Hinauspalvelussa on osaavaa porukkaa

Mini tutkinnan alaisena

Sunnuntaina kävin pitkästä aikaa autolla pärräilemässä ja kuinka ollakaan vaihteisto otti ja levisi – tai siltä se vaikutti siinä hetkessä – ja paikalle joutui soittamaan hinauspalvelun avuksi.

Autoilu meni normaalisti ilman mitään ongelmia. Tultuani tien päätyyn rupesin kääntämään autoa ja heittämään pakkia silmään, mutta ilmeisesti jostain sysytä jysähtikin nelonen vaihteistoon eikä pakki. Hätä ei toki ole tämän näköinen normaalisti koska tietenkin sen voi heittää siitä myös poiskin, mutta tällä kertaa näin ei voinut tehdä. Vaihdekeppi oli jumissa eikä sitä saanut ravisteltua mitenkään päin niin paljoa että vaihe olisi lähtenyt pois silmästä.

Hinauspalvelu tuli sitten noin tunnin sisällä katsomaan tilannetta kuten oli puhelimessa ilmoitettu. Falckin hinauspalvelu paikalle saapui ja kuljettajalla oli selvästi ymmärrystä autoista enemmänkin sillä ensimmäisenä optiona ei ollut ottaa pirssiä vain vetoon vaan katsoa saisiko sitä huollettua suoraan paikan päällä.

Aikansa hän yritti tilannetta selvitellä, akkua otettiin irti jotta konetilasta pääsi paremmin käsiksi vaihteistoon tai sen vaijereihin mutta silti vaihteisto oli jumissa ja pysyi sellaisena. Tässä vaiheessa tultiin tulokseen että auto täytyy sitten hinaamalla viedä pois.

Auto käännettynä menosuuntaan

Hinausliikkeen kaveri heitti Minin renkaaseen vinssin köyden kiinni jotta auton sai käännettyä menosuuntaan. Siitä sitten vielä tasaisemalla auton oltua hän koetti vaihteiston tilaa uudemman kerran ja tässä vaiheessa alkoi jo uhkaavasti näyttämään että vaihteistosta onkin jumit löystynyt ja vaihteisto saattaakin lähteä skulaamaan.

Aikansa vaihteistoa ravistellessa hän sai vaihdekepin taas toimimaan normaaliin tapaan ja vaihteetkin menivät silmään ilman mitään ongelmia. Siitä sitten autoon takaisin akku paikalleen ja starttailemaan eikä vaihteistossa tuntunut enää minkäänlaista ongelmaa.

Pääsin sitten pärräilemään kotiin autoni kanssa ilman mitään huolia tai murheita. Vaihteet vaihtuivat tavalliseen tapaan eikä vaikuttanut millään tapaa ajamiseen. Täytynee liikkeessä jokin päivä käydä varmaankin autoa näyttämässä että katsovat onko jotain isompaakin vikaa näkyvissä vaihteistossa vai oliko vain hetkellinen häiriö liian kovakouraisen vaihteen riuhtomisen seurauksena, mutta loppu hyvin kaikki hyvin.

Ilahduttavan osaavaa ja ammattitaitoista väkeä on hinauspalvelussa töissä kun saavat tien päällä fiksattua tällaisiakin ongelmia 🙂

Mini kävi katsastuksessa

Ratsuni nousee kohden korkeuksia

On taas se aika vuodesta jolloin armaan ratsuni oli aika käydä kuntotarkastuksessa jotta selviää onko siitä yhä tieliikennekäyttöön ilman että se on uhkaksi itselleen ja muille.

Perinteitä kunnioittaen hoidin tälläkin kertaa auton katsastuksen hyvissä ajoin. Katastusaikaa olisi ollut jäljellä vielä vajaa kymmenen tuntia eli viimeisenä päivänä tälläkin kertaa asian sain aikaiseksi hoitaa, kuinkas muuten.

Aamulla en edes varmaksi tiennyt missä on lähin katsastusasema mutta kiitos netin karttapalveluiden löysin yhden suhteellisen läheltä (alle 10 km päässä). Laitoin sen osoitteen kännykän navigaattoriin ja lähdin matkaan. Ilahduttavasti matkan varrelle tuli toinen katsastusasema jo muutamaa kilometriä ennen sitä minne olin matkalla joten muutin suunnitelmaa paikasta minne menen ja ajoin siihen ensimmäiseen mikä vastaan tuli.

Yksi auto oli parhaillaan katsastuksessa kun tulin paikalle mutta onneksi sen jälkeen oli suoraan vapaata ja Mini pääsi syynättäväksi.

Katsastusasemalla oli menossa joku kevätkampanja jonka vuoksi pakokaasumittaus ja katsastus oli yhteensä 50 euroa joten ilahduttavasti katsastus oli edullisempi kuin arvioin sen olevan.

Kuten aina ennenkin katsastus oli jännitysnäytelmä josta ei yhtään osaa arvioida mitä tuleman pitää. Se joko menee läpi tai sitten ei. Havaittavia vikoja ei ollut tiedossa, mutta jostain syystä katsastukseen mennessä on aina asenne “saapas nähdä mitä sieltä löytyy”.

Onneksi mitään isompaa ei löytynyt ja Mini selvisi ainoastaan pienillä huomautuksilla. Toiseen takavaloon oli sisälle päässyt kosteutta jostain joka tietenkin täytyy selvittää mistä moinen johtuu. Tämän lisäksi pissapojassa ei ollut lainkaan nestettä mutta tämä onneksi korjaantuu sen verran triviaalilla toimenpiteellä että on mahdollista että itsekin sen onnistun tekemään.

Mahdollisuus tietenkin on siihen että tungen pissapojan nesteet jäähdytinnesteiden tilalle tai jotain muuta yhtä älytöntä, mutta elätän toivoa että löydän oikean säiliön joko avaamalla konepellin ja ihmettelemällä ja päättelemällä tai vaihtoehtoisesti katsomalla ohjekirjasta tai netistä minne nesteet tulee lisätä.

Onneksi näissä kummassakin on aikaa laittaa ne kuukauden sisällä kuntoon joten mitään paniikkia ei ole. Tietenkin pissapojan nesteen lisääminen on tehtävä aiemminkin jos aion autolla pärrätä pitkin maita ja mantuja, sillä ei autoa kuulu pitää huollettuna siksi että se menee katsastuksesta läpi vaan siksi että sillä on turvallista ajaa.

Loppu hyvin kaikki hyvin. Nyt voin taas vuoden ajella eteenpäin ilman tarvetta miettiä seuraavaa katsastusta 🙂

Auto meni vaihtoon

Mini Cooper

Kuten eilisestä postauksestani voi lukea oli viikonlopun autoreissulla epäonnea matkassa renkaan pamahtaessa kotimatkalla. Kuitenkin ajatuksenani oli jo ennen reissua että matkan jälkeen myyn autoni pois ja tänään oli sopivasti aikaa moiselle operaatiolle.

Lähdin tänään aamusta tarjoamaan autoliikkeille autoani, mutta koska kyseessä oli hyvin paljon ajettu auto (yli 450.000 km) jossa oli moottorin vikavalo palamassa, yksi rengas eri sarjaa ja katsastus tulossa heti ensi kuussa oli arvattavaa että suuria summia autosta ei saa ainakaan liikkeessä. Käytettynä netissä samaa ikähaarukkaa olevat vastaavat autot näyttivät olevan 750 eur – 1500 eur haarukassa pääosin ja merkittävästi vähemmillä kilometrimäärillä joten muutamaa satasta enempää ei olisi autosta saanut liikkeeseen myytäessä.

Yksityiselle myyminen oli poissuljettu vaihtoehto sillä arvostan omaa aikaani enkä jaksa renkaanpotkijoita jotka tulevat arpomaan että no olisko vai eikö se olis, onkohan autossa ollut kissoja, koiria, kanoja tai hamstereita, onko omistaja tai joku joskus polttanut tupakkaa, harrastanut takapenkillä tuhmia, onko eturenkaiden pultit valmistettu intiassa lapsityövoimalla tai kuka-ties-mitä joten mieluummin halusin myydä autoni autoliikkeelle suoraan jotka eivät jää kyselemään täysin tarpeettomia vaan osaavat sanoa suoraan että ottavatko autoa vaiko eivät.

Kuitenkin toisessa autoliikkeessä käydessäni ja autoa sinne tarjotessa oli puhetta että ostaessa voidaan antaa noin pari sataa tai vaihdossa voidaan hyvittää hieman enemmän (vaihdokkikohtaisesti) joten kävin katselemassa pihassa olevan tarjonnan. Pihassa oli ainoastaan yksi kaunis auto joka sitten matkaani tarttui kun kauppakirjat saatiin tehtyä joka tietenkin on blogipostauksen alussa näkyvä Mini Cooper vuosimallia 2002.

Kilometrejä mittarissa oli kohtalaisen vähän, 179 250 km. Monia aiemmasssa autossani olleita perusominaisuuksia tästä ei valitettavasti löydy, eli ajotietokone ja ilmastointi loistavat poissaolollaan. Ajotietokonetta mietin että se olisi kyllä hyvä olla, mutta jälkeenpäin mietittynä edellisessä autossanikaan sitä käytin vain muutaman kerran vuoden aikana tarkistaakseni keskikulutuksen joten sinänsä lopputuloksen kannalta menetys ei ole niin suuri. Ilmastointi olisi ollut kyllä mukavampi lisä, mutta tyydyin silti tähänkin jotta sain Minin alle.

En tiedä miksi, mutta Mini Cooperit ovat jollain kierolla tapaa itseäni kiehtovia autoja olleet jo pitkään. Esimerkiksi monissa autopeleissä tykkään pärräillä Mini Cooperilla (toki S-sarjalaisilla mitä tämä ei ole) vaikka tehokkaampiakin olisi tarjolla joten jotain näissä on mikä itselleni kolahtaa.

Annoin vanhan autoni liikkeeseen siis vaihdossa jonka jälkeen hintaa jäi vielä 3900 euroa. Koska autoliikkeellä oli tarjota tolkullinen osamaksusopimus päädyin sitten myynnin sijasta vaihtoon. Sieltä sitten ajoin kotio ja illasta kävin tänään vielä kaverini kanssa ajamassa tällä Keravalla ja Tuusulassa koeajolla joten sen vuoksi tämän päivän blogipostaus on hieman myöhemmässä kuin tavallisesti.

Ensituntumat ovat positiiviset, ajotuntuma on hyvä ja radion ja CD-soittimen äänenlaatu ilahdutti todella paljon. Äänentoisto oli varsin miellyttävää kuunneltavaa joka on aina itselleni iso plussa sillä nautin ajaessa musiikin kuuntelusta enkä jaksa huonon kuuloista äänentoistoa omassa autossani kovin kauaa.

Laitetaan tähän vielä loppuun lisää valokuvia autosta eri puolilta.

Rengas pamahti

Kävin viikonloppuna Joensuun suunnalla kuvailemassa kaverini juhlaa. Lähdin Vantaalta kohden itää kahdentoista maissa ja illalla olin jo perillä. Vanhempien luona tuli käytyä ja sunnuntaina sitten menin kuvailemaan ja juhlimaan. Juhlan jälkeen sitten palasin muiden matkalaisten kanssa kohden pääkaupunkiseutua kun Joensuun ja Varkauden välisellä tiellä rengas meni rikki.

Eipä siinä, haju oli melkoinen mikä renkaasta lähti. Pysähdyimme sitten vaihtamaan vararengasta alle kunnes havaitsimme että liikkeessä on pultit pistetty niin kireälle että renkaan vaihto ei onnistu käsipelissä sillä ristikkoavaimella ei saatu sitä enää auki. Soitimme sitten hinauspalveluun ja sitä kautta tuli jokin heebo availemaan renkaan pultit + vaihtoi vielä samalla renkaan alle. Ikävästi hintaa moiselle operaatiolle kertyi 250 euroa. Auts.

Onneksi vararengas oli mukana ja matka pääsi jatkumaan ja ilman ongelmia meni loppuun saakka. Harmillisesti vakuutuskaan ei korvaa osakaskolla rengasrikkoa joten paska nakki kuten tavataan sanoa.

Kuitenkin tärkeintä on että PK-seudulle pääsimme elossa ja turvallisesti joten huonomminkin olisi voinut käydä.

Autolla Tampereelle

Aamulla aikaiseen oli usvaista

Kävinpä eilen Tampereella ensimmäistä kertaa moneen vuoteen omalla autolla ajaen. En ole aikaisemmin Helsingin suunnalta tullutkaan Tamperetta kohden joten eilen oli hyvä aika käydä kun Tampereelle oli muutenkin mentävä työreissu tekemään.

Lähdin aamusta joskus puolen kuuden maissa matkaan ja otin kameran mukaan siltä varuilta että jotain kiinnostavaa matkalla sattuisi osumaan objektiivin eteen kuvattavaksi. Ei kovin montaa kuvaa tullut otettua mutta aamuinen usva oli mukavan näköistä katsella ajellessaan joten pysähdyin siitä ottamaan myös muutaman kuvan.

Lähikuvassa jokin kukka

Ainoastaan alkumatkasta oli realistisia pysähtyispaikkoja kuvaamista varten sillä kohtalaisen nopeasti alkoikin jo moottoritie jonne ei tietenkään auton kanssa pysähdellä valokuvia ottamaan ihan vähässä kummassa. Samalla reissulla tuli myös havaittua että Toijalan ABC:n pihassa on veturi jota voisi joskus liikkuessaan käydä lähemminkin kuvailemassa. Tähän hätään otin vain muutaman kuvan ilman sen pidempiä operaatioita.

Omalla autolla kun olin liikenteessä sain samalla reissulla käytyä kahvittelemassa kavereiden luona. Oli kyllä mukava nähdä heitäkin pitkästä aikaa 🙂

Juna jota voisi joskus käydä paremmin kuvailemassa

Sama juna toisesta kulmasta. Harmillisesti valotolppia tulee myös kuvaan.