Viime viikon maanantaina sain jälleen käyttööni iPhonen. Tällä kertaa käytössä on iPhone 7 Plus ja voin kertoa että ei ole ollut sen jälkeen lainkaan ikävä Android-puhelinta. Koska puhelin on kuitenkin uusi ja naarmuton halusin siihen hankkia mahdollisimman pian suojat jotta en heti ainakaan ensimmäisten käyttöviikkojen aikana sitä onnistuisi kappaleiksi pistämään.
Kävin DNA Kaupasta ostamassa Cellyn valmistaman suojakotelon joka toimii samalla myös lompakkona. Varsinaista tarvetta lompakko-ominaisuudelle ei ole sillä kannan erillistä lompakkoa. Kuitenkin lompakkokotelo tarjoaa suojaa suoraan myös näytölle eikä ainoastaan takaosalle joten hommasin tämän sen vuoksi.
Hyvä puoli Cellyn kotelossa on omaa silmääni miellyttävä ulkoasu. Pidän myös siitä että iPhone 7 Plussan kamerat eivät sen myötä enää hankaa pöydän pintaan puhelinta pöydillä tai muilla tasoilla pidettäessä joten kenties puhelin saa siitä hieman suojaa myös optiikalleen.
Suojakotelolla on hintaa ainoastaan 19,00 euroa joten en odota laadun osalta käytännössä mitään. Jos tuote kestää yli puoli vuotta olen positiivisesti yllättynyt. Kuitenkin valmistaja antaa kuitin mukaan tälle vuoden takuun joten kaipa siellä päässä on uskoa enemmän asian osalta kuin itselläni. Tietenkin voi myös olla että valmistajakin luottaa että ei kukaan jaksa alle 20 euron hintaisen tuotteen takuukuittia säilyttää tai siitä tulla valittamaan kun tuote hajoaa. Mene tiedä.
Lyhyen käytön perusteella tuote vaikuttaa hintansa ja laatunsa osalta ihan asialliselta valinnalta mikäli etsinnässä on pelkkä suoja näytölle ja takakuorelle.
Kadonneen 20 sentin arvoitus löytyi tästä tositeesta
Kuten olen aikaisemmin kuukausikatsauksessa maininnut, olen alkanut pitämään kaksinkertaista kirjanpitoa omasta taloudestani. Tarkoituksenani on oppia kirjanpidon perusteita, sekä siinä samalla saada perspektiiviä kuinka paljon käytän rahaa kutakuinkin mihinkin.
Viime kuun loppuvaiheilla merkittyäni parin päivän kutit kirjanpitoon tein tarkistuksen pankkitilin saldon ja kirjanpidon saldon välillä. Heitto oli kuten yleensä aina, sillä jos teen oston maanantaina, saattaa se näkyä tililtä lähteneenä vasta esimerkiksi keskiviikkona. Kuitenkin tein tarkistuksen että kun muutama tapahtuma joita ei ollut vielä tililtä lähtenyt tulee lähtemään, täsmäävätkö kirjanpitoni ja pankkitilini saldo toiseensa. Kuinka ollakaan, ei täsmännyt. Heittoa oli 20 senttiä.
Summa josta oli kyse on merkityksellisesti täysin mitätön. Kuitenkin siinä oli paljon isompi ongelma kuin eksakti kadonnut rahamäärä. Isompi ongelma oli tietenkin se, että heittoa oli päässyt jossain vaiheessa syntymään vaikka näin ei tietenkään saa päästä käymään.
Menin Nordean sivuille ja katselin selaillen tapahtumia ja vertasin niitä kirjanpitooni, mutta nettipankin kautta selatessa se oli tuskaisen hankalaa juurikin siksi, että rahasumma on voinut lähteä tililtä eri päivänä kuin se on oikeasti maksettu. Otin tämän jälkeen Nordean tilistä tilitapahtumien tiedoston CSV-muodossa josta näen yhdessä listassa näppärästi kaikki tapahtumat. Harmillista kyllä, siinäkin todellista ostopäivää ei näkynyt, vaan edelleen päivät saattoivat olla aivan mitä vain muuta kuin milloin raha on lähtenyt tililtä.
Ajattelin jotta joskohan tähän olisi jotain hieman helpompaa tapaa. Soitin sitten Nordeaan tämän kadonneen 20 sentin tapauksen johdosta 😀 Juttelin asiakaspalveluhenkilön kanssa tilanteesta ja kyselin onko mitenkään mahdollista nähdä listaa siinä järjestyksessä kuin ostotapahtumat on oikeasti tehty. Valitettavasti pankinkaan päässä sitä tietoa ei näy, eli jos ostan vaikkapa 01.08.2017 karkkia lähikaupasta ja raha lähtee vasta 03.08.2017, ei sitä ostotapahtuman päivää näkynyt pankinkaan päässä.
Eipä siinä auttanut sitten kuin käydä yksi kerrallaan kaikki kuitit läpi. Olin jo kertaalleen katsonut kaikki kuitit läpi, mutta olin tehnyt virheen yhden kuitin osalta. Kuitenkin kun selasin kirjanpidosta tapahtumia ja pankkitililtä, havaitsin että Nurmeksen ABC:ltä tekemäni ostos oli tullut merkattua kirjanpitooni vahingossa 2,65 eur arvoisena eikä 2,85 eur arvoisena. Piti tarkistaa asia samantien kuitistakin. Onneksi kirjanpidossani on kuittien numerot merkattu, samoin kuittiin olen merkinnyt numerot, joten kuitin etsiminen kymmenien kuittien joukosta oli kohtalaisen nopeaa.
Ja siinähän se oli! Kadonneen 20 sentin arvoitus oli päättynyt, kirjanpito täsmäsi jälleen ja maailmassa ja universumissa oli rauha ihmisten keskuudessa. Aikaa tämän selvittämiseen meni varmaan lähemmäs tunti, mutta se oli kyllä ehdottomasti sen väärti.
Kirjanpito on kuten matematiikkakin – eksaktia dataa jossa ei heittoja saa olla. Rahaa ei kirjanpidossa saa tulla eikä sitä saa mennä jostakin jonnekin ilman että kukaan tietää että mistä ja minne. Jos kirjanpidossa on edes 20 sentin virhe, kertoo se siitä että jotain on tehty väärin. Käytännössä siis sama ongelmahan voisi olla aivan yhtä hyvin vaikka 100 euron ostoksessa, mutta jos niitä virheitä on monta niin ne saattavat kumota toisensa ja tilit saattavat täsmätä sattumalta. Siksi siis asian pidemmän kautta selvittäminen kannatti 🙂
Kannattaa muistaa että sosiaalisessa mediassa kun kirjoittelee voi omat kommentit päätyä teille tietämättömille.
Olen feikkiaccountilla Facebookissa koska pidän Facebook-tiliä vain treenikämpän varauksia varten enkä jaksa lisäillä kavereita juurikaan sinne, koska luultavasti lähden Facebookista pois jos irtisanon treenikämpän. Kuitenkin kuulun muutamiin Lauttasaari-aiheisiin Facebook-ryhmiin ja osallistuinpa itsekin tänään keskusteluun jota käytiin Lauttasaaren ryhmässä aiheesta Länsimetron esittelyvideo.
Myöhemmin HS.fi kirjoitti artikkelin jossa puhuttiin myös tuossa ryhmässä käydystä keskustelusta johon allekirjoittaneen heitto päätyi otsikkoon asti. Linkki HS.fi uutiseen löytyy tästä .
Laitetaan vielä kuvankaappaus jossa meikän kommentti kontekstissaan. Olen poistanut muiden kirjoittajien nimet näkyvistä, sillä kyseessä on yksityinen ryhmä enkä halua muiden ihmisten nimiä paljastaa.
Ylempänä kuvassa siis toisen kirjoittajan kommentti johon allekirjoittanut totesi tuon “Tuomiopäivän tunnelma” -kommenttini. Kuvassa alla näkyy myös pätkä tuota Hesarin artikkelia. Kyllä tästä itselleni ainakin hyvät naurut irtosi, kiitos siitä Hesarille 😀
Tänään tuli käytyä kaupungilla hankkimassa uusi lompakko. Entinen lompakko ei kerennyt olla vuottakaan käytössä eikä se ollut hajonnut, mutta valitettavasti epähuomiossa ostin silloin lompakon jossa ei ole lainkaan tilaa seteileille tai kolikoille. Tietenkin taiteltuna sinne on seteleitä saanut mahtumaan, mutta kaikkea muuta kuin käytännöllisesti. Pääasiallisesti hoidan ostokset korttia vinguttamalla, mutta olen havainnut että olisi hyvä aina olla käteistä edes jonkin verran, sillä toisinaan tulee esimerkiksi vastaan tilanteita että aamulla vasta muistaa että bussilipun käyttöaika on mennyt umpeen eikä käteistä ole mukana. Käytännössä silloin pääsee tekemään aamulenkin R-Kioskille joka ei erityisesti napostele jos keli on huono.
Ostin lompakon Helsingin Forumilla sijaitsevasta Nahka-Albertista. Valikoima oli monipuolinen ja hintataso järkevä. Lompakoita oli siellä paljon myös tarjoushintaan, joten suosittelen käydä tutustumassa talon tarjontaan mikäli lompakkoa on metsästämässä. Tällä kertaa oma valinta ei kohdistunut tarjoustuotteeseen, sillä ne joissa materiaali antoi laadukkaamman kuvan olivat niitä jotka ei muutoin itseäni miellyttänyt. Ostin sitten normaalilla hintaa olevan lompakon joka vaikutti kestävältä ja näytti omaan makuun hyvältä.
Tavallisesti olen tainnut aina käyttää mustia lompakoita, mutta tällä kertaa tein poikkeuksen ja ostin ruskeampaa sävyä olevan. Meinasin ottaa mustan, mutta ajattelin vaihteen vuoksi heittäytyä hurjaksi (sarkasmivaroitus) ja kokeilla toista väriä.
Tulipas eilen käytyä kaverini Jounin kanssa kaupungilla, jonka jälkeen tulimme vielä istuskelemaan meikäläisen luo. Bussipysäkille kun lähdimme, tuli samalla mieleen ottaa muutama kuva Jounin kameralla kun kerta sellainen matkassa sattui olemaan. Pistetään tähän Jounin ottamat muutamat kuvat meikäläisestäkin ihan itsellekin muistoksi miltä on joskus tullut näytettyä.
Kaunis päiväkodin rakennustyömaa taustalla.Bussipysäkilläkin voi hymyillä.Seinää vasten kuin nuorisoraggarit kuunaan.