Perjantaipullo: Wells Sticky Toffee Pudding Ale

Englantilaisen Wells & Young’sin panimon Sticky Toffee Pudding Ale on 5.0 % vahvuista English brown alea. Olutta myydään tämän tekstin kirjoitushetkellä Suomessa ainakin hyvin varustelluissa K-marketeissa.

Oluen aukaistua löytää keskivertoa mieluisamman tuoksun josta nousee esiin toffeemaista makeutta. Harmillisesti suurin osa tuoksusta menettää teräänsä tuoppiin kaadettua mutta aikansa tuopistakin sitä etsiessä se on onneksi vielä löydettävissä.

Sävy on kauniisti punertavaan kallellaan oleva tumma sävy jota oikeanlaisessa valaistukesssa ensivilkaisulla voi erehtyä melkein luulemaan jo punaviiniksikin.

Kaadettaessa pinnalle muodostuu paksu tiheä vaahto joka säilyy pinnalla hyvän aikaa. Kuitenkaan olut ei vaahtoa tarpeettoman paljoa eikä kaatamisessa tarvitse olla erityisen varovainen kuohumisen vuoksi sillä kuohuavuus on silti maltillista.

Suutuntuma on pehmeä ja puolitäyteläinen. Mausta erottaa nimensä mukaisesti toffeevanukkaan makua, vaikkakin sen löytää vasta hetken olutta suussa pidettäessä. Ensin makukenttään nousee kuitenkin pieni pistävämpi sivumaku joka onneksi säilyy varsin maltillisena eikä käy häiritsemään olutnautintoa. Jälkimaku on kohtalaisen mukava, ei liian vahva mutta kuitenkin sellainen että se houkuttelee ottamaan toisenkin kulauksen.

Kokonaisuutena tämä on toimiva olut ja mielenkiintoinen kokemus, mutta aavistuksen voimakkaampaa tuntumaa olisin itse kaivannut jotta olut olisi päässyt täyteen oikeuteensa. Tällaisenaankin kelvollinen olut.

Musiikiksi tämän kanssa sopii hyvin mm. Cryhavoc – Repent tai Embraze – The One.

Perjantaipullo: Ayinger bräuwrisse ​

Ayinger Bräuwrisse on saksalaisen Ayingerin panimon panemaa hefeweizeniä eli saksalaistyylistä vehnäolutta. Alkoholitilavuutta oluessa on 5,1 % ja sitä myydään ainakin hyvin varustelluissa K-marketeissa.

Olut tuoksuu hieman tunkkaisuudestaan huolimatta aavistuksen banaaniselle. Tuoppiin kaadettua erottaa samean värin joka ei ainakaan allekirjoittaneelle mitenkään erikoisesti iskenyt.

Kaadettaessa tuoppiin vaahtoaa Bräuwrisse kohtalaisen paljon ja se muodostaa pinnalleen paksun ja kermaisan vaahdon joka kuitenkin katoaa pinnalta suhteellisen nopeasti.

Suutuntuma on hento ja raikas, keväinen ja sitruksinen. Banaaninen maku erottuu myös selkeästi suutuntumassa. Jälkimakuna ainoastaan banaanin maku jää muistuttamaan nauttijaansa olemassaolostaan.

Kokonaisuutena tämä on asiallinen olut. Se ei ole millään muotoa oma suosikkini, mutta kuitenkin sellainen että helppo tätä olisi nauttia toisenkin kerran.

Musiikiksi menee mm. Sanni – Prinsessoja ja astronautteja tai Heikki Kuula – Koirakaveri.

Perjantaipullo: BrewDog 5AM Saint

BrewDog 5AM Saint on skottilaisen BrewDogin panimon panemaa Red Alea. Alkoholitilavuus oluessa on 5.0 %, katkeroaineita on 27.0 EBU ja kantavierrettä löytyy 12.4 °P. Olutta löytyy ainakin Alkon vakiovalikoimassa.

Oluesta erottuu miellyttävän raikas ja hedelmäinen tuoksu niin pullossa kuin tuopissakin. Tuoppiin kaadettua olut pääsee kunnolla oikeuksiinsa sillä sen kaunis meripihkainen väri houkuttelee maistamaan. Vähäisen vaahtoavuuden vuoksi olut on helppoa myös kaataa tuoppiin.

Suutuntuma on mieto, keväinen ja kepeän raikas. Vartta suutuntumassa ei juurikaan ole mutta onneksi se ei käy häiritsemään.

Maussa on alussa hieman pistävä tuntu joka katoaa hetken olutta suussa pidettyä. Maussa ja myös jälkimaussa erottaa aavistuksen havuisuutta – en toki havuja ole maistanut, mutta tässä maussa erottuu sitä mille havut tuoksuvat. Hetken suussa pidettyä erottaa aavistuksen myös karamellimäistä makeutta. Kokonaisuutena varsin juomakelpoinen olut.

Musiikiksi tämän kanssa menee hyvin naisvokaaleilla höystetty kevytmetalli, esimerkiksi Ad Infinitum – I am the storm tai Temperance – Last hope in a world of hopes .

Pejantaipullo: Radlager Pale Lager

Radlager Pale Lager on kotimaisen Kaarinasta tulevan pienpanimo Radbrewin panemaa pale lageria. Vahvuutta oluesta löytyy 5,2 % ja sitä myydään ainakin hyvin varustelluissa K-ryhmän kaupoissa. Lisää tietoa panimosta ja sen olutvalikoimasta löytää panimon kotisivuilta osoitteesta http://www.radbrew.net/

Oluen aukaistua erottaa hieman tunkkaisen tuoksun. Lasiin kaadettua erottaa oluen värin joka jostain syystä omaan silmääni näytti livenä jotenkin hieman erikoiselta eikä erityisen houkuttelevalta, mutta kuvassa se näyttää kuitenkin paljon normaalimmalta. Mene tiedä katsoinko sitten livenä jotenkin huonommassa valaistuksessa josta kyseinen mielikuva syntyi.

Tuoppiin kaatamisessa ei tarvitse juuri vaahtoamista varoa sillä vaahto on maltillista eikä sitä muodostu pinnalle juuri lainkaan.

Maku on erikoinen sillä se on hieman väkevä ja kepeästi pistävän terävä mutta samalla siitä tulee fiilis aivan kuin se olisi hieman väljähtänyttä. Suutuntuma on puolitäyteläinen. Omaan makuuni tämä ei iskenyt, mutta ainakin maku on omalaatuinen ja persoonallinen joten on luultavaa että jollekin toiselle tämä uppoaa paremmin.

Musiikiksi menee kasaripoppi, esim. Ghostbustersin musiikkivideo tai Modern Talking – Cheri Cheri Lady.

Perjantaipullo: Donut Island Musta Munkki Imperial Stout

Donut Island Musta Munkki Imperial Stout on kotimaisen Hiisi-panimon panemaa imperial stoutia. Sen alkoholitilavuus on 9,0 %, katkeroaineita on 81 EBU ja kantavierrettä 21.4 °P. Olutta saa vahvuutensa vuoksi ainoastan Alkosta ja sielläkin se kuuluu ainoastaan Alkon erikoiserään. Lisää oluesta löytää tietoja mm. Alkon sivuilta.

Kun pullon aukaisee erottaa perinteikkään miellyttävän stoutin tuoksun joka säilyy myös tuoppiin kaadettuna. Tuoppiin kaataminen on helppo ja nopea prosessi sillä musta munkki ei vaahtoa paljoakaan. Vähäinen pinnalle muodostunut vaahto on kauniin paksua ja kermaisaa. Väri oluessa on todella tumma ja omaa silmääni miellyttävä.

Suutuntuma on paksu ja tukeva, puolitäyteläinen. Maku on paahteinen mutta siitä huolimatta pirteä. Voimakkuudestaan huolimatta olut on varsin tasapainoinen. Alkoholin maku nousee kyllä suuhun selkeästi mutta se ei käy kuitenkaan häirtsemään makukenttää. Kokonaisuuna miellyttävän makuinen ja maistamisen arvoinen olut.

Musiikiksi sopii mm. Omnia – Fee Ra Huri tai Heidevolk – Nehellennia.