Mini lähdössä uuden omistajansa ajamana uuteen kotiin
Vihdoin koitti se päivä, että Mini Cooperini siirtyi uuteen kotiin. Yhteistä taivalta tuli taitettua noin seitsemän ja puoli vuotta, sillä 29.08.2018 Mini tarttui matkaan autoliikkeestä (lue täältä).
Ajokilometrejä oli ostohetkellä 179 250 km ja tänään mittarissa oli lukemana 262 539 km eli yhteisiä kilometrejä tuli koettua 83 289 kilometriä.
Suhmurasta palattuani joulun jälkeen en ollut autolla enää ajanut lainkaan ennen viime perjantaita. Syynä tähän oli ajatus että rupeaisin kulkemaan jälleen julkisella liikenteellä ja laittaisin Minin myyntiin, sillä tiedossa oli että ilman remonttia auto ei enää menisi katsastuksesta läpi. Rahan menoa autoon olisi jälleen siis riittänyt korjausten muodossa (kaiken muun autoilun kustannusten lisäksi), joten oli aika luopua autosta pois.
Perjantaina seurakuntaveli tuli antamaan Minille kaapeleilla virtaa jotta sen sai talven jäljiltä käyntiin. Ajelin sillä noin 17 kilometriä lähialueita jotta akku pääsi latautumaan.
Palattuani ajelemasta ilmoitin kaverilleni sen jälkeen että auto toimii yhä ja käynnistyy sammuttamisenkin jälkeen normaalisti. Kaveri sitten hankki junalipun tälle päivälle ja tänään hän saapui noin puolen yhden maissa Tikkurilaan. Tikkurilasta siirryimme sitten luokseni ja vietimme aikaa ihan vain yleisesti hengaillen ja sen jälkeen lähdimme koeajolle ja teimme kaupat.
Kiitos näistä vuosista, Mini. Toivon mukaan kilometrisi kulkevat kepeästi ja vaivattomasti uuden omistajan hellässä huomassa.
Tänään aamulla vein ennen työpäivää autoni huoltoon Ilolaan. Ajoin auton sinne, pudotin avaimet postiluukusta sisään ja kävelin kotiin ja sain siinä sopivasti samalla 3,5 km aamulenkin.
Iltapäivällä tuli uusi 3,5 km kävelylenkki, sillä kävelin kotoa Ilolaan takaisin huoltamolle hakemaan auton. Samalla reissulla käytin auton katsastusasemalla ja nyt on Mini jälleen katsastettu ja samalla saatu siihen vuosi lisää ajoaikaa.
Uskollinen ratsuni ei päässyt ensimmäisellä yrityksellä läpi leimalta
Jokavuotinen auton katsastus on Minin osalta jälleen tullut kohdalle, mutta tällä kertaa viime kerrasta viisastuneena olin hyvissä ajoin liikenteessä. Viime kerralla tajusin myöhässä että auto olisi jo pitänyt katsastaa ja se kerkesi mennä jo ajokieltoon asti.
Tänä vuonna auto olisi pitänyt katsastaa viimeistään huomenna, joten tällä kertaa jätin reilusti liikkumavaraa. Reilusti on tietenkin sarkasmia.
Harmillista kyllä, uskollinen peltiratsuni ei kauneudellaan sokaissut katsastusmiehen tarkkaa silmää ja Mini sai hylätyn leiman papereihinsa. Onneksi mitään kovinkaan suurta ei löytynyt joten aivan mahdottoman suurta lovea lompakkoon ei pitäisi korjauksesta tulla (lue: noin 300 euroa).
Vikaa löytyi vasemman puolen etupyörän laakerista joka oli välyksellinen, mitä ikinä se sitten tarkoittaakaan. Lisäksi korjauskehoitus tuli muutamasta vilkun polttimosta sekä valojen suuntauksesta.
Isompana harmina kuitenkin takaluukun ruosteesta tulee auto luultavamminkin jäämään vuoden päästä olevassa katsastuksessa kiinni ellei siihen mennessä ole reikiä paikannut tai koko takaluukkua vaihtanut. Saapa nähdä miten käy.
Kuukausi on jälleen aikaa laittaa pirssi kuntoon, joten pitänee seuraavan palkkapäivän tienoilla viimeistään koettaa saada auto huollatettua.
Mini Cooperini, vuosimallia 2002 vai 2003 oli poissa ajosta lähes kuukauden ja tänään sen sitten sain takaisin huollosta.
Huolto itsessään ei ollut lähellekään niin pitkä, mutta auton ongelmat ilmenivät juuri ennen joulua joten vasta joulun ja uuden vuoden välisenä aikana sain auton vietyä huoltoon. Tarkemmin sanottuna, en saanut itse sitä edes vietyä vaan hinauspalvelu sen joutui pihasta hakemaan sillä auton akku oli totaalisesti tyhjentynyt ja laturin vian takia auto myös huoltoon oli alunperin menossa.
Lisäksi olin itse reissussa Lapissa ja juuri kun olimme Rovaniemeltä matkalla Saariselälle sain viestin huollosta että auto olisi noudettavissa. Kuitenkin reissu kesti vielä yli viikon sen tekstiviestin saamisen jälkeen joten autokorjaamon takia auto ei ollut niin kauaa poissa itseltäni ajosta vaan enemmänkin hajoamisen ajankohdan ja omien menojen vuoksi.
Autosta löytyi myös muita vikoja kuin vain laturi ja korjaukselle tulikin hintaa ihan kiitettävästi. Laturin lisäksi akku oli syväpurkautunut ja ei ottanut enää latausta vastaan joten se meni uusittaviin osiin, samoin jäähdytin ja vesipumppu vaativat vaihtamista.
Eilen sää oli niin kamala että en hakenut autoa vielä eilen, mutta tänään sää näytti jo paljon paremmalta ja lähdin kävelemään huoltoliikkeelle. Matkaa sinne on noin 3.5 kilometriä joten siinä sai hyvän aamulenkin tehtyä. Harmillista kyllä lunta rupesi sitten tulemaan taas jonkin verran kävelymatkan aikana, mutta onneksi ei aivan yhtä paljoa tullut lunta kuin eilen tuli.
Mini toimi hyvin kuten huollon jälkeen odottaisikin ja autoilu kotiin oli ilahduttavaa. Lähes kuukausi ilman autoa ei ole mukava asia omaan autoon tottuneelle, joten oman pirssin alle saanti tuntui hyvälle.
Koska auto on jo vanha ja rahaa on jälleen korjaamisiin mennyt kohtalaisen paljon on aina välillä tullut mieleen katsoa uudempia kulkupelejä. Jotta vaihdossa uudempaan olisi jotain järkeä, pitäisi auton olla vähintään vuosimallia 2010 ja mieluusti tietenkin uudempi. Ikävä kyllä Minit jotka ovat tuota vuosimallia tai uudempia maksavat vielä sen verran että ei itsellä sellaisia summia ylimääräisenä pyöri. Osamaksut, niiden korot ja laskutuslisät ja ties mitkä muut ovat noin 10.000 euron autoissa niin suuret että autolle tulisi hintaa helposti muutamia tuhansia euroja enemmän kuin sen myyntihinta joten tämä Mini saa siis pysyä yhä ajossani. Uudemmissa autoissa korjauksien hinnatkin helposti taitavat olla suuremmat kuin näissä vanhoissa joten sen suhteen vanhassa autossa on etunsa.
Tietenkin maailmassa on muitakin automerkkejä kuin vain Mini ja niitä saisi edullisemminkin, mutta vaihto johonkin Skodaan, Nissanniin, Renaultiin, Volkswageniin tai melkein mihin tahansa muuhun perusautoon tuntuisi yhtä hyvältä idealta kuin mennä naimisiin ihmisen kanssa jota ei rakasta tai pidä edes viehättävänä. Kiitos, mutta ei kiitos. Vanhalla Minillä siis jatketaan autoilua seuraavaan eteen tulevaan ongelmaan saakka.
Matkalla kävin ABC:llä ostamassa ruokaa ja samalla söin Hesburgerissa. Kotiin tullessa omaan parkkiruutuun oli hieman haasteita, sillä erään taksifirman auto oli ajettu parkkiruutuuni. Jouduin siitä sitten soittamaan taksiyhtiölle että soittavat tälle kuskille että tulee siirtämään autonsa pois. Odottelin aikani ja kun hän ei tullut jätin autoni siihen sen auton taakse. Juuri kun olin lähdössä sisälle niin kuljettaja tuli ja siirsi autonsa pois joten sain vielä autoni oikealle paikalle eikä sen kanssa tarvinnut onneksi enempää jäädä säätämään.
Taksiyhtiölle soiton hinta oli 3,99 eur + 0,99 eur/min joten kun tuo näkyy puhelinlaskulla pitää vielä tästä tehdä erillinen reklamaatio. Tietenkin hinta on niin pieni ja euromääräisesti täysin yhdentekevä, mutta lähinnä tympeää että itse jättävät autonsa omaan ruutuun ja siitä aiheutuu vielä odotuksen ja vaivan lisäksi kustannuksia joten sen vuoksi pitää muistaa asiasta reklamoida myöhemmin.
Toivon mukaan Mini taas kestää pitkään. Katselin Traficomin sivuilta että olen hieman yli 10.000 km ajanut per vuosi ja viime katsastuksen jälkeen jo hieman yli 12.000 km joten onhan tuolla tullut ajeltua. Vaikka autoilu maksaa niin kyllä autoilu vain on mukavaa ja antaa aivan omanlaista vapautta elämään.
Viime viikolla kirjoitin tänne kuinka Minin akun kanssa on ollut ongelmia (lue täältä). Tänään naapurilta pyysin virtaa kaapeleilla jotta auton sai käyntiin ja pääsin ajamaan Ilolan Mekonomenille tekemään akun ja laturin kuntotestin.
Aikaisemmin vaikutti että vikaa saattaisi olla laturissa sillä edellisen kaapelilla tehdyn käynnistyksen jälkeen auto ei käynnistynyt lainkaan vaikka olin pärrännyt yli 30 kilometriä pitkin poikin maakuntaa. Liikkeessä syyksi paljastuikin aivan muu syy ja kiitos Herran omaa talouttani ajatellen merkittävästi parempi syy 😀
Akun kaapelin kiinnityslenkki tai mikä liekään on huono ja löysä eikä se pysy kunnolla kiinni. Toisin sanoen kun huoltomies kiristi sitä niin auto lähti ilman kaapeleita käyntiin. Samalla kuitenkin teimme akkutestin ja laturitestin ja kumpikin näytti toimivan normaalisti.
Kotimatkalla pysähdyin Ilolan ABC:llä ja siellä kahdesti teki saman että auto ei inahtanutkaan. Heti pihaan tultua ja takaisin sisältä tultua. Kummallakin kertaa ongelma korjaantui avaamalla konepelti ja menemällä paukauttamaan kiinnityslenkin tiukemmalle kiinni jonka jälkeen autoon tuli jälleen virrat ja sai startattua.
Pitänee kuitenkin tälle varata uusi huoltoaika uuden lenkin asentamista varten koska nykyinen liitos on vain jossain määrin huono tai hajonnut. Kuitenkin hinta-arvio sillekin töineen päivineen oli noin viisi tai kuusi kertaa edullisempi kuin jos vika olisi ollut laturissa joten tämä oli ilahduttava uutinen 🙂
