Lähes pari kuukautta olin käyttämättä videotykkiä, mutta huomasin että elokuvien katsominen jäi lähes kokonaan joten laitoin videotykin ja surround-järjestelmän takaisin käyttöön.
Tori.fi:stä bongasin todella hyvän vahvistimen ja 5.1 surroundjärjestelmän järkevään hintaan, joten tuli samalla päivitettyä äänentoistojärjestelmä ja vahvistinkin aikaisempia paremmaksi. Ei aikaisemmissakaan mitään valittamista ollut, mutta tämä ratkaisu on silti selvästi parannus aikaisempaan.
Täysin minimalistisesti siis ei onnistu elää niin kauan kuin harrastaa elokuvia ja on tottunut videotykkiin ja surround-äänentoistoon, mutta toisaalta se ei onneksi ole myöskään itseistarkoitus vaan tarkoitus on omistaa vain niitä asioita jotka tuottavat itselleni elämään lisäarvoa.
Muutaman kerran kun olen ollut käyttämättä tykkiä muutaman kuukauden olen aina siihen palannut takaisin, joten ehkä se on uskottava että tykki ja erillinen äänentoistojärjestelmä tuottaa itselleni niin paljon lisäarvoa elämään että ne kannattaa pitää.
Tavaran määrän suhteen joutui siis tekemään kompromissin, mutta tällä kertaa siisteyden osalta onneksi ei juurikaan sillä panostin vihdoin ja viimein johtojen laittamiseen kunnolla. Kuten kuvasta näkyy, ei kaiuttimien johdot roiku pitkin poikin lattiaa vaan ne on laitettu listojen sisälle.
Laitan tähän alle vielä lisäkuvia miten johdot menevät.
Parvekkeen oven luona johdot on näkyvissä, mutta ainoastaan osittain. Toisen listan joutui laittamaan ymmärrettävistä syistä toista listaa matalammalle, mutta lopputulos kuitenkin on tarpeeksi hyvä – etenkin nyt kun on pidemmät verhot kuin tässä kuvassa.Toisessa nurkassa myös johdot on kierrätetty listojen sisällä. Irrallaan roikkuva johto on jatkoroikan virtajohto. Kuten kuvasta näkyy, johtolistat on vedetty myös patterin alta, eli en mennyt siitä mistä aita on matalin vaan laitoin myös normaalistikin piilossa olevat johdot kunnolla piiloon johtolistan sisään.Vinyylihyllyn takanakin laitoin keskikaiuttimen johdon menemään myös ylös listan sisällä eikä sekään roiku irrallaan rumasti.Keskikaiuttimen johto asennusvaiheessa. Vinyylihyllyn joka toimii keskikaiuttimen tasona takaakin siis laitoin johdot nätisti joten vaikka hyllyä siirtelee ei lattialla pyöri johtoja rumasti.Oikean kaiuttimen luona jätin listojen väliin raon josta sain johdon tulemaan kaiuttimelle siististi. Johtoa jätin hieman ylimääräistä jotta kaiutinta voi siirtää jonkin verran edes ja takaisin esimerkiksi siivoamista varten.Sohvan takana vedin myös vasemman takakaiuttimen johdon listan päältä ja laitoin HDMI-johdolle ja virtajohdolle listat seinälle jotta nekään eivät roiku rumasti irrallaan seinällä. Sohvan takana kuitenkin HDMI-johto sekä virtajohto on vielä irrallaan, pitänee harkita josko joskus nämä laittaisi myös siistimmin.
Johtolistojen asennukseen meni muutamia tunteja, mutta tulos on ollut kyllä ehdottomasti kaiken sen vaivan väärti. On mukavaa kun johdot on siististi eikä ne ole näkökentässä jolloin olohuoneen yleisilme pysyy miellyttävänä ja ihmisasutuksen näköisenä.
Paul Uponin kirja Muscular Christianity – A case for spiritual and physical fitness on teos mikä käsittelee nimensä mukaisesti fyysistä ja henkistä lihaksikkuutta kristillisestä perspektiivistä käsin. Fyysinen ja hengellinen kunto on kiintoisa aihe kristillisessä teologiassa, mutta siitä ei kovin usein kuule paljoa puhetta vaikka syytä olisi.
Mikäli kristinusko ja sen teologia ei ole kovin tuttua voi helposti olla täysin tietämätön siitä että kristinuskon pyhä kirja Raamattu kyllä puhuu ihmisestä hyvinkin holistisesti, ei ainoastaan spirituaalisesta aspektista. Raamatun mukaan kristitty on Jumalan temppeli eikä sitä näin ollen kuulu turmella.
1. Korinttolaiskirje luku 3, jakeet 16-17 sanoo seuraavaa:
16 Ettekö tiedä, että te olette Jumalan temppeli ja että Jumalan Henki asuu teissä? 17 Jos joku turmelee Jumalan temppelin, Jumala saattaa turmioon hänet. Jumalan temppeli on pyhä, ja tämä temppeli olette te.
Ruumis joka meillä on, on pyhä, joten kristityn on hyvä myös pitää kehostaan huolta. Paul Uponin kirjassa puhutaankin paljon kuntoilusta ja sen merkityksestä ihmisen elämään. Hyvä kunto auttaa meitä jaksamaan paremmin halki elämän ja lihaksiaan voi ja kuuluukin käyttää Jumalalle kunniaksi ja muiden auttamiseen.
Teoksessa puhutaan myös epäterveestä lihaskunnon harjoittamisesta joka on jo turhamaisuutta ja oman egon ruokkimista, joten pääpointtina tuntui olevan enemmänkin terve tasapaino missä ihminen tietää ja tiedostaa oman kehonsa olevan Jumalan temppeli ja kunnioittaa sitä ja pitää siitä huolta, mutta samalla myös tajuaa että omaa kehoaan ei kuulu palvoa ja pyrkiä vääristä motiiveista saamaan sitä parhaaseen mahdolliseen kuntoon.
Kirjassa puhuttiin myös henkisestä vahvuudesta joka on tärkeä osa kristityn elämää. Mielenkiintoisesti kirjailija toi esiin myös sen kuinka erilainen kuva kristityillä monesti Jeesuksesta nykyään on verrattuna siihen mitä Raamattu Jeesuksesta kertoo.
Siinä missä nykyisessä länsimaisessa kulttuurissa korostetaan luultavasti jopa epäterveen paljon Jeesuksen feminiinisempiä puolia (armo, anteeksiantavuus, lempeys) tuntuu että Jeesuksen maskuliinisemmat piirteet unohdetaan tyystin. Raamatusta kuitenkin voidaan lukea kuinka Jeesus esimerkiksi tempaisi pöydän nurin ja ajoi vitsan kanssa temppelistä rahanvaihtajat pihalle (Evankeliumi Johanneksen mukaan, luku 2 jakeet 13-17) josta selvästi voidaan huomata että monen mielikuva Jeesuksesta ei välttämättä ole se mikä on Raamatullinen kuva Jeesuksesta.
Jeesus ei katsonut vääryyttä hyvällä ja hän puhui erittäin kovinkin sanoin lainopettajille ja fariseuksille. Hän käytti mm. ilmaisuja “Te käärmeet, te kyykäärmeitten sikiöt” (Matt. 23:33) sekä “Te olette lähtöisin Saatanasta” (Joh. 8:44) joten nykinen valtavirtakristillisyys joka korostaa pelkästään armoa ja suvaitsevaisuutta eikä tervettä oikeudenmukaisuutta ja vääryyteen puuttumista tarpeen mukaan kovinkin sanoin voisi kokea Jeesuksen sanat sopimattomana.
Pidin itse kokonaisuutena tästä kirjasta. Se on viihdyttävää luettavaa ja sen lukeminen voisi olla hyvä monelle kristitylle, etenkin mikäli oma mielikuva kristillisyydestä on “kaikki käy, ei saa olla mitään mieltä mistä joku voi pahoittaa mielensä tai ainakaan ei pidä sanoa sitä” -tason selkärangatonta vössyköintiä. Kristittyjä ei ole kutsuttu passiiviseen elämään missä mihinkään vääryyteen ei puututa tai mihinkään ei uskalleta sanoa mitään ettei loukattaisi ketään joka valitettavasti usein on se miten kristinusko nykyään mielletään.
Viimeinen sivunumero kirjassa on 187 jonka jälkeen löytyy vielä kirjoittajan omat salitreenit kerrottuna. Lisäksi lopussa on vielä lähdeluettelot joten kaikkiaan sivuja on noin 200.
Kävin tänään Verkkokauppa.comista ostamassa Canon R50 -kameralle sopivan Canon 28 mm F/2.8 STM objektiivin. Olin kyseistä objektiivia miettinyt jo varmaankin kuukauden päivät, mutta objektiivia ei tuolloin ollut vielä Verkkokaupalta saatavana. Nyt putkea löytyi muutama kappale suoraan hyllystä joten tein tilauksen ja kävin hakemassa linssin.
Laitan tähän nähtäväksi muutamia testikuvia joista saa jonkinlaisen käsityksen minkälainen kuvanlaatu ja bokéh objektiivissa on. Omaan silmään kuvanlaatu on erinomainen ja bokéh miellyttävä ainakin näissä ensimmäisissä testeissä joten ensikokemukset ainakin on positiiviset.
Tärkein syy miksi tätä 28 mm objektiivia olin miettinyt on sen kohtalaisen yleispätevä etäisyys tavanomaiseen jokapäiväseen käyttöön. Tarkoitan siis sitä, että ihmisistä on mahdollista ottaa kuvia sosiaalisesti normaalilta etäisyydeltä ilman että joutuu pakittamaan kovinkaan kauas että he mahtuvat kuvaan. Lisäksi pienikokoisista esineistä ja asioista saa kuvia ilman että joutuu kovin kauas kohteesta menemään, toisin kuin esimerkiksi 50 mm F/1.8 objektiivin kanssa.
Muut syyt mitkä tässä objektiivissa itseäni kiehtoi oli sen pieni koko ja suurehko aukko eli F/2.8. Objektiivi painaa ainoastaan 120 grammaa eli vähemmän kuin RF-kiinnityksellä oleva “nifty fifty” eli 50 mm F/1.8 joka painaa 159 grammaa. Kittiputki 18-45 mm F/4.5-5.6 IS STM sekin painaa enemmän, 130 grammaa joten tämä on painonsa puolesta höyhensarjalaisten kepeintä kastia. Mikäpäs sen mukavampaa sillä kepeää kameraa ja objektiivia on mukavampi kuljettaa mukanaan joka paikkaan.
Kylpyhuone näyttää erilaiselta kun suihkukaappi on poissa
Tänään päivällä seurakuntaveli kävi irroittamassa kylpyhuoneestani pois suihkukaapin. Suihkukaappi oli ollut asunnossa siitä asti kun muutin, mutta sen lasiovi meni sirpaleiksi jo useampia vuosia takaperin. Siivotessa koppi oli edessä eikä sen vuoksi esimerkiksi lattiakaivon läheisyydestä päässyt kunnolla ottamaan likaa pois, mutta nyt kun koppi on poissa on kylpyhuone helpompi siivota myös muutamista aiemmin hankaloista paikoista.
Tarkoitus olisi tähän laittaa suihkuverho ja suihkutanko, mutta ostamani suihkutanko vaikuttaa olevan sellainen että vaatiikin enemmän työtä sillä venyvän tangon kanssa mitat on joko aavistuksen liian lyhyt tai reilusti liian pitkä, joten varmaankin joutuu rautasahalla sahailemaan yhtä putkista lyhemmäksi. Saapa nähdä miten sen asennus onnistuu vai tuleeko vain hankittua toisenlainen ratkaisu.
Vanhoja avaimenperiä päätyi roskiin. Ainoastaan muutaman jätin talteen.
Matka kohden minimalistisempaa elämäntyyliä on jatkunut tämänkin viikon aikana viemällä monta repullista tavaraa Kierrätyskeskukselle. Edellisen minimalismi-aiheisen postauksen jälkeen on tavaraa lähtenyt eritysesti häkkivarastosta.
Tänään häkkivarasto tyhjeni kahden repullisen verran leffojen osalta. Lisäksi sieltä lähti vanha iso pressu joka oli aikoinaan skootterin päällä, vanhat luistimet sekä IKEA:n sohvapöydän pöydän välitaso. Aikaisemmin häkkivarastosta tällä viikolla olen vienyt pois useita IKEAsta vuosia sitten hankkimiani pahvilaatikoita. Kun niissä olleeet DVD:t on viety jo pois, on laatikot jääneet tyhjäksi eikä niille ole enää ollut tarvetta.
Myös rinkallinen vanhaa elektroniikkaa on päätynyt uuteen kotiin tämän viikon aikana.
Autokin on kokenut puhdistamista sillä olen irroittanut subwooferin sekä vahvistimen ja vienyt nekin pois. Kumpi jompi niistä oli jo lakannut toimimasta tai molemmat joten ne veivät ainoastaan turhaan tilaa takakontista. Nyt takakonttiinkin mahtuu paljon paremmin jälleen tavaraa.
Matka jatkuu siis tasaisen varmalla tahdilla vaikka blogi onkin ollut hieman hiljaisempi jälleen lähipäivinä. Tavaran määrä kuitenkin vähenee ja asunto käy aina vain viihtyisämmäksi omaan makuuni eli asiat rullaavat hyvällä mallilla.
