• Aina ei mene kuin Strömsössa – eli tarina siitä miksi blogi siirtyi kostona hostatuksi

    Tiistaina kirjoitin tänne blogiini siitä kuinka tämä blogi tuli siirrettyä pyörimään omassa kotona (lue postaus) olevalle palvelimelle. Lyhyesti siinä mainitsin että syyt olivat ensisijaisesti tekniset, mutta en teknisiä syitä vielä sen tarkemmin siinä postauksessa avannut.

    Moni on varmasti kohdannut tilanteita teknologian kanssa missä asiat eivät oikein tahdo toimia kuten pitäisi. Tilanteita, missä ensin on pieni ongelma joka pitää ratkaista, mutta pian onkin jo kasa uusia ongelmia ennen kuin pääsee edes korjaamaan sitä alkuperäistä pientä ongelmaa.

    Esimerkkeinä ongelmista joita normaalisti ihmisille käy on vaikkapa se, kun haluat vain katsoa elokuvan jostain suoratoistopalvelusta. Palvelu on kuitenkin kirjannut syystä tai toisesta itsesi ulos etkä muista enää palvelun salasanaa. Tämän jälkeen koetat nollata salasanan, mutta sitten kun saat sen nollattua palvelu pakottaa hyväksymään uudet käyttöehdot (joita kukaan ei jaksa tai viitsi edes lukea) ja asettamaan jonkin kaksivaiheisen tunnistautumisen – tai pahimmassa tapauksessa se on jo asetettu johonkin laitteeseen joka on jo hävinnyt tai hajonnut. Tämän tason juttuja.

    Oman blogini kanssa kävi hieman samalla tapaa. Kun yksi asia teknologian kanssa alkoi pistämään vastaan, pian tuli monta muutakin uutta ongelmaa. Ensimmäisenä ongelmana oli langattoman verkon ongelmat Applen laitteissa joista kirjoitin eilen myös blogipostauksen (lue täältä). Alunperin kun sain tämän ongelman ratkaistua oli aikomuksena kirjoittaa siitä heti tänne blogiini. Siinä vaiheesssa sitten asiat alkoivatkin menemään metsään.

    Kirjauduin tänne blogiini ja huomasin että käyttämäni blogialusta WordPress on päivittynyt omia aikojaan uudempaan versioon. Tämä ei sinänsä ole ongelma niin kauan kuin asiat toimivat, mutta tällä kertaa asiat eivät enää toimineet kaikilta osiltaan ja huomasin sen heti kun rupesin blogipostausta kirjoittamaan. Raahasin tietokoneeltani postaukseen tulevan kuvan tekstiin, mutta kuvan lisääminen ei enää syystä tai toisesta toiminut. Sain vain mystisen virheviestin ja harmaan laatikon sen sijaan että siihen olisi tullut haluamani kuva.

    Aikani sitä ihmettelin ja etsin netistä tietoa mikä voisi olla ongelmana ja lopulta yksi ehdotus tuli vastaan että palvelimelle pitäisi asentaa php8.2-xml kirjasto tai jokin muu nimeltään sinne päin oleva paketti. Kuulosti helpolta, joten laitoin paketin asentumaan.

    Paketin asentaminen kuitenkin jäi ainoastaan yritykseksi, sillä pakettia ei löytynyt. En ollut hetkeen tehnyt ohjelmistopakettien tietojen päivitystä joten oletin että ongelma on tietenkin siinä. Koetin päivittää tiedot ohjelmapaketeista, mutta kävi ilmi että käyttöjärjestelmän versio jolla palvelin pyöri oli liian vanha eikä ohjelmia enää saanut asennettua siihen. Käytännössä vaihtoehdoksi jäi ainoastaan päivittää käyttöjärjestelmää uudempaan versioon.

    Ennen päivitystä oli aika ottaa ns. snapshot virtuaalikoneesta Digital Oceanissa (eli siellä konesalissa missä blogi aiemmin pyöri) ennen kuin rupesin yrittämään mitään päivitystä uudempaan versioon. Tämä siis siksi, että jos ja kun jotain menee pieleen voi vanhan toimivan version palauttaa helposti takaisin käyttöön.

    Lisäksi laitoin koko blogin sisällön tietokantadumppeja myöten latautumaan myös sellaisenaan omalle Windows-koneelleni siltä varuilta että palvelimen snapshot onkin viallinen. Tiedostojen lataamiseen meni luultavasti vajaa pari tuntia, eli kerkesin siinä välissä katsoa hyvin elokuvan odotellessa.

    Kun elokuva oli ohi ja blogin sisältö oli varmuuskopioitu myös omalle koneelle, oli aika ruveta päivittämään käyttöjärjestelmää uudempaan versioon. Yllätys yllätys, versio jota käytin oli niin vanha että edes päivityskomennolla ei voinut päivittää suoraan uudempaan versioon joten tunkkaamista tarvittiin vielä lisääkin.

    Vaihdoin suoraan paketinhallinnan osoitteista vanhat osoitteet uudempiin ja tämän jälkeen homma lähti rokkaamaan! Pääsin aloittamaan päivitystä ja kaikki meni ainakin jossain määrin hyvin kunnes vihdoin todellisuus iski vastoin kasvoja – levytila ei riitä. Huoh.

    Tässä vaiheessa kävin katsomassa Digital Oceanin hallintapaneelista josko levyä voisi suurentaa helposti. Se olisi kyllä onnistunut, mutta samalla palvelimen kuukausihinta olisi tuplaantunut. Kiitos, mutta ei kiitos.

    Siinä vaiheessa sitten oli aika jo mennä unten maita kohden. Blogi pyöri yhä, mutta uusia blogipostauksia ei voinut tehdä ainakaan kaikkien kuvien kanssa.

    Seuraavana päivänä päätin että asennan blogini omalle uudelle palvelimelleni (josta kirjoitan joskus lisää) omaan virtuaalikoneeseen. Olin jo sopivasti edellisenä päivänä ladannut kaikki blogin tiedostot sekä tietokantadumpin omalle koneelle ennen kuin lähdin yrittämään päivitystä, joten kynnys viritellä blogi omalle palvelimelle oli pieni.

    Lisäksi tämä blogini ei ole busineskriittinen järjestelmä, joten jos se joskus aina kippaa ja on sammuksissa vaikka viikon niin maailma ei siihen kaadu.

    Tällaista tällä kertaa. Jos siis joku lukija on tavallinen ei teknologisesti orientoitunut henkilö ja jolla on ongelmia tietotekniikan kanssa niin positiivisena puolena voi ajatella että ongelmia on myös teknisesti orientoituneilla henkilöilläkin 🙂

    PS: Lopulta selvisi että jotkut kuvat toimivat suoraan, mutta käyttämäni kuva ei. Ongelma ilmeni myös blogin siirryttyä omaan konesaliini. Korjauksena ei ollut php:n XML-kirjaston asennus vaan php-gd-kirjaston asennus.

  • Ubiquiti Unifi U7 Lite ja Applen laitteiden verkko-ongelmat

    Ubiquiti Unifi U7 Lite asennettuna “sinne päin”. Jokin päivä laitan tämän kauniimmin.

    TLDR; Disabloimalla Ubiquitin vekottimista 6 GHz verkon vaikka yhtään clienttiä ei ollut siihen yhdistänyt korjasi Applen laitteiden verkko-ongelmat.

    Joitain viikkoja takaperin sain vihdoin tarpeekseni keittiössä huonosti toimivasta Internetistä ja hankin kotini langatonta verkkoa jatkamaan Ubiquiti Unifi U7 Liten. Kyseinen laite on siis langattoman verkon tukiasema jolla voi yhdistää toiseen Ubiquitin langattomaan tukiasemaan.

    Koska olin viime vuoden lopuilla hankkinut jo Ubiquitilta Unifi Express 7:n (lue postaus) oli Ubiquitin laitteen osto helppoa perustella. U7 Lite yhdistyy näppärästi Unifi Expressin kanssa ja se toimii siten että verkko näiden kahden laitteen välillä muodostuu langattomasti. Tämä oli itselleni tärkeä ominaisuus, sillä en halua vetää olohuoneen nurkasta järjettömän pitkää verkkokaapelia keittiöön asti sillä sen tekeminen siististi olisi enemmän tai vähemmän haastava tehtävä tässä asunnossa.

    Verkko toimi omaan käyttöön tarpeeksi hyvin useamman viikon ajan, sillä keittiössäkin netin nopeus oli muutamaa sataa megabittiä speedtestillä mittaillessa. Muutama päivä takaperin tämä kuitenkin muuttui ilman mitään näkyvää syytä. En ollut konfiguraatioita vaihtanut, joten olettaisin että jokin päivitys on tullut jossain vaiheessa joka on muuttanut asetuksia, tai sitten aikaisemmin kaikki on toiminut vain tuurilla.

    Oli miten oli, netti rupesi matelemaan aivan käyttökelvottomaksi aina kun kännykkä, tabletti tai läppäri yhdisti tähän verkkoon. Netin nopeudet tipahtivat alle 1Mbps nopeuksiin valuen aina 0.005 Mbps vauhtiin saakka. Toisin sanoen, netti ei enää toiminut lainkaan.

    Parina päivänä tätä selvittelin mikä ihme tähän pystyi tulemaan. iPhonelle saatava Ubiquitin hallintasovellus antoi mahdollisuuden testata netin nopeutta suoraan tukiaseman kautta jolloin netin nopeus vaikutti toimivan edelleen tavalliseen tapaan, mutta jostain syystä kun kännykällä (tai tabletilla tai läppärillä) koetin nettiä ei se enää toiminut.

    Jossain vaiheessa nettiä selattua tuli mieleen että voisiko vika ollakin vain Applen laitteissa. Mietin että en kuitenkaan omista muita kun Applen laitteita joissa on langaton netti kunnes välähti että onhan itselläni myös Meta Quest 3 -virtuaalilasit jotka eivät ole Applen tekemät. Kaivoin Questit käyttöön, menin keittiöön ja koetin netin nopeutta speedtestillä ja netti toimi ilman mitään ongelmaa. Nopeudet olivat muutaman sadan megabitin luokkaa, eli juuri sitä mitä sen olisi pitänyt olla muillakin laitteilla.

    Heti perään testattuna Applen laitteilla ei tämä enää toiminutkaan. Ongelma paikallistui siis Applen tuotteisiin. Tämä auttoi kummasti ongelmanselvityksessä kun tiesi että vika onkin muualla kuin kahden tukiaseman välisessä liikenteessä.

    Aikani asetuksia tutkiessa otin jossain vaiheessa pois 6 GHz langattoman verkon tukiasemalta. Yhtään laitetta ei näyttänyt olleen siihen edes yhdistänyt, mutta otin sen kuitenkin pois. Kun tämän asetuksen olin ottanut pois ja tallentanut, ei mennyt kauaakaan kun netti alkoi toimimaan jälleen langattomasti myös keittiössä Applenkin laitteilla muutaman sadan megabitin nopeudella.

    Onneksi ongelma selvisi ja netti taas toimii normaalisti!

    Mielenkiintoista kyllä, kun rupesin tätä blogipostausta kirjoittamaan alunperin sunnuntaina, pääsin aivan uudenlaisiin ongelmiin tekniikan kanssa eli vaikka on nörtti niin ongelmien kanssa joutuu silti aina tappeleemaan 😀

    Uudet ongelmat blogipostauksen kirjoittamisessa olivat myös syy miksi siirsin blogini kotiini pyörimään (lue täältä), joten seuraavassa blogipostauksessa sitten lisää näistä ongelmista.

  • Blogini on siirretty uudelle alustalle!

    Sivusto on pyörinyt jo monien vuosien ajan Digital Oceanissa, mutta ostettuani itselleni käytetyn MiniPC:n viime viikolla päätin siirtää blogini kotiin pyörimään virtuaalikoneelle.

    Käytännössä lukijalle tämä saattaa tarkoittaa että sivusto on aina joskus nurin, koska jos kotonani katkeaa netti esimerkiksi sähkökatkon vuoksi on sivusto sen jälkeen alhaalla niin pitkään kunnes ongelma on poistunut. Tai jos säädän jotain muuta ja kone hajoaa, myös blogi lakkaa toimimasta.

    Koska tämä blogi ei ole kuitenkaan ns. businesskriittinen ei tämä itseäni haittaa. Jos sivu on alhaalla, se on alhaalla ja se on sitten jälleen ylhäällä kun jaksan ja kerkeän sitä tunkkaamaan pystyyn.

    Syyt siirrolle ovat pääasiallisesti tekniset. Palvelimen päivityksessä tuli haasteita (kirjoitan myöhemmin toisessa postauksessa tästä lisää) ja sen seurauksena olisin joutunut kuitenkin asentamaan palvelimen uudelleen Digital Oceanilla. Samalla vaivalla ajattelin kuitenkin antaa mahdollisuuden josko blogi pyörisi tarpeeksi järkevästi kotona hostaamalla.

    Toinen syy on myös taloudellinen. Kun kotipalvelin on kuitenkin päällä 24/7 on sama koettaa hostata sillä myös tämä blogikin jolloin säästöä kertyy kuukausitasolla n. 10 euroa jonka olen maksanut Digital Oceanille palvelimen pyörittämisestä.

    Saapa nähdä kuinka hyvin tämä toimii tai on toimimatta. Jos tämä lakkaa toimimasta järkevästi voi blogin aina siirtää takaisin uudelle palvelimelle Digital Oceanille tai muulle palveluntarjoajalle.

  • Leffalauantai: Godzilla (vuoden 2014 versio)

    Godzilla taistelemassa Mutoa vastaan

    Janjirassa tapahtuu onnettomuus minkä seurauksena Joe Brody (Bryan Cranston) menettää vaimonsa. Vuosien jälkeenkin hän yhä pyrkii selvittämään mikä on ollut todellinen syy onnettomuudelle. Hänen poikansa Ford (CJ Adams) oli vielä ala-asteikäinen tapahtuman aikaan, mutta alun tapahtumien jälkeen aikajana kuljettaa katsojan eteenpäin missä hän (rooliin vaihtuu Aaron Taylor-Johnson) on jo kasvanut aikuiseksi, perheelliseksi armeijan pomminpurkajaksi. Ford menee käymään isänsä luona ja joutuu visiitillään huomaamaan että isänsä tutkimukset eivät olekaan olleet täysin mielenvikaisia. Paniikkia ja tuhoa on luvassa kun muinaiset hirviöt nousevat esiin.

    Suuren hirviön Godzillan tähdittämiä elokuvia on tehty useampia ja täysin samalla nimelläkin löytyy tämän Gareth Edwardsin ohjaaman vuoden 2014 version (IMDB) lisäksi myös Roland Emmerichin ohjaama vuoden 1998 versio (lue arvostelu). Muita elokuvia joihin Godzilla on saatu on mm. Godzilla vs. Kong (lue arvostelu), Godzilla Minus One, Godzilla King of Mosters ja monia muita, joten on selvää että jättikokoisille hirviöille on kysyntää valkokankaalla – etenkin jos muistaa myös kuinka monta Jurassic Park -elokuvaa on tehty. Täällä blogissakin on Jurassic Park -elokuvia arvosteltu Jurassic Park (lue arvostelu), Jurassic Park III (lue arvostelu) sekä Jurassic World: Fallen kingdom (lue arvostelu) eli hirmuliskot eivät ole ainoastaan muinaisjäänteitä.

    Tässä filmatisoinnissa Godzilla ja muut nähtävät hirviöt eivät ole ainoastaan suuria ja sen vuoksi vaarallisia, vaan niiden tuhoamisrepertuaarista löytyy kyky myös kylvää kaaosta kansalaisten elämään EMP:n eli elektromagneettisen pulssin avulla. Lisäksi ne ammentavat voimaa ydinvoimasta joten ydinvoimalla niiden tuhoamisessakin saattaa ilmetä haasteita.

    Toimivan elokuvan peruselementit on kyllä kohdallaan, mutta valitettavasti mitään keskinkertaisesta tusinaviihdettä parempaa ei päästä näkemään. Efektit toimivat kyllä asiallisesti, paikkoja tuhoutuu näyttävästi ja hirviöt on tehosteidensa puolesta asiallisen näköisiä ja tuntuisia. Keskinkertaisuus kuitenkin tuleekin sen tarinasta ja hahmoista joissa ei ole minkäänlaista syvyyttä mistä katsoja saisi todellista kosketuspintaa heidän elämäänsä. Kun hahmot jäävät etäiseksi heidän kohtalonsakin on merkityksetöntä, minkä vuoksi heille tapahtuvat asiat jäävät vain tapahtumiksi jotka tapahtuu, ei tapahtumiksi jotka tuntuvat katsojasta merkitykselliseltä.

    Tämän tyylilajin elokuvassa hahmojen merkityksettömyys on sinänsä kuitenkin anteeksiannettavaa eikä se pilaa elokuvaa, se vain jättää sen keskinkertaisen filmatisoinnin tasolle. Myös tämän tyylilajin elokuvissa olisi mahdollista tehdä merkityksellisiä hahmoja joissa on jonkinlaista merkitystä katsojille, kuten alkuperäinen Jurassic Park on meille näyttänyt. Godzillaan on selvästi saatu muutamiin kohtauksiin myöskin vaikutteita kyseisestä Spielbergin metariteoksesta, vaikkakaan samanlaista merkitystä ja jännitettä ei ole kohtauksiin onnistuttu rakentamaan.

    Kokonaisuutena Godzilla on kuitenkin katsottava. Se on sopivan rento ja viihdyttävä että se pitää yllä mielenkiintoa että sen jaksaa katsoa, mutta samalla se on myös tarpeeksi tusinaelokuva että viikon päästä elokuvasta tuskin muistaa juuri mitään.

  • Kokemuksia Navidromesta ja Amberfystä

    Navidromen Web-käyttöliittymä on mukavan suoraviivainen

    Taustaa

    Kuten blogia jo jonkin aikaa lukeneet tietävät, olen niitä ihmisiä jotka ostavat yhä CD-levyjä ja vinyylilevyjä. Viime viikolla tuli ostettua kaksi CD-levyä ja tälläkin viikolla on levykaupassa jo odottamassa uusi levy noudettavaksi, joten levyjen määrä on jatkanut kasvuaan.

    Koska fyysisten levyjen kuunteleminen vaatii erillisen soittimen, ei se aivan jokaiseen tilanteeseen ole kaikkein optimaalisin ratkaisu. Esimerkiksi paikallisjunassa matkalla työpaikalle on merkittävästi helpompaa laittaa kännykän kautta musiikit soimaan kuin kuljettaa mukanaan kannettavaa CD-soitinta. Ehkäpä tästäkin syystä luultavasti yleisin tapa musiikin kuuntelussa tätä nykyä ainakin meillä länsimaissa on Internetin välityksellä tapahtuva suoratoisto.

    Suoratoistopalveluita on tarjolla useita, joista tunnetuimmat täällä ovat olleet Spotify ja Apple Music, vaikkakin myös Tidal on ainakin nimenä joillekin tuttu. Olen vuosien mittaan käyttänyt Spotifyä ja Apple Musicia, mutta muistaakseni myös Tidal on joskus tullut kokeiltua. Nykyisin näistä suoratoistopalveluista itselläni on käytössä YouTube Premiumin mukana tuleva YouTube Music.

    Vuosien ajan käytin Spotifyä pääasiallisena musiikkini lähteenä, mutta jossain vaiheessa olen vain saanut tarpeekseni siitä. Sen käyttöliittymä on omaan makuuni sanalla sanoen karmea. Käytettävyys on niin sekava kuin olla voi ainakin biisien jonotuskäyttölogiikan osalta. Voi olla että se on erittäin selkeä toisille, mutta en itse ole koskaan päässyt siitä kartalle miten se toimii.

    Suoratoistopalveluista hyvin usein olen kuunnellut tuttuja levyjä. Tietenkin uusiakin artisteja on tullut löydettyä ja etsittyä, mutta useammin Spotifystäkin on pyörinyt vain tutut albumit.

    Koska musiikissa nautin samoista albumeista useasti ja ostan levyjä fyysisesti kuitenkin, on sama ollut luopua suoratoistopalveluista ja siirtyä Navidromen käyttäjäksi.

    Mikä on Navidrome?

    Navidromen voi lyhyesti selittää ilmaisulla “oma Spotify omilla musiikeilla”. Se on palvelu joka asennetaan omalle serverille, kopioidaan sinne musiikit mitä haluaa valikoimastaan löytyvän ja sen jälkeen voi helppokäyttöisen webbikäyttöliittymän kautta kuunnella musiikkejaan missä vain jos oma palvelin on konfiguroitu oikein ja toimivaksi.

    Oma Navidromen instanssi on pyörinyt luultavasti jo muutamia kuukausia eikä sen toimivuuden kanssa ole ollut ongelmia Raspberry Pi 5:llä joten kokemukseni ovat olleet erittäin positiiviset. Palvelu on vakaa, käyttöliittymä on selkeä ja musiikit soivat helposti nettiselaimen kautta niin töissä kuin kotonakin.

    Tällä hetkellä omassa Navidromeni kirjastossa on 282 levyä joista muutamat on EP:itä. Levyjen määrä lisääntyy sitä mukaa kun niitä jaksan saada aikaiseksi lisätä, yleensä useamman levyn viikkotahdilla. Kuten aikaisemmin kirjoitin tekstissä Levyinventaariota on pelkästään CD-levyjä hyllyissäni yli 800 kpl. Lisäksi Navidromeen siirrän myös vinyylilevyjä sitä mukaa kun niitä kuuntelen ja jaksan digitoida, eli ainakin materiaalin määrä mitä kokoelmaan on tulossa on omaan käyttööni riittävä.

    Mikä on Amberfy?

    Amberfy on yksi monista Navidromen kanssa toimivista mobiilisovelluksista

    Vaikka Navidrome toimii nettiselaimessa, on mobiilikäyttö merkittävästi mukavampaa erillisellä ohjelmalla. Navidromea voikin käyttää useilla eri sovelluksilla (katso lista) joita saa niin PC:lle, Mac OSX:lle, Androidille kuin myös iOS:lle.

    Yksi näistä sovelluksista on Amberfy joka on myöskin ollut käytössäni nyt jo jonkin aikaa. Kuten Navidrome, myös tämä on erittäin helppokäyttöinen ja looginen ohjelma. Juuri sellainen mistä itse pidän.

    Amberfyn kautta olen kuunnellut Navidromessa olevia musiikkeja ilman ongelmia. Niin kauan kuin nettiyhteys on toimiva on musiikin toistokin toimivaa. Lisäksi Amberfyssä on jonkinlainen cachetus-systeemi, eli tietenkään hetkellisistä nettikatkoista ei musiikit heti katkea.

    Mikäli tiedossa on että aikoo lähteä jonnekin sinne missä verkko ei toimi mutta haluaa silti voida musiikkejaan kuunnella, on Amberfyssä mahdollisuus myös ladata levyjä Navidromesta suoraan Amberfyhyn. Kätevää!

    Loppusanat

    Navidrome yhdessä Amberfyn kanssa on ollut erinomainen ratkaisu oman musiikkikirjaston helppoon kuunneltavuuteen sijainnista riippumatta. Navidromen serveri on erittäin kevyt ja se pyörii Raspberry Pi 5:llä ilman minkäänlaista ongelmaa.

    Lisäksi on hyvä huomauttaa että kyseisellä Raspberry Pillä pyörii paljon muitakin palveluita, mm. DokuWiki, pari staattista webbisivua, PiHole, Vikunja yms. eikä tästäkään huolimatta musiikkien toimivuus ole ollut ongelma.

    Mikäli tee-se-itse henkeä löytyy ja palveluiden itse hostaaminen kiinnostaa, on Navidrome ehdottomasti tutustumisen arvoinen palvelu. Lisää palvelusta löytyy tietoa Navidromen kotisivulta.