• Matkalla minimalismiin, osa 13

    Vanhoja avaimenperiä päätyi roskiin. Ainoastaan muutaman jätin talteen.

    Matka kohden minimalistisempaa elämäntyyliä on jatkunut tämänkin viikon aikana viemällä monta repullista tavaraa Kierrätyskeskukselle. Edellisen minimalismi-aiheisen postauksen jälkeen on tavaraa lähtenyt eritysesti häkkivarastosta.

    Tänään häkkivarasto tyhjeni kahden repullisen verran leffojen osalta. Lisäksi sieltä lähti vanha iso pressu joka oli aikoinaan skootterin päällä, vanhat luistimet sekä IKEA:n sohvapöydän pöydän välitaso. Aikaisemmin häkkivarastosta tällä viikolla olen vienyt pois useita IKEAsta vuosia sitten hankkimiani pahvilaatikoita. Kun niissä olleeet DVD:t on viety jo pois, on laatikot jääneet tyhjäksi eikä niille ole enää ollut tarvetta.

    Myös rinkallinen vanhaa elektroniikkaa on päätynyt uuteen kotiin tämän viikon aikana.

    Autokin on kokenut puhdistamista sillä olen irroittanut subwooferin sekä vahvistimen ja vienyt nekin pois. Kumpi jompi niistä oli jo lakannut toimimasta tai molemmat joten ne veivät ainoastaan turhaan tilaa takakontista. Nyt takakonttiinkin mahtuu paljon paremmin jälleen tavaraa.

    Matka jatkuu siis tasaisen varmalla tahdilla vaikka blogi onkin ollut hieman hiljaisempi jälleen lähipäivinä. Tavaran määrä kuitenkin vähenee ja asunto käy aina vain viihtyisämmäksi omaan makuuni eli asiat rullaavat hyvällä mallilla.

  • Viherkasvi makuuhuoneeseen

    Uusi viherkasvi tuli hankittua makuuhuoneeseen. Nimesin sen Amandaksi.

    Tänään töiden jälkeen kävin Rekolan kukkatalolla hankkimassa uuden viherkasvin kotiin. En muista mikä tämä oli lajiltaan, mutta nimeksi tälle annoin Amanda.

    Alunperin mielessä oli sijoittaa tämä olohuoneen nurkkaan parvekkeen oven läheisyyteen, mutta tässä vaiheessa päätin sittenkin antaa tälle kodin makuuhuoneessani sillä siellä ei ollut yhtään viherkasvia entuudestaan. Jossain vaiheessa voisi olla hyvä hankkia viherkasvi myös olohuoneen nurkkaan, mutta vähän kerrallaan.

    Makuuhuone voisi näyttää myöskin kauniimmalta jos sinne hankkisi joskus vaaleammat verhot, mutta makuuhuoneen pimentämiseen nukkumista varten tummat pimentävät verhot ovat olleet hyviä. Lisäksi maton vaihto voisi antaa huoneeseen lisää raikkauden tuntua.

  • Aqva suihkusuodatin ja suihkupää

    Viime viikolla blogasin kuinka hankin kotiini vedensuodattimen (lue täältä). Havaitsin sen muutoksen merkittäväksi veden laadun parantamisessa joten laitoin vielä viime viikolla tilaukseen suihkuun suihkupään sekä suihkusuodattimen. Eilen paketti oli postissa ja kävin sen töiden jälkeen hakemassa.

    Asennus oli kohtalaisen helppoa, riitti kun katsoi netistä ohjeet ja seurasi perässä. Asennusvaiheessa kuitenkin kylpytilassa ollessani havaitsin että suihkussa lattian rajassa olevassa metallisesta putkesta tihkuttaa vettä pienellä paineella. Soitin heti huoltomiehelle ja hän tuli tilannetta katsomaan ja hän soitti sen jälkeen putkimiehelle joka tuli pian arvioimaan tilanteen. Tilanne vaati putkimieheltä toimia ja alhaalta taloyhtiöstä veden tulon katkaisua tähän asuntoon siksi ajaksi ainakin tämän asunnon suihkutiloihin.

    Onneksi tämä tuli hankittua, sillä jos en olisi mennyt tätä asentamaan suihkutilaan en olisi tätä vuotoa varmaan ihan hetkeen huomannut sillä avaan normaalisti suihkun ensin ja vasta hetken päästä astun suihkuun. Nyt kun suihkutilan olisi kuulunut olla kuiva tämä tuli huomattua. Hyvä niin eikä isompaa vahinkoa päässyt tapahtumaan!

    Illalla pääsin jo testaamaan suihkupäätä ja suihkusuodatinta käytännössä. Ero suihkun veteen ilman näitä ja näiden kanssa on merkittävä, ainakin tässä asunnossa. Vesi tuntuu iholla aivan erilaiselta ja sanat joilla sitä tuntemusta kuvaisin on pehmeä ja raikas. Tämä on kuitenkin niitä asioita jotka pitää vain tuntea jotta eron huomaa. Itse ainakin huomasin eron heti ja olo on merkittävästi raikkaampi.

    Nopeasti veden suodatin kuulostaa huuhaa-kategorian jutulta, mutta muutaman käyttökerran jälkeen ainakin tässä asunnossa tällä vesijohtovedellä eron huomaa ilman että sitä joutuu etsimällä etsimään joten ainakin ensitestien perusteella olen erittäin tyytyväinen näihin tuotteisiin! Toivon mukaan jatkossakin 🙂

  • Matkalla minimalismiin, osa 12

    Makuuhuone näytti aamulla tältä.

    Muutama päivä on mennyt jälleen edellisestä blogipostauksesta liittyen matkastani kohden minimalismia, mutta matka ei ole pysähtynyt vaan on jatkunut tasaisen varmasti edeten kohden tavaramääräistä päämääräänsä. Minimalismi itsessään ei ole varsinainen päämäärä, vaan se on elämäntapa joka tukee muita elämäni päämääriä.

    Siisteys on kyllä itsessään myös päämäärä ja sen saavuttaminen ilman minimalismia on kohtalaisen mahdoton tehtävä ainakin itselleni, sillä käsitykseni siisteydestä on suhteellisen puritaaninen eikä se välttämättä vastaa sitä mitä se suurelle osalle muita ihmisiä on.

    Viime päiviin on mahtunut tuttuun tapaan paljon tavaran viemistä Koivukylän Kierrätyskeskukselle. Olen vienyt sinne tänään, eilen sekä viime perjantaina DVD-elokuvia. Lisäksi perjantaina vein sinne myös sellaisia CD-levyjä joita en kuitenkaan enää kuunnellut ja joita yleensä löytää juurikin Kierrätyskeskuksien kaltaisista paikoista.

    Lisäksi olen vienyt myös yhdet isoksi jääneet farkut kiertoon. Farkuissa on koko kutistunut vyötärössä kaksi pykälää, eli yhtä pykälää pienemmät farkut hommasin Dressmannilta muutamia päiviä takaperin. Tarkoitan yhdellä pykälällä siis sitä, että farkkuja myydään aina siten että kokonumerot on 30, 32, 34, jne. jolloin kun vyötärön koko on kutistunut ja numero on kutistunut kahdella, on ne yhtä pykälää pienemmät kuin edelliset koska välimallin farkkuja ei ole.

    Makuuhuone on muuttunut aamun jälkeen. Iso nurkassa ollut lipasto tuli myytyä ja vaihdoin samalla sängyn toiselle seinustalle.

    Aikaisemmin mietin että en UHD-elokuvia möisi, mutta lopulta kuitenkin tulokseen että oikeastaan sama ne on myydä nekin. Ilahduttavaa kyllä, ne menivät todella nopeasti ja niistä sai hyvin myös rahaa. Yksi pinkka on vielä kaapissa odottamassa loppuviikkoa josko yksi ostaja pääsee silloin tulemaan niitä hakemaan, mutta lähes kaikki muut on mennyt.

    Jätin itselleni ainoastaan kaksi UHD-elokuvaa. Toinen niistä on Criterion Collectionin julkaisuna Sofia Coppolan erinomainen The Virgin Suicides ja toinen on Akira jonka sain eräältä veljeltä syntymäpäivälahjaksi muutama vuosi takaperin. Pitää katsoa se vielä ainakin toisen kerran ja miettiä sen jälkeen laitanko sen joskus eteenpäin vai pidänkö itselläni.

    Siivoamisessa on päästy jo siihen pisteeseen että asunnon sisällä on monelta osin asiat sen verran hyvällä mallilla että olen jo siirtynyt häkkivaraston siivoamiseen. Tietenkin sisälläkin on vielä tavaraa joita voin karsia, mutta osa on sellaista että ne on laitettu esimerkiksi myyntiin mutta ne odottaa että joku niitä ostaisi ja siksi ne ovat kaapissa. Osa odottaa että lisään niistä myynti-ilmoituksen ja osaa en ole vielä käsitellyt mitä niille teen. Ne mitä en ole käsitellyt on kuitenkin kaapeissa eikä ne enää ole niin täynnä romua että se niin paljoa häiritsisi, joten on hyvä välillä siivota häkkivarastoa ja saada nopeammin konkreettisempia ja isoja tuloksia joiden siivoamisesta tulee lisää intoa siivoamiseen.

    Häkkivarastosta olen vienyt siis pois elokuvia, mutta tänään vein myöskin laukullisen kirjoja sekä sen laukun. Olen heittänyt myös menemään vanhoja vaatteita ja päiväpeittoja jotka on ollut vuosia jossain varastossa joten niitä en jaksanut lähteä viemään minnekään. En tiedä olisiko ne ollut hyvässä kunnossa vai olisiko miten huonossa kunnossa, mutta aivan kaikkea vanhaa tavaraa ei kannata viedä Kierrätyskeskuksellekaan heidän taakaksi.

    UHD-elokuvat tuli lähes kaikki myytyä pois

    Tästä on hyvä jatkaa matkaa jos Luoja suo! Tavaran määrä vähenee ja asunto on aina vain rennompi ja mukavampi olla ja elää. Kun eliminoi tarpeettoman tavaran määrän ei pöly pääse tekemään kotiaan jokaiseen nurkkaan ja yleisilme asunnosta muuttuu askel kerrallaan poikamiesboksista enemmän ihmisasutuksen näköiseksi kodiksi.

  • Hankin vedensuodattimen

    Kaverin kanssa tuli juteltua alkuviikosta epäpuhtauksista mitä ympäristössä ja esim. vesijohtovesissä on. Hän kertoi että hänellä on kotonaan vedensuodatin hanassa ja lisäksi myöskin suihkussa ja hän totesi että on ollut hyviä.

    Sain häneltä linkin tähän Aqva Ultra 2 -vedensuodattimeen ja laitoin sen nettikaupasta samana päivänä vielä tilaukseen, koska parhaitenhan sen tietää onko tällaisesta mitään hyöytyä tai ei vasta kun itse kokeilee.

    Tietenkin on vaikeaa aina eroja nähdä monessakin asiassa tämänkaltaisissa tuotteissa, mutta koska hinta oli suhteellisen edullinen (79 eur + postikulut ellei hae Helsingin kaupalta itse) päätin kokeilla.

    Tuote tuli jo tänään postissa ja vajaa tunti sitten sen kävin hakemassa. Asennus oli nopea ja helppo ja onnistui ilman mitään työkaluja omaan keittiön hanaan.

    Ensikokeiluissa havaitsin että jostain syystä jos vettä laskee nopeasti niin vesi tuntuu räiskyvän aika paljon lavuaarin reunoille, mutta en tiedä pitäisikö sen niin tehdä vai kuuluisiko väliin laittaa jokin mukana tulleista tiivisteistä tai jotain että se ei tekisi niin. Sen kerkeän onneksi selvittämään myöhemminkin, koska ongelmaa ei tietenkään ole jos vettä laskee rauhallisemmalla tahdilla eikä hana täysillä.

    Vesi tulee suodattimen läpi!

    Ensimmäiset makutestit on olleet positiiviset. Veden maku muuttui selkeästi parempaan suuntaan, eli ainakin jotain tuossa tapahtuu.

    Suurin hämmennyksen aihe kuitenkin oli se, kun testasin keittää kahvia tämän suodattimen läpi lasketun veden kautta. Maku kahvissa oli aivan erilainen – niin erilainen että joutuu miettimään olenko mitannut kahvin erilaisella annostuksella. Tämä oli hämmentävä havainto.

    Hämmentävät havainnot kahvin osalta ei kuitenkaan jäänyt tähän. Vielä suurempi hämmennyksen aihe oli se kun katsoin tyhjän kahvikupin pohjaa kun olin kahvin juonut, sillä kupissa ei ole merkkiäkään kahvista paitsi pieni tilkka kahvia pohjalla joka on jäänyt valumatta kurkkuuni. Normaalisti kahvista jää aina jonkinlainen “pinttymä” kuppiin, mutta nyt kun katson kuppia niin se näyttää pientä kahvitilkkaa pohjalla lukuunottamatta aivan puhtaalta ja siltä kuin se olisi juuri otettu kuivauskaapista.

    Ensikokemukset on todella positiiviset. En olisi arvannut että eroa voisi olla näin selkeästi havaittavissa. Makueroa ei joudu etsimällä etsimään vaan ero on merkittävä joten luultavasti laite oikeastikin tekee sitten sitä mitä sen sanotaan tekevän.

  • Matkalla minimalismiin, osa 11

    Yli 10 vuotta vanha käytöstä poistunut Mac poistui Kierrätyskeskukselle

    Tie kohden minimalistista elämää on jatkunut. Tänään ja eilen Kierrätyskeskukselle on päätynyt useamman repullisen verran tavaraa, eli kaksi repullista CD-levyjä ja kaksi repullista DVD-levyjä.

    Levyjen lisäksi sinne vein myös ensimmäisen ostamani Applen kannettavan tietokoneen, MacBook Pro 13″ vuodelta 2010 mikäli oikein muistan. Vuosia tämä kone oli käytössä ja tällä tuli sävellettyä varmaankin yli kymmenen levyllistä musiikkia joten konevanhus oli palvellut enemmän kuin hyvin. Uudemmat koneet on kuitenkin tullut elämääni jo kauan aikaa sitten eikä tämän kunto ollut kovinkaan hyvä, joten ruuvasin tästä kovalevyn irti ja vein Kierrätyskeskukselle. Kiitos näistä vuosista, toveri hyvä.

    Varsinaisten päivän tehtävien lisäksi olen myynyt paljon UHD-elokuvia. Tänään innostuin vielä viemään parvekkeelta kaksi vanhaa IKEA:n huonekalua pois tilaa viemästä. Pistin ne kappaleiksi ja lajittelin asianmukaisesti.

    Parvekkeella oli kaksi IKEA:n hyllyä
    Ylimääräiset huonekalut on nyt poissa. Vanhat sälekaihtimet on vielä tuolien takana jotka täytyy selvittää minne ne voi kierrättää. Lumilapion voisi viedä varmaankin häkkivarastoon jossain vaiheessa sillä takatalvi ei ehkä tule hetkeen.

    Askeleet kohden päätettyä päämäärää ovat siis yhä selkeät eikä vauhti ole hidastunut. Tästä on hyvä matkaa jatkaa.

  • Matkalla minimalismiin, osa 10

    Osa CD-levyistä lähti tänään Kierrätyskeskukselle

    Matka minimalismiin on jatkunut niin eilen kuin tänäänkin. Vanhoja petivaatteita on päätynyt roskiin, keittiön kaapeista on siivottu jälleen yksi vetolaatikko ja viskottu paljon tavaraa sieltä roskiin ja leffoja sekä CD-levyjä on tullut vietyä yhä Kierrätyskeskukselle. Lisäksi tänään vein myös vanhoja älyvalaisimia sinne koska ne sisältävät elektroniikkaa eikä niistä oikein tiedä minne ne oikeaoppisesti muualle pitäisi viedä.

    Askel kerrallaan matka minimalismiin siis etenee, tasaisen varmalla tahdilla. Tähän ei voi sanoa hitaasti mutta varmasti, sillä vauhti on kuitenkin kohtalaisen nopeaa ja tavaran määrä on vajaassa kuukaudessa pienentynyt radikaalisti.

    Kun tietää mitä elämässään haluaa tehdä ja on päättänyt sen tehdä, on muutos ainakin tällaisissa asioissa kohtalaisen helppoa. Niin kauan kuin elää konditionaalielämää missä aina pitäisi jotakin tehdä on luultavaa että mitään ei tee, mitä nyt pientä näpertämistä siellä sun täällä joka ei kuitenkaan muuta isoa kuvaa asioista. Vasta kun ajatusmalli muuttuu ja aidosti tietää mitä haluaa on muutoksen tekeminen ainakin itselle siinä vaiheessa suhteellisen helppoa – sen kuin vain tekee sen mitä aikoo eikä jää katsomaan turhaan taakseen. Koirat haukkuu ja karavaanit kulkee, mutta meikä poika sen kun porskuttaa tai jotain sinne päin.

    Eilenkin väheni tavaran määrä kotoa muutaman repun ja yhden muovipussin verran

    Tavaran vähentämisellä on ollut selkeitä etuja. Keittiössä on tullut siivottua paljon enemmän muutoinkin, tasot ja kaakelit on tullut putsattua kunnolla ja yleisilme on aikaisempaa siistimpi. Ikkuna kaipaa pesua, mutta ehkä sen tässä lähiviikkoina saa pestyä.

    Aikaisemmin ajattelin että en myy UHD-elokuvia pois, mutta laitoin sitten lopulta nekin myyntiin. Ainoastaan niistä jätän elokuvan The Virgin Suicidesin eli Sofia Coppolan erinomaisen elokuvan jonka olen katsonut lähivuosina kolmeen kertaan. UHD-elokuvat on ollut iloinen yllätys, sillä niitä on mennyt nopealla tahdilla ja paljon ihan kohtalaisen hyvällä 8 euron hinnalla.

    Tavaran määrä vähenee ja paremman elämän määrä lisääntyy. Jotain minimalismissa ja tavaran vähyydessä on sellaista mikä muuttaa jotain muutakin itsestäni, sillä nyt olen paljon enemmän myös kuntoillut. Kuntoiluun on kuulunut VR-laseilla The Thrill Of The Fight -nyrkkeilypelin pelaamista jossa palaa kalorit kovalla tahdilla, mutta lisäksi olen myös muuta lihaskuntoa ylläpitäviä liikkeitä taas tehnyt. Mielenkiintoisin puoli kuntoilun lisääntymisessä on ollut myös se, että se ei edes tunnu asialta mitä pitäisi tehdä ja mihin pitää itseään motivoida erikseen, vaan se tuntuu asialta mitä vain rupeaa tekemään ja haluaa tehdä. Ehkä tarpeeksi suuri määrä tyhjää tilaa aiheuttaa prioriteettien muuttumisen?

    Jotain muutoksesta kertoo myös askelmäärän merkittävä nousu viimeisen viiden viikon aikana. Edellisen 21 viikon keskiarvo oli 6530 askelta Apple Watchilla mitattuna. Viimeisen 5 viikon keskiarvo askeleissa on ollut 10473 askelta enkä ole edes itse erityisemmin tehnyt mitään asian eteen, muutos on vain tapahtunut. Ehkä sen takia kun olen vienyt tavaraa autolle, autolla Kierrätyskeskukselle, sieltä tullut takaisin jne. niin aina niissä väleissä on tullut kävelyä yms. enemmän kuin tavallisesti? Mene tiedä. Muutos on kuitenkin jotain mikä on vain tapahtunut automaattisesti tavaran vähentämisen sivuseurauksena. Hyvä niin koska se varmasti auttaa myös pudottamaan painon jälleen terveisiin lukemiin.

  • Päiväreissu Turussa

    Jossain korkealla oli hyvä näkymä kaupungille

    Tänään vihdoin ja viimein tein sen mitä on parin vuoden ajan ollut mielessä että “sitten joskus” – kävin Turussa.

    Ajatus on ollut jo muutamana kesänä että ehkä joku päivä, mutta kuten yleensä aina, “joskus” on vain vaihtoehtoinen tapa ilmaista “ei koskaan” sillä jos päämäärä ei ole selkeä tai sitä ei koskaan erityisesti ajasta tehtäväksi, se jää tekemättä. Käynti Turussa on meinannut olla sellainen vaikka sillä onkin ollut selkeä päämäärä. Sillä on joskus ollut myös aiemmin päivämäärä milloin on pitänyt mennä, mutta sään tai väsyn tai muun takia se on aikaisemmin jäänyt tekemättä. Nyt tämäkin virhe maailmasta on korjattu ja Turussa on tullut pyörittyä useita tunteja ja paikkoja nähtyä kaupungilla.

    Tänään lähdin Turkuun sillä menin moikkaamaan sinne kaveria ja viemään hänelle vanhat VR-lasit, vaikkakin VR-lasien vienti oli tietenkin vain hyvä tekosyy lähteä katsomaan vihdoin ja viimein miltä kaupungilla näyttää. Laitan tähän satunnaisia turistikuvia joita otin, eli valokuvauksellisesti en kuviin paljoa panostanut vaan olin kuin turisti ja kuvailin menemään satunnaisella räpsinnällä. Kuvat on otettu Canon R50 -kameralla.

    Allekirjoittanut itse. Kuvasta kiitos Valtterille.
  • Matkalla minimalismiin, osa 9

    Kirjoja päätyi Kierrätyskeskukselle

    Perjantai on jälleen täällä ja viikko alkaa siivoilujen ja tavaroiden vähentämisen suhteen olla finaalissa. Sapattina en siivoa, vie tavaroita Kierrätyskeskukselle tai mitään muutakaan vaan pyhitän sen levolle. Tänään kuitenkin töiden jälkeen kerkesin hoitamaan tämän päivän tehtävät joihin kuului kirjojen ja leffojen vientiä Kierrätyskeskukselle. Samalla sinne tuli vietyä vanha lasiovella varustettu laiteteline.

    Näiden lisäksi roskapönttöön päätyi vanhoja kotinauhoitteisia VHS-kasetteja. Enää niitä on jäljellä vain muutama ja niitä ei ole tarkoitus heittää roskiin joten VHS-kasettien osalta siivoaminen on suoritettu loppuun ainakin tältä erää.

    Lisäksi DVD-levyjen siivoaminen on suoritettu vähintäänkin lähes loppuun niiden elokuvien osalta jotka olin ottanut pois koteloista ja laittanut muovitaskuihin. Nyt niitä on jäljellä enää muutama ja ne taisivat kaikki olla sellaisia mitkä on tarkoitus säästää. Tietenkin myöhemmin pitää nekin käydä ajatuksella läpi että oliko niin, vai olenko vahingossa viskannut sekaan myös elokuvia joita en aio säästää, mutta pääsääntöisesti voiton puolella olen näiden osalta.

    Elokuvat joita aion pois viedä ei toki kaapeista vielä silti lopu. Koteloissa olevia ns. tusinaleffoja on vielä monen repullisen verran vietävänä, joten tekemistä riittää tulevaisuudessakin.

    Tältä makuuhuoneessa näytti vielä eilen.
    Tältä makuuhuoneessa näyttää tänään kun räkkihylly lähti pois. Mikäli elokuvien määrä vähenee vielä reilusti voin myös tämän IKEAn ison lipaston laittaa pois.
    Makuuhuoneessa on silti yhä tavaraa joista en ole aikonut luopua. Peilistä näkyy että kuvan ottohetkellä oli tavaraa lipaston päällä eli kuvat on otettu eri aikaan 🙂

    Kuten kuvista voi huomata, ei makuuhuone ole silti ilman tavaroita. Makuuhuoneen vaatekaapin vieressä on IKEA-hylly jossa on paljon vinyylilevyjä. Näiden lisäksi sieltä löytyy CD-soitin, vinyylisoitin, vahvistin sekä kaiuttimet. Nämä on asioita joista en aio ainakaan näillä näkymin luopua, sillä ei tarkoituksena ole vähentää kaikkia tavaroita pois, vaan ainoastaan ne jotka eivät tuota elämään enää lisäarvoa. Nämä tuottavat ainakin nykyään, joten ne jäävät siis yhä kotiini.

    Kuvassa näkyvä CD-soitin tosin on sellainen että tahtoisin sen vaihtaa jossain vaiheessa pienempään. Vahvistin jota käytän on Pro-Ject MaiA, muistaakseni S2 jos en väärin muista. Se on pieni ja söpö integroitu vahvistin joten sen seuraksi olen miettinyt Pro-Jectin CD Box S3 -soitinta, mutta en ole vielä sitä ainakaan hankkinut. Ehkä jossain vaiheessa. Harmillista kyllä niitä ei käytettynä juurikaan pyöri, joten voi olla että sellaisen joutuu hankkimaan uutena ellei satu moinen tipahtamaan vastaan torissa tai vastaavassa.

    Matka minimalismiin on aina myös matka itseensä. Mitä siitä mitä omistan nykyään todella tarvitsen ja mitä lopulta niistä edes haluan enää omistaa? Vuodet vierivät ja ihminen muuttuu siinä matkalla, sillä harrastukset, tarpeet, toiveet ja suunnitelmat sekä mahdollisesti myös elämän arvotkin muuttuvat, mutta se mikä ei muutu omia aikojaan parempaan suuntaan siinä matkalla on tavaran määrä. Se vaatii aina tietoisen muutoksen, sillä tavara on vain tavaraa jolla ei ole omaa tahtoa eikä se muutu ihmisen oman muutoksen mukana automaattisesti.

    Liian helposti tavara vain jää käyttämättä kun omat suunnitelmat ja päämäärät on muuttuneet. Esimerkiksi harrastukset ovat muuttuneet jo vuosia takaperin, mutta niihin liittyvät tavarat ovat jääneet osaksi elämää sillä ne eivät osaa omatoimisesti kävellä asunnosta pihalle – ellei satu omistamaan robottia joka osaa kävellä ja joka sattuisi kävelemään pois. Normaalien tavaroiden osalta näin ei kuitenkaan käy, joten vähitellen koti jonka pitäisi antaa energiaa, rentouttaa, ilahduttaa ja virvoittaa mieltä viihtyisällä olemuksellaan alkaa askel kerrallaan muuttumaan elämän tukahduttavaksi hautakammioksi.

    Minimalismiin sopivasti osuva lainaus löytyy elokuvasta Fight Club. Siinä Tyler Durden toteaa “The things you own ends up owning you” eli vapaasti käännettynä “Asiat jotka omistat päätyvät omistamaan sinut” jossa valitettavasti saattaa olla jotain perää. Emme ole kuitenkaan olosuhteidemme vankeja – ainakaan jos asuu yksin ja voi tehdä täysin omaa elämäänsä koskevat päätökset – joten muutos tapahtuu kun sen vain laittaa tapahtumaan.

  • Matkalla minimalismiin, osa 8

    Leffahylly lähti tänään häkkivarastoon

    Tänään on ollut tehokas päivä siivoamisen suhteen. Sain vietyä kaksi muovipussillista vanhoja kotinauhoitteisia VHS-elokuvia roskiin, kaksi täyttä repullista DVD-elokuvia Kierrätyskeskukselle sekä olohuoneen ovella olleen DVD-leffahyllyn häkkivarastoon odottamaan josko sen joku ostaisi. Vein sen kuitenkin pois kämpästä jotta tyhjän tilan määrä kasvoi.

    Elokuvat joita DVD-hyllyssä oli päätyi kaappeihin. IKEAn vetolaatikot makuuhuoneessa joissa aikaisemmin on ollut niitä DVD-elokuvia joita olen vienyt lähipäivinä Kierrätyskeskukselle saivat nyt sinne ainakin väliaikaisesti muita elokuvia tilalle. Osa DVD-hyllyn leffoista oli sellaisia joita aion viedä Kierrätyskeskukselle, mutta osa jää itselleni. Lisäksi paljon on sellaisia jotka on menossa myyntiin sillä niillä luultavammin on ihan rahallistakin arvoa sen verran että vaivannäkö myymisen suhteen kannattaa ainakin koettaa.

    Tänään sain myöskin myytyä Genelec 8020 -sarjan kaiutinparin joten jonkin verran sain myös rahaa kun tavarasta luovuin. Genelecit on erinomaiset kaiuttimet niin ostaa, omistaa kuin myydäkin. Jos niitä ostaa käytettynä, käyttää itse vuoden tai pari ja sen jälkeen myy ne pois, saa niistä vielä ihan järkeviä summia takaisin. Joskus saa odottaa kauemmin, joskus vähemmän kauan mutta tavara kuitenkin ennemmin tai myöhemmin tuntuu lähtevän liikkeelle.

    Samaa ei valitettavasti voi sanoa kaikista tuotemerkeistä, joten jos jonkin neuvon haluat oppia niin osta arvokkaampia ja arvostetumpia brändejä vaikka se maksaisi enemmän (siis jos tuote on mitä muuten haluat), osta ne tuotteet käytettynä niin saat siitä vielä tulevaisuudessakin edes jonkin verran itsellesi rahaa jos ne myyt pois etkä tee taloudellisesti aivan suhteettomia menetyksiä.

    Vielä on paljon tavaraa jäljellä joista on tarkoitus hankkiutua eroon. Makuuhuoneessa on vielä vanha laiteteline josta olisi tarkoitus päästä eroon. Lisäksi jos vähennän elokuvien määrää radikaalisti voi olla että lipastokin jää turhaksi. Siihen on vielä kuitenkin pitkä matka, mutta räkkitelineestä poisluopumisesta ei kovinkaan pitkään. Teline ei luultavasti mahdu Mini Cooperin takakonttiin, mutta jos se mahtuu niin voi olla että viskaan sen Kierrätyskeskukselle.