Perjantaipullo: Rock Paper Scissors Theory of Hoppyness IPA

Kotimaisen RPS Brewingin panimon Rock Paper Scissors – Theory of Hoppyness IPA on 6,3 % vahvuinen Indian Pale Ale jota myydään Alkon vakiovalikoiman tuotteena. Katkeroita oluessa on 120.0 EBU ja kantavierrettä 17.6 °P. Lisää tietoja löytää Alkon sivuilta (katso täältä).

Tölkki on yksinkertainen ja toimiva tyylillisesti. Vaahtoavuus on tasaista ja varmaa ja kohtalaisen runsasta eikä vaahto kovin nopeasti myöskään täysin katoa pinnalta. Tuoksu on miellyttävän sitruksinen. Väri on simamaisen keltainen ja olemus on samea.

Suutuntuma on keskitäyteläinen. Vaikka olut on kuvattu erittäin voimakkaasti humaloiduksi on suutuntuma omaan mieltymykseeni mukavan maltillinen eikä siinä korostu liiaksi mikään. Maussa on hedelmällisyyttä ja sitruksista raikkautta. Keskimääräistä miellyttävämpi IPA omaan makuuni, sillä tuntuma on tasaisen pehmeä eikä jälkimakukaan jätä liian kuivaksi suuta.

Musiikina tämän kanssa menee mm. Hippo Campus – Ride or Die tai Sam Fender – Spit of You.

Perjantaipullo: Kasteel Rouge

Kasteel Rouge on belgialainen 8,0 % vahvuinen erikoisolut (maustettu olut). Katkeroaineita on 11,0 EBU ja kantavierrettä löytyy 18.0 °P. Vahvuutensa vuoksi Suomessa olutta löytyy ainoastaan Alkosta missä se on vakiovalikoiman tuotteena. Lisää tietoja löytyy Alkon sivuilta (katso täältä).

Pullo on ulkoisesti hyvin samankaltainen kuin aikaisemmin testaamassani Kasteel Donkerissa (lue arvostelu). Tyylikäs ja toimiva ilman suuria ihmeitä.

Tuoksu on mieto ja marjamehumainen. Vaahtoavuus on runsasta mutta vaahto kuitenkin katoaa pian pois pinnalta. Väri on kauniin punaisen ruskea.

Suutuntuma on keskitäyteläinen mutta kirpeä ja olemuksesta tulee mieleen mustaviinimarjamehu jota ei ole sokeroitu tarpeeksi. Maussa on marjaisuutta, mutta kirpeän ja dominoivan suutuntuman vuoksi en ainakaan itse muita makuja saa kaivettua sillä oluen olemus iskee sen verran voimakkaasti esiin. Humalointi on kuitenkin maltillinen eikä voimakkuus tunnu lainkaan maussa.

Omaan makuuni tämä ei ole mitenkään erityisen hyvä olut. Kyllähän tämän juo, mutta aavistuksen liian villi makukokemus jotta tätä erityisesti oluena osaisin nauttia.

Musiikkina tämän kanssa toimii asiallisesti ainakin rockabilly, mm. Tom Stormy Trio feat. Rhytm Sophie – Rockabilly Rhythm tai Imelda May – Wild Woman.

Perjantaipullo: Hitachino Nest Nipponia

Hitachino Nest Nipponia on 8,0 % vahvuinen golden ale. Oluen panijana on Kuichi Brewery ja olut tulee japanista. Katkeroaineita löytyy 34.0 EBU ja kantavierrettä 18.9 °P. Oluesta löytyy lisää tietoja Alkon sivuilta (katso täältä). Olutta myydään Suomessa vahvuutensa vuoksi ainoastaan Alkossa missä sitä löytää tilausvalikoiman tuotteena. Koivukylän Alkossa tätä tosin oli suoraan hyllyssä mistä omani ostin ilman mitään tilailuita.

Pullo on hieman normaalia suurempi, 0.55 litraa. Etiketti on mielenkiintoinen ja tyylikäs vaikkakin voisin tätä hyvin kuvitella viiniksi etikettinsä vuoksi. Tuoppiin kaataminen vaatii malttia sillä vaahtoavuus on runsasta eikä pinnalle syntynyt vaahto heti kuitenkaan siitä tahdo kadotakaan. Vaahto on paksua ja kermaista. Makea ja hivenen viljainen tuoksu on erittäin miellyttävä, selkeästi parempi kuin monessa muussa oluessa.

Väri on kullankeltainen ja siinä on hienoisesti samea olemus. Suutuntuma on täyteläinen ja runsas. Maussa on aromikkuutta ja karamellimaista makeutta ja sen raikkaus on erinomainen. Keskiasteinen humalointi on maltillinen ja tasapainoinen eikä voimakas alkoholipitoisuus nouse häiritsevästi esiin. Kokonaisuutena tämä on erittäin kelvollinen tuttavuus ja on ansainnut paikkansa Suosituksia-sivulta (katso täältä).

Musiikkina tämän kanssa kuuntelee mielellään rentoa ja kevyttä kesäistä tunnelmointia, esim. Inna – Up tai Sickotoy x Elvana Gjata x Inna – Papa.

Perjantaipullo: Pauwel Kwak

Belgialaisen Browerji Bosteelsin panimon Pauwel Kwak on 8,4 % vahvuinen strong ale. Katkeroaineita on 17.0 EBU ja kantavierrettä 19.6 °P. Lisää tietoa löytää Alkon sivuilta (katso täältä).

Ulkoisesti pullosta syntyi itselleni mielikuva vehnäoluesta, mutta havaitsin erehtyneeni lukiessani Alkon sivustoja. Tuoppiin kaataminen on nopeaa ja helppoa sillä vaahtoa ei kovinkaan mahdottomia määriä pinnalle synny. Kaatamisen seurauksena pinnalle muodostunut vaahto myös katoaa pinnalta yhtä nopeasti kuin palkka tililtä joten kauaa vaahdosta ei pääse iloitsemaan.

Tuoksu on poikkeuksellisen miellyttävä, hedelmäinen ja yrttinen. Väri on kaunis tummaan hakeutuva kuparinsävy. Suutuntuma on pehmeä ja raikas, täyteläinen ja karamellimainen. Maku on hedelmäinen ja miellyttävä ja toimii erittäin hyvin esimerkiksi kesäiselle terassille.

Musiikkina tämän kanssa menee mm. Skarlett Riot – Feel tai Fifth Dawn – Defying Symmetry.

Perjantaipullo: Rye River Nocturne Export Stout

Irlantilaisen Rye Riverin Nocturne Export Stout on 6.0 % vahvuinen dry stout. Katkeroaineita siitä löytyy 68.0 EBU ja kantavierrettä 17.2 °P. Olutta myydään Alkon vakiovalikoiman tuotteena ja lisää tietoja löytää Alkon nettisivulta (katso täältä).

Ulkoisesti pullo on suhteellisen huomiota ja tunteita herättämätön, mutta toisaalta samaan aikaan yllättävän näköinen Stoutiksi tai Porteriksi. En tiedä miksi, mutta enemmän nopealla etiketin vilkaisulla olisin assosioinut tämän lageriksi.

Tuoksu on vähäinen eikä erityisesti mitään nouse esiin (varoitus: voi olla että koronan jäljiltä aivan 100 % ei ole hajuaisti palannut, mutta monet normaalit asiat ainakin haistan normaalisti). Tuoppiin kaataminen käy vaivattomasti vaikkakin vaahtoa syntyy pinnalle kohtalaisen runsaasti. Vaahto on paksua ja kermaista mutta se katoaa harmillisen nopeasti myös pinnalta pois. Väri on kauniin musta kuin yö Transilvaniassa.

Suutuntuma on kohtalaisen laimea, aavistuksen ponneton. Alkon sivulla tätä oli kuvattu täyteläiseksi, mutta en ainakaan itse pysty tähän näkemykseen yhtymään. Maku on mieto eikä voimakas humalointi pääse esiin tarpeettoman paljoa, mutta miellyttävän kepeän lakritsaisen tunnun voi löytää ilman suurempia ponnisteluita. Kokonaisuus jää silti yhtä vaisuksi kuin Suomen menestys euroviisuissa. Kyllähän tämän siemailee mutta suurempia tunteita että tätä haluaisi ostaa toisenkin kerran ei kuitenkaan ainakaan allekirjoittaneelle noussut.

Musiikkina tämän kanssa menee hyvin kepeä tunnelmarokki, mm. Cannons – Ruthless tai Still Corners – Far Rider.