Perjantaipullo: Stallhagen Julbock

Jouluista olutta keskellä kesää

Ahvenamaalaisen Stallhagenin panimon Julbock on 4.7 % vahvuinen Dark Lager joka Olutoppaan sivulla on lueteltu Amber lager/Wiener -tyyliseksi. Muita tietoja en tästä oluesta löytänytkään edes valmistajan omilta kotisivuilta joten muita teknisempiä tietoja en tähän hätään osaa sanoa.

Pullon aukaistua erottaa miellyttävän siirappimaisen mutta hiivaisen tuoksun josta syntyy ainakin allekirjoittaneelle etäinen mielikuva kotikaljasta. Tuoppiin kaataminen on helppo prosessi vähäisen vaahtoavuuden vuoksi ja pian jo tuopistakin pääsee havaitsemaan että tuoksu säilyy yhä nauttijan matkaseurana.

Väri on ruskeaan päin kallistuvaa tummaa ja koostumukseltaan hyvinkin sameaa. Suutuntuma on keskitäyteläinen. Siinä on aavistus pistävyyttä mutta kuitenkaan ei ikävällä tapaa. Helposti nautittava ote.

Mausta löytää humalaista tuntua ja alkoholin maun erottaa selkeästi vaikka vahvuutta oluessa paljoa ei olekaan. Aavistuksen verran olisin kaivannut tuhdimpaa suutuntumaa, mutta tämmöisenäänkin helposti nautittava olut jota mieluummin kuitenkin nauttisi hyvän aterian kyytipoikana kuin itsenäisenä olutnautintona.

Musiikiksi menee mm. Visions of Atlantis – Heroes of the Dawn tai Kalidia – Frozen Throne.

Perjantaipullo: Öllenaut Sauna Alus

Virolaisen Öllenautin panimon Sauna Alus on 4.5 % vahvuinen erikoisolut (saison). Katkeroita siinä on 9.0 EBU ja kantavierrettä 8.9 °P. Olutta myydään mm. Alkon tilausvalikoimassa mutta myös suoraan hyllytavarana hyvin varustelluissa kaupoissa, esimerkiksi omani löysin Koivukylän S-Marketista Vantaalta.

Oluen aukaistua erottaa terävän ja väkevän tuoksun jossa on vahvasti hiivaisuutta mukana eikä tuoksu menetä omalaatuista aromiaan myöskään tuoppiin kaadettuna. Olut kuohuaa kohtalaisen voimakkaasti kaadettaessa mutta maltillisella kaatamisella ylitse kuohumisen vaaraa ei kuitenkaan ollut. Pinnalle muodostuu ohutta pitsimäistä vaahtoa joka haihtuu suhteellisen nopeasti jo pinnalta pois.

Suutuntuma on keskitäyteläinen. Maku on raikkaan aromikas eikä siinä humala nouse kovinkaan vahvasti esiin. Sitrusmaista vivahdetta kuitenkin on löydettävissä aavistuksen verran. Maku on kokonaisuutena miellyttävä ja tasapainoinen mutta silti selkeästi persoonallinen.

Kokonaisuutena toimiva ja asiallinen olut jota voi nauttia mieluusti vaikka toisenkin kerran.

Musiikkina menee mm. Combichrist – Maggots at the party tai Massive Ego – Digital Heroin.

Perjantaipullo: Glensburger Weizen

Flensburger Brauerein Flensburger Weizen on 5.1 % vahvuinen hefeweizen eli saksalaistyylinen vaalea vehnäolut. Oluen väri on 12.0 EBC ja katkeroita on 14 EBU. Olutta myydään hyvin varustelluissa marketeissa, esim. Koivukylän K-Citymarketissa.

Oluen aukaistua huomaa että mistään vahvatuoksuisesta oluesta ei ole kyse sillä pullosta ei nouse kovin selkeästi esiin mitään tuoksua. Tuoppiin kaadettuna tuoksukin alkaa löytymään paremmin. Tuoksu on perinteikäs vehnäoluen tuoksu joka on hieman tunkkaiseen päin kallellaan.

Oluen kaatamisessa syntyy paljon vaahtoa ja pinnalle muodostuva vaahto on suhteellisen paksuhkoa hattaraa. Kovin kauaa vaahto ei kuitenkaan pinnalla pysy joten olutta pääsee nauttimaan nopeasti. Väri oluessa on suhteellisen samea ja simamainen.

Suutuntuma on aavistuksen laimea ja vetinen sekä hieman tunkkainen. Kepeää pistävyyttä on myös havaittavissa. Maussa on hivenen banaanin makua joka nopeasti kyllä katoaa suusta pois jättäen jäljelle ainoastaan vehnäoluen perus rungon.

Omaan makuuni juomakelpoinen mutta ei mikään erityisen hyvä olut liiallisen laimeuden ja vetisen tunnelmansa vuoksi.

Musiikiksi menee mm. Gloryhammer – Gloryhammer tai Korpiklaani – Rauta.

Perjantaipullo: Brunehaut Saint Martin Blonde

Belgialaisen Brasserie de Brunehautin panimon panema Saint Martin Blonde on 7.0 % vahvuinen ale (luostariolut). Katkeroita siinä on 28.0 EBU ja kantavierrettä on 16.0 °P. Olutta myydään Alkon vakiovalikoimissa.

Pullon aukaistua erottaa vahvan ja hiemän pistävänkin tuoksun joka säilyy vahvana myös tuopissa. Tuoksussa on aavistuksen hiivamaisuutta.

Olut vaahtuaa kaadettaessa kohtalaisesti, mutta korkeaan lasiin kaadettuna kovin paljoa vauhtia ei joudunut kaataessa hidastamaan. Pienemmän lasin kanssa joutuisi hieman varovaisemmin ottamaan.

Suutuntuma on kepeä, samea ja kuiva. Maussa on aavistus sitruunaista vivahdetta kepeän hedelmäisyyden seassa. Kokonaiskuva jättää kuitenkin hieman kaipaamaan jotain enemmän sillä maku on aavistuksen laimea ja ponneton. Ei tämä huonokaan ole ja on aivan juomakelpoinen, mutta ei silti omaan makuuni mitenkään erikoinen.

Musiikkina tämän kanssa menee mm. Gregorian – My immortal tai Era – Divano.

Perjantaipullo: Schmucker Rosé Bock

Schmucker Rosé Bock on saksalaisen Privat-Brauerei Schmuckerin panemaa vahvaa lageria (doppelbockia). Oluessa on alkoholitilavuutta 8.0 %, katkeroita 28.0 EBU ja kantavierrettä 18.4 °P. Vahvuutensa vuoksi olutta on saatavana Suomessa ainoastaan Alkosta.

Oluen aukaistua pullosta löytää makean mutta silti tutun bockin tuoksun. Tuoppiin kaadettuna makea tuoksu nousee vielä miellyttävämmin esiin ja säilyy kohtalaisen kauan mukana.

Sisällön kaataminen tuoppiin vaatii hieman aikaa sillä pinnalle muodostuu hieman vaahtoa joka säilyy pinnalla sen verran kauan että koko pulloa ei (allekirjoittaneen) normaalilla kaatovauhdilla onnistu saada lasiin.

Oluen väri on kaunis kuparinpunainen. Suutuntuma on kuvattu alkon sivuilla täyteläiseksi mutta omaan makuuni menee lähemmäksi keskitäyteläistä. Suutuntumassa nousee esiin alussa mietoa terävyyttä joka kuitenkin katoaa pian mausta pois. Maku on karamellimainen ja hieman imelä ja siinä on yrttimäistä sivumakua. Varsin positiivinen tuttavuus.

Musiikiksi tämän kanssa menee jonkinlainen elektroninen goottipoppi, esimerkiksi Cattac – Cannot Stop tai The Black Capes – Wolfchild.