alusta. Samassa kohdassa pelistä hävisi kaikki äänet jonkin bugin seurauksena eikä nekään palannut ennen kuin aloitin koko kohtauksen alusta.

    Lisäksi pientä bugaamista oli myös eräässä kohtauksessa missä piti valita dialogeista oikea valinta. Aina kun valinnan teki aukaisi peli pysäytysvalikkonsa. Hieman yllättävää että näinkin selkeä bugi vielä peliin on jäänyt näinkin pitkäksi aikaa.

    Oli siinä myös hyvääkin

    Typeryyksien ja puuduttavuuksien lisäksi peliin mahtui paljon myös hyviä elementtejä. Tuttuun tapaan tässäkin Call of Dutyssä kaikki perusasiat toimivat pääpiirteittäin hyvin eli pelattavuus on yleisesti hyvää tasoa, grafiikat on miellyttävät katsella, äänet on toimivat ja musiikit on hyvät.

    Tankki täynnä kohden autuaampia metsästysmaita

    Pidin myös siitä että pelissä oli pienimuotoisia hiippailukohtauksiakin. Vaikka ne eivät olleet kovin suuressa roolissa oli ne silti mukavaa vaihtelua sillä hiiviskely oli vaihtoehtoinen lähestymistapa. Samoin välissä oli myös lyhyitä kohtauksia joissa ei sodittu vaan jossa täytyi liikkua rakennuksessa ja etsiä sieltä oikea henkilö ja olla paljastumatta vihollisille antamalla dialogeissa vääriä vastauksia.

    Lisäksi pidin siitä että pelaajalla ei ollut automattista regeniä vaan energian vähennyttyä sai energiaa ainoastaan health packeista. Myös mukavan lisän peliin toi joukkueen muiden sotilaiden antamat tarvikepakkaukset. Käytännössä siis omilta tiimikavereilta pystyi pyytämään lisää ammuksia, lisää kranaatteja ja lisää health kittejä. Näissä oli kuitenkin hyvä tasapaino eikä näitä pystynyt koko aikaa heiltä pyytämään. Samoin tarvikkeet oli eri henkilöillä joten taistelukentällä sai juosta toisten tiimiläisten luo hakemaan täydennystä mikäli muualta ei löytänyt etsimäänsä.

    Jättää kylmäksi

    Viva la revolución!

    Vaikka Call of Duty: WWII oli monessa mielessä mukiinmenevä peli jossa oli jonkinlaista yritystä edes juonessakin jätti se itselleni silti fiiliksen keskivertoa tylsemmästä CoDista. Monet peliarvostelijat ovat tätä kehuneet sarjan parhaimapna pelinä vuosiin mutta oma mielipiteeni menee täysin päinvastoin. Sen liiallinen kaikkea kaikille -tyylinen ajattelumalli ei vain toimi lyhyessä kampanjassa ilman että se rikkoo pelattavuutta.

    Pelasihan tämän kampanjan kerran ja ehkä saatan joskus pelata sen toisenkin kerran mutta ei tästä valitettavasti liikaa päässyt innostumaan.

    Arvosana: 6,5/10

  • Salaliittosunnuntai: Illuminati

    Kaiken näkevä silmä

    VAROITUS! Mikäli olet kovin herkkäuskoinen tai mikäli medialukutaito ja lähdekritiikki eivät kuulu vahvuuksiisi on mahdollista että tämä ja muut potentiaalisesti tulevat salaliittosunnuntai-postaukset eivät ole sinua varten! Sisältö saattaa aiheuttaa ahdistusta mikäli näitä juttuja on taipumus lähteä pitämään kritiikittömästi totena!

    Historiaa

    Illuminati on luultavasti vähiten salainen salainen salaseura tai se ainakin kilpailee siitä tittelistä vahvasti vapaamuurareiden kanssa. Illuminatin merkitys salaliiittoteorioissa on kuitenkin aivan omaa luokkaansa sillä monessa salaliittoteoriassa taivutaan ajattelemaan että kaikkien isojen asioiden takana on Illuminati.

    Illuminati on latinaa ja tarkoittaa valaistuneita. Salaseuran perusti Baijerissa jesuiittaoppinut Adam Weishaupt vuonna 1776. Salaseuran tavoitteena oli korostaa järkeä ja vähentää kirkon ja valtion valtaa. Järjestän tarkoituksena oli kasvattaa jäsenistä moraalisia ja rationaalisia yksilöitä jotka olisivat vapaita kirkon ja valtion uskonnollisista ja poliittisista rajoituksista. Salaseuran todelliset päämäärät oli aikomus paljastaa jäsenille vasta heidän saavutettuaan tietoisuuden ja ymmärryksen papillisen tason.

    Järjestö pyrki tavoitteeseensa jäsentensä tekemillä havainnoilla ja raportoinneilla itseään ylemmille jäsenille joiden avulla heillä oli mahdollisuus valvoa yleisiä mielipiteitä, rajoittaa vallanpitäjien ja vallankumouksellisten valtaa ja sitä kautta luoda pelkoa vihollisiinsa. Illuminatin kerrotaan ottaneen vaikutteita useammasta eri lähteestä – kuuliaisuutta oli opittu jesuiitoilta, kokeet ja seremoniat vapaamuurareilta ja maanalaiset mysteerit ja pelottomuus temppeliherroilta.

    Adam Weishaupt, Illuminatin perustaja

    Alkuaikoina Illuminatit tekivät yhteistyötä myös vapaamuurareiden kanssa. Kuitenkin yleinen asenneilmapiiri muuttui Baijerissa siten että Illuminateihin väen värvääminen muuttui kuolemalla rangaistavaksi toiminnaksi vuonna 1787. Seuran toiminta meni maan alle ja perustaja Weishaupt itsekin tuomitsi järjestön. [1]

    Nykyaika

    Vaikka Illuminatin kerrotaan menneen maan alle ja mahdollisesti kadonneen elää usko Illuminatin vaikutusvallasta yhä salaliittopiireissä vahvana. YouTubesta löytää hakusanalla Illuminati yli kuusi miljoonaa hakutulosta joten järjestö ei ota kuollakseen ainakaan ihmisten kiinnostuksen kohteista.

    Monissa nykyajan teorioissa uskotaan siihen että Illuminati hallitsee koko maailmaa. Tavoitteena heillä on saavuttaa niin sanottu Uusi maailmanjärjestys joka on luonteeltaan authoritaarinen ja kapitalistinen hallinto. Lisäksi teorioita on siitä että kyseinen salaseura vaikuttaa maailman talouteen, valuuttakursseihin, vaaleihin ja niiden lopputuloksiin sekä salamurhiin.

    Yksi potentiaalinen syy miksi Illuminatin uskotaan hallitsevan taloudessa taustalla on Yhdysvaltojen dollarissakin nähtävä Kaiken näkevä silmä jota salaseura käytti symbolinaan. Samaa symbolia mäkee myös Suomessa kirkoissa joten on helppoa ymmärtää miksi salaliittoteoriat järjestöstä pysyvät voimissaan. Esimerkiksi tässäkin blogissa on muutama postaus kirkkokuvissa joista kyseinen symboli löytyy eli ainakin Helsingin vanha kirkko sekä Espoon Leppävaaran luterilainen kirkko.

    Dollarin kuvassa on pyramidin päällä nähtävissä Kaiken näkevä silmä

    Illuminatin vaikutuksesta nykyaikana löytyy paljon artikkeleita. Esimerkiksi on teorioita siitä että Euroopan Unioni on osa Illuminatin salajuonta jolla saadaan kansakunnat yhdistettyä yhden ja saman hallinnon ja rahaliikenteen alaisuuteen. [2]

    Salaseura elää ja voi hyvin myös populäärikulttuurissa. Illuminatiin viitataan peleissä, elokuvissa, kirjallisuudessa ja kaiken näkevän silmän symboliikkaa nähdään monissa eri musiikkivideoissakin. [3]

    Omat ajatukseni aiheesta

    Illuminati on ehdottomasti kiehtovimpia salaliittoteorioita joihin vuosien mittaan olen perehtynyt sillä moni muu salaliittoteoria rakentuu tämän teorian pohjalta. Se nivoutuu erittäin kiehtovasti niin isoihin poliittisiin suuntaviivoihin kuin matalammalla tasolla aivan tavan kansan keskuuteenkin populäärikulttuurin muodossa ja on siten omiaan luomaan mielikuvaa kaiken takana vaikuttavasta voimasta joka hallitsee koko maailmaa.

    Olen kohtalaisen skeptinen Illuminatin olemassaoloon ainakaan sen sellaisessa laajuudessa kuin sen yleisesti uskotaan olevan. Uskon tietenkin että erilaisia salaliittoja on ollut aina ja tulee aina olemaan, mutta en usko että kaiken taustalla olisi yksi yksittäinen suuri järjestö joka kontrolloi kaikkea. Enemmänkin pidän Illuminatia sellaisenaan kiehtovana ajatuksena jolla ihmiset vain haluvat selittää monimutkaisia yhteiskunnallisia ongelmia yksinkertaisessa muodossa.

    Joidenkin salaliittoteoriitikkojen kohdalla tuntuu myös siltä että kyseiseen järjestöön halutaan uskoa vain jotta voisi ulkoistaa vastuun ottamisen omasta elämästä jonkin muun harteille. Ihmisellä pitää aina olla jokin tarpeeksi epämääräinen syntipukki jota voi syyttää kun yhteiskunnassa tai omassa elämässä asiat menevät huonosti. Illuminati tarjoaa tähän mitä parhaimman vaihtoehdon sillä se vaikuttaa välillisesti kaikkeen ja se on tarpeeksi epämääräinen jotta sitä vastaan on mahdotonta käydä taistoon.

    Lähteet:

  • Perjantaipullo: Patronus Weissbier

    Patronus Weissbier

    Patronus Weissbier on saksalaisen Perlenbacherin valmistamaa vehnäolutta jota myydään ainakin joissain LIDL-myymälöissä. Alkoholitilavuus on 5,5 % ja muita tietoja oluesta ei sitten tunnu löytyvänkään.

    Olut on lähes tuoksuton niin pullosta kuin lasistakin nuuhkaistessa. Lasiin kaadettaessa olut vaahtoaa kauniisti jättäen pinnalleen kepeän mutta lähes mauttoman makuisen vaahdon. Väri on omaan silmääni miellyttävä.

    Maku on kohtalaisen raikas ja siinä on hieman karamellimaista vivahdetta. Harmillista kyllä olut silti vahvuudestaan huolimatta jättää kaipaamaan hieman vahvempaa tuntua sillä tallaisenaan olut on kohtalaisen laimea ja siihen olisi toivonut enemmän tunnetta. Kuitenkin se on ihan menettelevä perustasoinen vehnäolut jonka voi silloin tällöin nauttia. Yksittäisinä pulloina satunnaisesti toimii mutta ei erotu mitenkään poikkeavasti joukosta.

    Musiikkina tämän kanssa sopii mm. Jamiroquai – Virtual insanity sekä A Fine Frenzy – Almost lover.

  • Kokkailukeskiviikko: Fusillia chilisoossilla ja HK:n sinistä

    Valmis annos

    Tämänkertaisena kokkailukeskiviikkona tuli laitettua jälleen helppoa ja edullista kotiruokaa. Tämänkertaisena ateriana tuli keitettyä fusillia joka on siis pastaa joka valmistetaan viljasta ja heitettyä sen sekaan chilisoossia. Tämän sitten söin uunissa laitetun HK:n sinisen kanssa.

    Kokkailu alkoi normaalisti eli vettä kattilaan, levy lämpiämään ja kun vesi kiehuu heitin fusillit kattilaan. Odotellessa veden kiehumista oli kuitenkin aikaa laittaa myös uuni päälle 225 asteeseen, kuoria HK:n sininen kuorestaan pois, ottaa lerssistä pakolliset uhripalat (eli päätypalat jotka aina syödään raakana) ja nakata makkara uuniin odottelemaan syömistä.

    LIDL:stä löytyvää chilisoossia tuli testattua

    Koska tämänkaltaisen aterian olen ennenkin varmasti jo kokkaillut halusin koettaa hieman maustaa tätä eri tavalla. Käytännössä siis mukaan astui LIDL:ssä myytävä chilisoossi jota myydään yllä olevan kuvan mukaisessa purkissa. Kuten aina chili-soosseissa ja muissa tulisissa mausteissa on odotettavissa täysin villi kortti josta ei tiedä yhtään miten tulista seltä on tulossa ennen kuin sitä maistaa.

    Fiksummat olisivat varmasti maistaneet jo astiasta suoraan tulisuutta mutta halusin elää villiä elämää vailla turhia nössöilyitä missä järki ei aseta tarpeettomia rajoitteita empiiristen tutkimusten tielle joten heitin kastiketta suoraan fusillien sekaan heti kun ne olivat valmiita ja olin vedet kaatanut pois. Kastike ei ollut kuitenkaan tulista joten ruoan sai syötyä yhtä helposti kuin ilman tätä kastikettakin.

    Uunista tullut lenkki josta on uhripalat jo otettu

    Pastan kiehumisen ja lenkin uunissa lämpenemisen aikana on hyvin aikaa myös pilkkoa salaatit lautasen reunalle. Omassa annoksessani käytin kurkkua, paprikaa, raejuustoa ja fetajuustoa joten kovin monipuolisesti salaattia ei tullut väännettyä mutta tarpeeksi kuitenkin että lautaselle saa mukavasti väriä ja tuoreutta sekaan.

    Kokonaisuutena ateria oli ihan perusjees, helppo ja edullinen kotiruoka jonka valmistamisessa ei tarvitse olla mikään Master Chief (sic) onnistuakseen.

  • Peliarvostelu: Life is Strange: Before the Storm (Xbox One X)

    Chloe Price

    Tyyntä ennen myrskyä

    Life is Strange: Before the Storm on amerikkalaisen pelitalon Deck Ninen kehittämä ja Square Enixin julkaisema interaktiivinen draamaseikkailupeli. Se on saatavana PC:lle, Xbox Onelle sekä Playstation 4:lle. Oma arvosteluni pohjautuu Xbox One X -versioon.

    Aikaisemman pelin tavoin peli on jaettu episodeihin. Siinä missä Life is Strange oli jaettu viiteen episodiin oli Life is Strange: Before the Storm jaettu kolmeen episodiin joista ensimmäinen julkaistiin digitaalisesti vuoden 2017 elokuussa, toinen julkaistiin saman vuoden lokakuussa ja viimeinen episodi julkaistin joulukuussa 2017.

    Itse odotin pelistä fyysistä julkaisua joka tapahtui muutama viikko takaperin eli maaliskuun alkupuolella. Varsinaisten kolmen pääepisodin lisäksi pelin fyysisesti myytävässä erikoisversiossa tulee noin tunnin mittainen lisäepisodi joka pelataan alkuperäisen pelin protagonistilla Max Caulfieldillä. Lisäepisodi sijoittuu aikaan ennen Before the Stormin tapahtumia.

    Ajassa taaksepäin

    Rachel Amber valmistautumassa esitykseen

    Life is Strange: Before the Storm sijoittuu ajallisesti vuoteen 2010 eli tarina sijoittuu kolme vuotta aikaisemmaksi kuin aikaisemmin julkaistu pääpeli Life is Strange. Before the Stormissa protagonistina toimii aikaisemmasta osastakin tuttu Chloe Price, mutta mikäli aikaisempaa peliä ei ole pelannut ei tästä ole mitään haittaa – melkeinpä jopa päinvastoin.

    Chloen lisäksi suuressa osassa on myös Rachel Amber joka nimenä on tuttu myös aikaisemmasta osasta ja myöskin monet muut tutut henkilöt tullaan näkemään näissäkin episodeissa.

    Tarinasta ei kovin paljoa pysty kertomaan ilman että sitä spoilaa, mutta lyhykäisyydessään tarina kertoo Chloen vaiheista ja siitä kuinka hänen elämänsä on muovautunut niihin uomiin joissa se alkuperäisessä pelissä tullaan näkemään.

    Verkkaista vaeltamista

    Pelihahmoa liikutellessa nähdään hänet kolmannen personan kuvakulmasta katsottuna

    Pelillisesti Before the Storm noudattaa samaa hyväksi havaittua tyyliä kuin alkupäerinenkin osa eli pelihahmoa liikuttaessa nähdään hänet kolmannen persoonan kuvakulmasta katsottuna selän takaa. Ohjaimen toisella tatilla liikutaan ja toisella pyöritellään kameraa mikäli tarvetta sellaiselle tulee.

    Pelimaailmassa nähdään objekteja joihin voidaan vaikuttaa tavalla tai toisella ja niiden ympärille tulee valkoista viivaa ja monesti myös jokin kuvaava teksti. Objekteja läheltä katsottuna tulee pelaajalle näkyviin vaihtoehtoja joita ohjaimen napeilla pystyy sitten valitsemaan, esimerkiksi vetolaatikossa valintoina tulee mm. “Look” tai “Open drawer”.

    Pelin tahti on varsin verkkainen eikä siinä tule kuin muutama kohtaus missä pitää nopeasti valita jokin annetuista vaihtoehdoista. Pidin tästä sillä tällaisenaan peli on omiaan rentoon fiilistelyyn ilman turhia hötkyilyitä. Muutenkin pelin luonne on sellainen että siitä saa paljon enemmän irti mikäli dialogit lukee ajatuksella ja uppoutuu tarinaan.

    Kiintoisaa tarinankerrontaa

    Tähtiintuijottelua

    Siinä missä alkuperäinen Life is Strange oli kiehtova tarinallisesti sisälsi se kuitenkin myös mielenkiintoisia aikaulottuvuuden vääristymisiä. Before the Storm jättää pois aikaulottuvuuden hyppimiset ja jäljelle jää pääpiirteittäin realistisempia ulottuvuuksia sisältävä tarina. Pelissä nähdään myös osuuksia joissa realismi ei ole ensimmäinen sana millä kohtauksia kuvaisin mutta enemmän näissä episodeissa ollaan kiinni todellisuudessa kuin alkuperäisen pelin osalta.

    Before the Stormin tarina oli omaan makuuni toimiva vaikkakin hieman surullinenkin. Chloe Pricen ja Rachel Amberin henkilöhahmot olivat mielenkiintoisimpia ja moniulotteisempia kuin mitä peleissä on yleensä tullut nähtyä sillä hahmoissa on persoonallisuutta joka saadaan tuotua hyvällä käsikirjoituksella ja mielenkiintoisilla dialogeilla esiin. Hahmot olivat sellaisia että heihin melkeinpä kiintyy samalla tapaa kuin hyvin kirjoitetuissa romaaneissakin.

    Taivaalta sataa jotakin valkoista

    Pelillisesti Before the Storm menee monessa mielessä lähes rajamaastoon siinä onko kyseessä peli vaiko vain interaktiivista draamaa jonka kulkuun voi hieman edes vaikuttaa valinnoillaan. Tämä ei onneksi itseäni häirinnyt sillä odotin peliltä ensisijaisesti verkkaista pelaamista vahvalla tarinalla ja sitä tästä pelistä onneksi löysi.

    Life is Strange: Before the Storm menee itselleni ehdottomasti parhaimpien pelikokemusten joukkoon. Toivon mukaan tulevaisuudessa tämänkaltaisia pelikokemuksia tulemme näkemään merkittävästi nykyistä enemmän.

    Arvosana: 10/10