Aleksin Blogi

  • Ensikokemukset Genelec 7040 subwooferista

    Genelec 7040 subwoofer ennen asennustaan pöydän alle

    Taustaa

    Muutama päivä takaperin hankin vihdoin ja viimein jo jonkin aikaa mielessäni pyörineen Genelec 7040 -subwooferin tietokoneellani olevien Genelec 8010A -kaiuttimien seuralaiseksi.

    Etätyöpäivinä seinälle näytön viereen asennetuilla pikkuisilla Geneleceillä tulee aina toisinaan kuunneltua useitakin levyjä päivän mittaan ja illallakin tietokoneella istuessa tulee lisäksi paljon katseltua myös YouTubesta videoita, joten kaiuttimet ovat olleet aktiivisessa käytössä.

    Esimerkiksi eilen työpäivän aikana kerkesin kuuntelemaan 6 levyllistä musiikkia ja tänäänkin 5 levyllistä. Lisäksi eilen ja tänään on töiden jälkeenkin tullut istuttua koneella musiikkia kuunnellen, joten voi hyvinkin sanoa että kaiuttimet eivät ole seinällä ainoastaan koristeena.

    Jo kaikkein pienimmätkin purkit ovat olleet äänenlaadultaan erinomaisia, mutta fysiikan laeista johtuen nekään eivät pääse mahdottomuuksiin bassotaajuuksien osalta. 8010A-sarjalaisten basso yltää 67 Hz, kun taas 7040A subwoofer pääsee alimmillaan 30 Hz joten ero on massiivinen. Tosin, massiivinen on myös elementtien kokoero – 3″ vs. 6½”.

    En ole koskaan aikaisemmin kuullut tätä subwooferia, joten ostin sen ns. sika säkissä -periaatteella. Koska ostin sen Verkkokauppa.comista niin tämä ei huoleta, sillä Verkkokaupalla on erinomainen palautuspolitiikka, eli jos en ole tyytyväinen tuotteeseen voin sen sinne palauttaa takaisin ja saan rahat takaisin. Tämä ei kuitenkaan ole Verkkokauppa.comin sponsoroima teksti, eli mainitsin sen vain koska olen ollut vuosia kyseisen puljun tyytyväinen asiakas 🙂

    Käyttöönotto

    Käyttöönoton suhteen ei kovinkaan paljoa ollut ihmettelemistä. Piuhat kiinni Pro-Ject Pre Box S2 Digital -esivahvistimesta/DAC:sta subbariin ja subbarilta sitten kaiuttimille. Niin ja tietenkin myös virtajohto pistorasiaan.

    Kuten 8010A kaiuttimet, myös 7040 subwoofer käyttää kaapeloinneissaan XLR-liittimiä eikä RCA-liittimiä. Tämä on hyvä tiedostaa mikäli tällaista lähtee hankkimaan, koska XLR-piuhoja ei aivan joka marketista löydy eikä niitä yleensä löydy normaalilta ihmiseltä kaapeistakaan pyörimässä. Itselläni XLR-kaapeleita kuitenkin pyörii nurkissa useitakin, sillä XLR-kaapeleita käytetään lähes poikkeuksetta kaikissa vähänkään ammattimaisemmissa mikrofoneissa.

    Kaapeloinnin osalta Pro-Jectista vedin RCA to XLR -kaapelit subbarille ja subbarilta sitten XLR to XLR -kaapelit kaiuttimille. Tämän jälkeen virrat päälle ja pääsin testailemaan.

    Alussa bassot olivat suhteettoman isolla kerrostalokäyttöön kun bassot oli nollatasolla, joten pyöräytin bassoa pienemmälle. Tämä kuitenkin johtui siitä että ensitestien aikana 8010A:ssa oli dipattuna -10dB päälle, eli kaiuttimet soivat hiljaisemmalla. Kun tuon dippauksen otin pois päältä oli subbari oletusarvoisessa 0-tasossa erinomaisessa balanssissa kaiuttimiin nähden.

    Muutamat ensimmäiset levyt kuuntelin siten että kaiuttimien säädöt eivät vielä olleet optimaalisissa kohdissa muutenkaan, mutta jo siinä vaiheessa huomasi että tämähän vaikuttaa oikein pätevältä peliltä.

    Myöhemmin kun laitoin kaikki kaiuttimen säädöt kohdalleen pääsi 8010A + 7040 -kombinaatio oikeuksiinsa.

    Muutaman päivän kokemukset

    Subbari mahtuu mukavasti työpöydän alle. Johtojen kaaos kyllä kaipaisivat siistimistä.

    Koska 7040 tuli hankittua maanantaina on käyttöä kerennyt olemaan vasta muutamana päivänä, eli mitenkään pitkän ajan arviota en vielä pysty sanomaan. Lyhyen ajan kokemukset ovat kuitenkin erittäin positiiviset. Musiikki on soinut todella paljon, jalka on vipattanut musiikin rytmin tahtiin ja hymy nousee korviin asti kun musiikki kuulostaa sanalla sanoen upealta.

    Levyinä on tässä vaiheessa soinut mm. Ava Maxin Heaven & Hell, Nightwishin Oceanborn, Ellie Gouldingin Lights, Metallican Kill ’em all, BLACKPINKin The Album, Maustetyttöjen Itken jos mua huvittaa, Dark Tranquillityn Haven, Amorphiksen Tales from the thousand lakes ja The Glass Childin Under Northern Skies. Näiden lisäksi on soinut useita muitakin levyjä ja todella monia kappaleita myöskin YouTubesta.

    Kuunnellessa on käynyt selväksi se, että Genelec 7040 ei ole “jumputus-subbari” josta lähtee painetta siten että se peittää kaiken muun musiikista alleen, vaan se on sofistikoitunut seuralainen joka antaa kappaleiden alataajuuksiin paljon kaivattua mehevyyttä. Se köyrii alataajuuksia arvostettavalla auktoriteetilla ilman että se lähtee dominoimaan äänikenttää. Kokonaisuus 8010A-parin kanssa on siis täydellinen symbioosi joka saa musiikin kuin musiikin – ainakin kaiken tähän mennessä kuuntelemani – kuulostamaan yksinkertaisesti entistäkin paremmalta.

    Mielenkiintoisimpana ilmiönä olen pannut merkille että aivan kuin myös 8010A-pari olisi alkanut kuulostamaan vielä entistäkin paremmalta ja vielä tavallistakin erottelevammalta. Monista tutuistakin levyistä on taustakuuntelussakin spotannut paljon uusia asioita (kuten yksittäisiä soundeja, laulujen tuplauksia jne.) joihin ei ole aiemmin kiinnittänyt mitään huomiota. Tämä huomio kuitenkin menee siihen kategoriaan että kannattaa suhtautua varauksella, voi kerta olla että jostain syystä korvani on vain olleet lähipäivinä vähemmän tukossa kuin tavallisesti 😉

    Jutellessani tästä subbarista toisen onnellisen Genelec-omistajan kanssa hän sanoi kyllä myöskin samaa havainneensa kun oli koettanut kaverinsa Genelecin subwooferia omien Genelecin monitorien kanssa. Kuulemma kitarat oli alkanut kuulostamaan pääkaiuttimista paremmilta kuin ilman subbaria kuunnellessa, joten ehkä tässä oikeasti on jotain perää että soundi muuttuu kun alataajuudet jäävät pois monitoreilta ja ne ohjautuvat erilliselle bassokaiuttimelle. Lisäksi hän sanoi tästä jo ennen kuin itse olin edes sanonut tätä omaa mielikuvaani aiheesta, joten ehkä tässä on totuuden siementä. Kuuntelemalla itse asia selviää parhaiten.

    Subwooferin takia siirryin Mp3-kirjastosta FLAC-kirjastoon

    Olen lähiaikoina kuunnellut musiikit Navidromesta (lue täältä) nettiselaimen kautta. Navidrome-kirjastossani olen käyttänyt kappaleiden häviöllistä pakkausta käyttäviä Mp3-versiota, sillä äänenlaadullisesti en ole havainnut eroa häviöttömästi pakattuihin FLAC-versioihin.

    Lisäksi monesti Navidromesta musiikkia tulee kuunneltua Applen AirPods Pro -kuulokkeilla kännykän kautta työmatkoilla, joten äänenlaadun ei ole ollut tarve olla kaikkein hifeintä.

    Syy Mp3-kirjaston käyttöön FLACien sijaan on ollut myös se, että olen aikaisemmin käyttänyt Navidromea Raspberry Pi 5:llä jossa musiikit on ollut USB-tikulla. Nyt kun olen siirtynyt käyttämään Lenovon MiniPC:tä serverinä olen laittanut siihen kiinni 2 TB ulkoisen kovalevyn eli tilan kanssa ei ole enää samanlaista tiukkuutta.

    Mielenkiinnon vuoksi kuuntelin Metallican Kill ’em all -levyn ensin Navidromen kautta Mp3-versiona ja sen jälkeen CD-levyltä käyttäen samaa Pro-Jectin esivahvistin/DACia jotta kuulisin onko näissä mitään korvin kuultavaa eroa. Sen levyn kuuntelun jälkeen päätinkin siirtyä suoraan käyttämään FLAC-versioita jotka pitävät CD-levyn äänenlaadun häviämättömällä pakkauksella, sillä ero oli subwooferin kanssa korvin kuultava. Rumpujen basareissa oli selvästi enemmän tiukasti potkivaa napakkuutta ja sitä ei tarvinnut edes etsimällä etsiä. Ero oli helposti havaittavassa.

    En tietenkään tiedä varmaksi onko bassojen napakkuuden eron syy todellisuudessa Mp3-pakkauksessa vaiko vain yksinkertaisesti ohjelmasta jolla olen kuunnellut. Tietokoneiden kautta musiikin kuuntelussa on niin monta muuttujaa matkassa että syy voi tietenkin löytyä ihan mistä tahansa muustakin kuin vain pakkauskoodekista.

    Loppusanat

    Genelec 7040 on aivan loistava kombinaatio 8010A kaiutinparin kanssa. Jos musiikki on kuulostanut aikaisemmin hyvältä, niin subbarin settiin lisäämisen jälkeen korvat saavatkin jo kokea mitä on äänellinen nirvana.

    Ainoa miinuspuoli mikä tähän mennessä on tullut vastaan on ostohinta, sillä 7040 sen enempää kuin Genelecin muutkaan tuotteet eivät ole niitä markettien hinnat alkaen -mallistoja. Silti joitain vuosia sitten hankkimani Genelec 8010A -kaiuttimet ovat olleet jokaisen euron väärti enkä näe ensikokemuksten perusteella mitään syytä epäillä etteikö myös Genelec 7040 lukeutuisi tähän samaan joukkoon.

    Ostohinta kirpaisee kuitenkin vain kerran ja budjettiin tulleen loven vuoksi voi tarpeen mukaan aina syödä makaronia jonkin aikaa ketsupin kanssa, mutta hyvä ääni sitä vastoin tuottaa iloa jokaisella kuuntelukerralla ja toivon mukaan vuosikausien päästäkin.

    Lisäksi Geneleceissä yksi iso merkittävä plussa on niiden kotimaisuus joka ainakin itselleni on arvo itsessään. Kysessä on Suomalainen Iisalmesta kotoisin oleva yritys joka tekee maailmanluokan tuotteita ammattikäyttöön, joten ainakin ostoksellaan tukee myös suomalaista yritystä.

  • Perjantaipullo: Fiskarsin Aurora Blonde

    Aurora Blonde on Fiskarsin panimon panema ale. Vahvuutta oluesta löytyy 6,0 %.

    Tuoppiin kaadettaessa olut kuohuaa kohtalaisen runsaasti mutta ennakoitavasti. Väri on kauniin kultainen. Raikkaan aromikas tuoksu on poikkeuksellisen miellyttävä omaan hajuaistiini.

    Suutuntuma on pehmeän tasapainoinen ja keskitäyteläinen. Makukentässä nousee selvästi esiin hedelmäinen raikas mausteisuus joka ei kuitenkaan nouse liian dominoivaksi. Jälkimaku on hivenen kuivaan taipuvainen.

    Kokonaisuutena erittäin pätevä olut joka yllätti positiivisesti.

  • Aina ei mene kuin Strömsössa – eli tarina siitä miksi blogi siirtyi kostona hostatuksi

    Tiistaina kirjoitin tänne blogiini siitä kuinka tämä blogi tuli siirrettyä pyörimään omassa kotona (lue postaus) olevalle palvelimelle. Lyhyesti siinä mainitsin että syyt olivat ensisijaisesti tekniset, mutta en teknisiä syitä vielä sen tarkemmin siinä postauksessa avannut.

    Moni on varmasti kohdannut tilanteita teknologian kanssa missä asiat eivät oikein tahdo toimia kuten pitäisi. Tilanteita, missä ensin on pieni ongelma joka pitää ratkaista, mutta pian onkin jo kasa uusia ongelmia ennen kuin pääsee edes korjaamaan sitä alkuperäistä pientä ongelmaa.

    Esimerkkeinä ongelmista joita normaalisti ihmisille käy on vaikkapa se, kun haluat vain katsoa elokuvan jostain suoratoistopalvelusta. Palvelu on kuitenkin kirjannut syystä tai toisesta itsesi ulos etkä muista enää palvelun salasanaa. Tämän jälkeen koetat nollata salasanan, mutta sitten kun saat sen nollattua palvelu pakottaa hyväksymään uudet käyttöehdot (joita kukaan ei jaksa tai viitsi edes lukea) ja asettamaan jonkin kaksivaiheisen tunnistautumisen – tai pahimmassa tapauksessa se on jo asetettu johonkin laitteeseen joka on jo hävinnyt tai hajonnut. Tämän tason juttuja.

    Oman blogini kanssa kävi hieman samalla tapaa. Kun yksi asia teknologian kanssa alkoi pistämään vastaan, pian tuli monta muutakin uutta ongelmaa. Ensimmäisenä ongelmana oli langattoman verkon ongelmat Applen laitteissa joista kirjoitin eilen myös blogipostauksen (lue täältä). Alunperin kun sain tämän ongelman ratkaistua oli aikomuksena kirjoittaa siitä heti tänne blogiini. Siinä vaiheesssa sitten asiat alkoivatkin menemään metsään.

    Kirjauduin tänne blogiini ja huomasin että käyttämäni blogialusta WordPress on päivittynyt omia aikojaan uudempaan versioon. Tämä ei sinänsä ole ongelma niin kauan kuin asiat toimivat, mutta tällä kertaa asiat eivät enää toimineet kaikilta osiltaan ja huomasin sen heti kun rupesin blogipostausta kirjoittamaan. Raahasin tietokoneeltani postaukseen tulevan kuvan tekstiin, mutta kuvan lisääminen ei enää syystä tai toisesta toiminut. Sain vain mystisen virheviestin ja harmaan laatikon sen sijaan että siihen olisi tullut haluamani kuva.

    Aikani sitä ihmettelin ja etsin netistä tietoa mikä voisi olla ongelmana ja lopulta yksi ehdotus tuli vastaan että palvelimelle pitäisi asentaa php8.2-xml kirjasto tai jokin muu nimeltään sinne päin oleva paketti. Kuulosti helpolta, joten laitoin paketin asentumaan.

    Paketin asentaminen kuitenkin jäi ainoastaan yritykseksi, sillä pakettia ei löytynyt. En ollut hetkeen tehnyt ohjelmistopakettien tietojen päivitystä joten oletin että ongelma on tietenkin siinä. Koetin päivittää tiedot ohjelmapaketeista, mutta kävi ilmi että käyttöjärjestelmän versio jolla palvelin pyöri oli liian vanha eikä ohjelmia enää saanut asennettua siihen. Käytännössä vaihtoehdoksi jäi ainoastaan päivittää käyttöjärjestelmää uudempaan versioon.

    Ennen päivitystä oli aika ottaa ns. snapshot virtuaalikoneesta Digital Oceanissa (eli siellä konesalissa missä blogi aiemmin pyöri) ennen kuin rupesin yrittämään mitään päivitystä uudempaan versioon. Tämä siis siksi, että jos ja kun jotain menee pieleen voi vanhan toimivan version palauttaa helposti takaisin käyttöön.

    Lisäksi laitoin koko blogin sisällön tietokantadumppeja myöten latautumaan myös sellaisenaan omalle Windows-koneelleni siltä varuilta että palvelimen snapshot onkin viallinen. Tiedostojen lataamiseen meni luultavasti vajaa pari tuntia, eli kerkesin siinä välissä katsoa hyvin elokuvan odotellessa.

    Kun elokuva oli ohi ja blogin sisältö oli varmuuskopioitu myös omalle koneelle, oli aika ruveta päivittämään käyttöjärjestelmää uudempaan versioon. Yllätys yllätys, versio jota käytin oli niin vanha että edes päivityskomennolla ei voinut päivittää suoraan uudempaan versioon joten tunkkaamista tarvittiin vielä lisääkin.

    Vaihdoin suoraan paketinhallinnan osoitteista vanhat osoitteet uudempiin ja tämän jälkeen homma lähti rokkaamaan! Pääsin aloittamaan päivitystä ja kaikki meni ainakin jossain määrin hyvin kunnes vihdoin todellisuus iski vastoin kasvoja – levytila ei riitä. Huoh.

    Tässä vaiheessa kävin katsomassa Digital Oceanin hallintapaneelista josko levyä voisi suurentaa helposti. Se olisi kyllä onnistunut, mutta samalla palvelimen kuukausihinta olisi tuplaantunut. Kiitos, mutta ei kiitos.

    Siinä vaiheessa sitten oli aika jo mennä unten maita kohden. Blogi pyöri yhä, mutta uusia blogipostauksia ei voinut tehdä ainakaan kaikkien kuvien kanssa.

    Seuraavana päivänä päätin että asennan blogini omalle uudelle palvelimelleni (josta kirjoitan joskus lisää) omaan virtuaalikoneeseen. Olin jo sopivasti edellisenä päivänä ladannut kaikki blogin tiedostot sekä tietokantadumpin omalle koneelle ennen kuin lähdin yrittämään päivitystä, joten kynnys viritellä blogi omalle palvelimelle oli pieni.

    Lisäksi tämä blogini ei ole busineskriittinen järjestelmä, joten jos se joskus aina kippaa ja on sammuksissa vaikka viikon niin maailma ei siihen kaadu.

    Tällaista tällä kertaa. Jos siis joku lukija on tavallinen ei teknologisesti orientoitunut henkilö ja jolla on ongelmia tietotekniikan kanssa niin positiivisena puolena voi ajatella että ongelmia on myös teknisesti orientoituneilla henkilöilläkin 🙂

    PS: Lopulta selvisi että jotkut kuvat toimivat suoraan, mutta käyttämäni kuva ei. Ongelma ilmeni myös blogin siirryttyä omaan konesaliini. Korjauksena ei ollut php:n XML-kirjaston asennus vaan php-gd-kirjaston asennus.

  • Ubiquiti Unifi U7 Lite ja Applen laitteiden verkko-ongelmat

    Ubiquiti Unifi U7 Lite asennettuna “sinne päin”. Jokin päivä laitan tämän kauniimmin.

    TLDR; Disabloimalla Ubiquitin vekottimista 6 GHz verkon vaikka yhtään clienttiä ei ollut siihen yhdistänyt korjasi Applen laitteiden verkko-ongelmat.

    Joitain viikkoja takaperin sain vihdoin tarpeekseni keittiössä huonosti toimivasta Internetistä ja hankin kotini langatonta verkkoa jatkamaan Ubiquiti Unifi U7 Liten. Kyseinen laite on siis langattoman verkon tukiasema jolla voi yhdistää toiseen Ubiquitin langattomaan tukiasemaan.

    Koska olin viime vuoden lopuilla hankkinut jo Ubiquitilta Unifi Express 7:n (lue postaus) oli Ubiquitin laitteen osto helppoa perustella. U7 Lite yhdistyy näppärästi Unifi Expressin kanssa ja se toimii siten että verkko näiden kahden laitteen välillä muodostuu langattomasti. Tämä oli itselleni tärkeä ominaisuus, sillä en halua vetää olohuoneen nurkasta järjettömän pitkää verkkokaapelia keittiöön asti sillä sen tekeminen siististi olisi enemmän tai vähemmän haastava tehtävä tässä asunnossa.

    Verkko toimi omaan käyttöön tarpeeksi hyvin useamman viikon ajan, sillä keittiössäkin netin nopeus oli muutamaa sataa megabittiä speedtestillä mittaillessa. Muutama päivä takaperin tämä kuitenkin muuttui ilman mitään näkyvää syytä. En ollut konfiguraatioita vaihtanut, joten olettaisin että jokin päivitys on tullut jossain vaiheessa joka on muuttanut asetuksia, tai sitten aikaisemmin kaikki on toiminut vain tuurilla.

    Oli miten oli, netti rupesi matelemaan aivan käyttökelvottomaksi aina kun kännykkä, tabletti tai läppäri yhdisti tähän verkkoon. Netin nopeudet tipahtivat alle 1Mbps nopeuksiin valuen aina 0.005 Mbps vauhtiin saakka. Toisin sanoen, netti ei enää toiminut lainkaan.

    Parina päivänä tätä selvittelin mikä ihme tähän pystyi tulemaan. iPhonelle saatava Ubiquitin hallintasovellus antoi mahdollisuuden testata netin nopeutta suoraan tukiaseman kautta jolloin netin nopeus vaikutti toimivan edelleen tavalliseen tapaan, mutta jostain syystä kun kännykällä (tai tabletilla tai läppärillä) koetin nettiä ei se enää toiminut.

    Jossain vaiheessa nettiä selattua tuli mieleen että voisiko vika ollakin vain Applen laitteissa. Mietin että en kuitenkaan omista muita kun Applen laitteita joissa on langaton netti kunnes välähti että onhan itselläni myös Meta Quest 3 -virtuaalilasit jotka eivät ole Applen tekemät. Kaivoin Questit käyttöön, menin keittiöön ja koetin netin nopeutta speedtestillä ja netti toimi ilman mitään ongelmaa. Nopeudet olivat muutaman sadan megabitin luokkaa, eli juuri sitä mitä sen olisi pitänyt olla muillakin laitteilla.

    Heti perään testattuna Applen laitteilla ei tämä enää toiminutkaan. Ongelma paikallistui siis Applen tuotteisiin. Tämä auttoi kummasti ongelmanselvityksessä kun tiesi että vika onkin muualla kuin kahden tukiaseman välisessä liikenteessä.

    Aikani asetuksia tutkiessa otin jossain vaiheessa pois 6 GHz langattoman verkon tukiasemalta. Yhtään laitetta ei näyttänyt olleen siihen edes yhdistänyt, mutta otin sen kuitenkin pois. Kun tämän asetuksen olin ottanut pois ja tallentanut, ei mennyt kauaakaan kun netti alkoi toimimaan jälleen langattomasti myös keittiössä Applenkin laitteilla muutaman sadan megabitin nopeudella.

    Onneksi ongelma selvisi ja netti taas toimii normaalisti!

    Mielenkiintoista kyllä, kun rupesin tätä blogipostausta kirjoittamaan alunperin sunnuntaina, pääsin aivan uudenlaisiin ongelmiin tekniikan kanssa eli vaikka on nörtti niin ongelmien kanssa joutuu silti aina tappeleemaan 😀

    Uudet ongelmat blogipostauksen kirjoittamisessa olivat myös syy miksi siirsin blogini kotiini pyörimään (lue täältä), joten seuraavassa blogipostauksessa sitten lisää näistä ongelmista.

  • Blogini on siirretty uudelle alustalle!

    Sivusto on pyörinyt jo monien vuosien ajan Digital Oceanissa, mutta ostettuani itselleni käytetyn MiniPC:n viime viikolla päätin siirtää blogini kotiin pyörimään virtuaalikoneelle.

    Käytännössä lukijalle tämä saattaa tarkoittaa että sivusto on aina joskus nurin, koska jos kotonani katkeaa netti esimerkiksi sähkökatkon vuoksi on sivusto sen jälkeen alhaalla niin pitkään kunnes ongelma on poistunut. Tai jos säädän jotain muuta ja kone hajoaa, myös blogi lakkaa toimimasta.

    Koska tämä blogi ei ole kuitenkaan ns. businesskriittinen ei tämä itseäni haittaa. Jos sivu on alhaalla, se on alhaalla ja se on sitten jälleen ylhäällä kun jaksan ja kerkeän sitä tunkkaamaan pystyyn.

    Syyt siirrolle ovat pääasiallisesti tekniset. Palvelimen päivityksessä tuli haasteita (kirjoitan myöhemmin toisessa postauksessa tästä lisää) ja sen seurauksena olisin joutunut kuitenkin asentamaan palvelimen uudelleen Digital Oceanilla. Samalla vaivalla ajattelin kuitenkin antaa mahdollisuuden josko blogi pyörisi tarpeeksi järkevästi kotona hostaamalla.

    Toinen syy on myös taloudellinen. Kun kotipalvelin on kuitenkin päällä 24/7 on sama koettaa hostata sillä myös tämä blogikin jolloin säästöä kertyy kuukausitasolla n. 10 euroa jonka olen maksanut Digital Oceanille palvelimen pyörittämisestä.

    Saapa nähdä kuinka hyvin tämä toimii tai on toimimatta. Jos tämä lakkaa toimimasta järkevästi voi blogin aina siirtää takaisin uudelle palvelimelle Digital Oceanille tai muulle palveluntarjoajalle.