Category: Koti ja sisustus

Eilen illalla sain vihdoin ja viimein aikaiseksi laittaa levyhyllyn muuton jäljiltä jonkinlaiseen ruotuun. Ajattelin että voisinpas kuunnella pitkästä aikaa Boltthrowerin albumin …for victory mutta koska levyhylly oli täysin sekalaisessa järjestyksessä en sitä löytänyt vaikka olevinaan moneen kertaan pläräsin hyllyn levyt läpi.

Ulkomuistista muistin levyn kannen tai ainakin sen värit mutta valitettavasti en muistanut hyllystä näkyvän kyljen väriä levystä joten levy jäi siinä vaiheessa vielä kuuntelematta. Pistin sitten Insomniumia soimaan ja tartuin vihdoin härkää sarvista ja otin työn alle levyhyllyn järjestämisen kutakuinkin tolkulliseen järjestykseen.

Hylly tuli laitettua kutakuinkin samanlaiseen järjestykseen kuin se Lauttasaaressa asuessakin oli – ylhäällä hyllyssä on metalli, rock tai melkein mikä tahnasa hiemankaan raskaampi kuin pop. Käytännössä ylempään osaan tuli siis esim. Nightwish, Metallica, Korn, Dark Tranquillity, KoRn, Epica, Mokoma ja muut metallit ja sinne päin kallellaan olevat. Kuitenkin lisäksi sinne mahtui myös Dire Straits ja Uriah Heepitkin koska tässä määritelmässä ne menee poppia raskaammaksi.

Alemmaksi osaa hyllyä tuli sitten kaikki muut eli esimerkiksi Britney Spears, Anna Puu, Madonna, Katy Perry, Demi Lovato, The Pierces ja muut kevyemmät artistit.

Samalla kun hyllyä järjestelin heitin kerralla ison osan levyistä pois hyllystä pois ja pistin ne kaappiin. Käytännössä kaappiin päätyi kaikki singlet joissa on pienempi kotelo kuin tavallisen CD:n kotelon koko on, artistit joilta on ainoastaan yksi levy eikä ne ole sellaisia joita ihan hetkeen levyltä ainakaan tulen kuuntelemaan ja muut satunnaiset levyt joita vuosien mittaan on kertynyt jostain, esim. joidenkin artistien demoja.

Artistien levyt ovat vielä sekalaisessa järjestyksessä mutta kuitenkin ainakin keskenään samassa kasassa. Esim. Apulannan Ehjä levy saattaa aivan hyvin olla Aivan kuin kaikki muutkin albumin vieressä joka tietenkään ei ole mitenkään loogisessa järjestyksessä, mutta ensimmäisessä vaiheessa järjestelyä saa välttää sillä kuitenkin artistin levyt löytää nopeasti kuitenkin joka järjestelyn ensisijainen pointti kuitenkin on.

Eiköhän levyt näillä lajitteluilla jo ala löytymään suhteellisen helposti 🙂

Kuten tiistain postauksessa kirjoitin uudesta sängystä mainitsin myös että samaan syssyyn sain myös uuden työpöydän ja työtuolin. Työpöytä tuli alussa viskattua makuuhuoneeseen mutta koska sänky olikin paljon leveämpi kuin ensin olisin osannut arvioida ja pöytäkin oli leveämpi kuin kuvittelin tuli sänky sitten siirrettyä samantien sieltä olohuoneen puolelle.

LIDL:stä satuin bongaamaan hieman ennen pöydän ostamista jo omaan makuuni mukavan näköisen valaisimen joten pistin sitten tuon valon tietokoneen pöydän nurkalle. iMacin tietokonepöytä on nyt siis aivan sohvan vieressä joten sitä suuremmalla syyllä on pöytävalaisimen paikka pöydän nurkalla mitä näppärin sillä tällöin asunnon muut valot voi olla poissa kun musiikkia kuuntelee mutta silti on valo jonka avulla näkee lukea lyriikoita levyn kansitaiteista.

Koska olen Philips Hue -älyvalaisimien suuri ystävä tuli tähänkin tietenkin veivattua mukana tuleen LED-lampun sijaan Hue-lamppu. Värillisiä lamppuja ei valitettavasti ole vielä tarpeeksi jokaiseen valaisimeeni mutta ensihätään nyppäsin keittiön kattovalaisimesta värillisen Hue-valon ja laitoin sen tähän. Keittiön kattovalossa saa siihen saakka olla väritön Hue-valo kunnes jossain vaiheessa käyn ostamasa värillisä valoja lisää.

Pöytä on käytännössä ollut todella jämäkkä ja voittaa käytettävyydessään merkittävästi aikaisemman IKEA:n halparimpulan joka luutulla pyyhittäessä heilui jokaiseen suuntaan. Samoin tuoli jonka kaveriltani ostin on vaikuttanut hyvältä istua. Hyvä homma sillä pidempiä istumisia tulee helposti pelatessa PC:llä tai kirjoitellessa useampia blogipostauksia kerralla joten on hyvä että työtuoli on asiallinen 🙂

Kuten muutamia päiviä sitten mainitsin kuukausikatsauksessa virittelin makuuhuonetta uuteen uskoon jotta saan sinne mahtumaan isomman sängyn kun kaverillani oli sellainen ylimääräisenä.

Aikaisempi sänkyni on ollut muistaakseni 80 cm leveä mutta ainakin sen verran kapea että selällään makaillessa kädet on pitänyt pitää vatsan päällä tai todella tiukasti kiinni kropassa että ne eivät tipahda sängyn laidalta ulos. Uusi sänky taitaa olla jotain 140-160 cm väliltä.

Perjantaina tein kotoa käsin töitä sillä kaveri viskasi päivällä pakulla sängyn, pöydän ja työtuolin. Luantaina kävin sitten hakemassa sitten paikallisesta Citymarketista sänkyyn uuden päiväpeiton, uudet tyynyliinat, pussilakanan ja aluslakanan. Oli kyllä yllättävän hankalaa löytää oikean kokoisia pussilakanoita ja aluslakanoita kun ei ollut täysin varma kuinka paljon suurempia niiden on oltava suhteessa sänkyyn. Samoin en myöskään muistanut mitata sängyn pituutta joten arvaamalla otin sitten sopivat.

Sänky on kyllä tuntunut mukavalta. Sellaiselta että siinä on kiva pötkötellä aamulla ilman että pitää hötkyillä ylös jalkeille. Saapa nähdä tuleeko muutoksia normaaliin heräämiskulttuuriini tämän myötä että alan makailemaan sängyssä pidempään kuin on välttämätön tarve 😀

Vihdoin ja viimein käytävällä on valaisin! Kuten kuvasta näkyy kaipaa se vielä hieman suoristamista mutta siellä se on ja pönöttää. Kiintoisinta tässä valaisimen asennusepisodissa on se että tämä valaisin tuli ostettua jo varmaankin joulukuun puolella mutta vasta nyt viime sunnuntaina sen sain paikoilleen asennettua.

Olin ostanut tuon valaisimen ja ostamisen jälkeen kotona aukaissut paketin, huomannut että tässähän ei ole minkäänlaista koukkua millä sen saisi kattoon kiinni ja valaisin jäi asentamatta. Eilen kun kävin parvekkeelta hakemassa tikkaat ja nostin makuuhuoneen valaisinta hieman ylemmäksi tuli samalla kertaa myös tarkistettua josko tuon valaisimen saisi jollain tapaa viriteltyä kattoon sittenkin edes jonkinmoisella purkkateippi-ratkaisulla.

Aukaisin paketin uudemman kerran, tutkailin valaisinta ja aukaisin kuvun jonka jälkeen koin Ahaa!-elämyksen sillä lamppukuvun sisällä oli osa josta sai plafondiin tehtyä kiinnityksen jonka avulla sen saa ripustettua katossa olevaan koukkuun. Että sellaista.

Seuraavaksi ihmettelin miten valaisimen saa suoraan tai edes lähellekään suoraan kunnes tajusin että hei tässähän kuuluu olla laipion ja plafondin välissä tuollainen metalliosa jolla etäisyys pysyy kutakuinkin tasaisena joka suunnasta. Kuitenkin pituus ei aivan ruuveissa riittänyt kiristää enempää ja valaisin jäi silti hieman vinoon joten säätämistä tämän kanssa on vielä jossain vaiheessa. Tässä vaiheessa kuitenkin olen tyytyväinen siitä että valaisin on katossa ja toimii joten sillä mennään siihen saakka että jaksan keskittyä tämän paremmaksi hiomiseen.

Tämä on taas hyvä muistutus miksi työskentelen IT-alalla enkä rakennusalalla 🙂