John Travolta roolissaan Chili Palmerina vuoden 1995 elokuvassa Get Shorty.
Get Shorty (IMDB) joka suomeksi tunnetaan nimellä Get Shorty – Hyvä pätkä on Barry Sonnenfeldin ohjaama rikoskomedia vuodelta 1995. Sen pääosarooleissa nähdään John Travolta, Gene Hackman, Rene Russo ja Danny DeVito.
Travoltan roolittama gangsteri Chili Palmer lähtee perimään velkoja. Käy ilmi että eräs lento-onnettomuudessa kuolleeksi luultu velallinen onkin yhä elossa, joten Chili lähtee hänen peräänsä toiseen kaupunkiin hakemaan saamisiaan. Velkojen perinnässä hän päätyy mutkien kautta murtautumaan erään näyttelijättären taloon missä myös elokuvaohjaaja Harry Zimm (Gene Hackman) on. Chili ja Harry päätyvät keskustelemaan elokuvista ja tarinan edetessä Chili elokuvien suurena fanina kiinnostuu etsimään uudenlaista uraa gangsterielämän sijaan.
Get Shorty on viihdyttävä ja rennon tyylin mafiaelokuva komediallisella vivahteella missä rikolliset kiinnostuvat osallistumaan elokuvien tekemiseen ja rahoittamiseen, samalla kun elokuvien tekijä tekee itse tuttavuutta alamaailman henkilöiden kanssa. Odotetusti toisille erilaisten maailmoiden kohtaaminen onnistuu paremmin kuin toisilta, eikä kaikkia ole niin turvallista koettaa komentaa kuin mitä ensin on saattanut kuvitella.
Elokuvat joissa sivutaan tavalla tai toisella tarinassa elokuvien tekemisen maailmaa ovat monesti mielenkiintoinen ympräristö tapahtumille, niin myös tälläkin kertaa. Kokonaisuus toimi joten tämän elokuvan katsoo helposti kerran tai vaikka useammankin.
Vihdoin ja viimein uusi Painless Destiny -albumi on nähnyt päivänvalon. Julkaisu on jo 19 albumi jonka tällä artistinimellä julkaisen ja se kantaa nimeä Forgotten tapes – Songs from 2013.
Vaikka julkaisu onkin uusi ja vasta tänään sen olen laittanut Bandcampiin, on levyn kappaleet kuitenkin hyvinkin vanhaa perua kuten levyn nimestäkin voi nähdä.
Viimeisimpien levyjen tapaan myös tämän levyn on miksannut Viljami Roivas. Hänen musiikkiaan voi käydä kuuntelemassa myöskin Bandcampista artistinimellä Kirkkoisät (katso täältä).
Alunperin nämä kappaleet on sävelletty useammassa erässä vuoden 2013 aikana. 8 ensimmäistä kappaletta on sävelletty maaliskuussa 2013 ja kappaleet 9-13 on sävelletty kesäkuussa 2013.
Alla vielä kappalelista:
Chapter I:
Nightmares
Forgotten stories of love
Written in the stars
Dance of dreamers
Fragile hearts
Stories of elders
Fever dreams
Jen’s freedom
Chapter II:
Marnie
After all these years
Fragments of sanity
Before the sun is set
Eternal love of Father
Levyn voi käydä kuuntelemassa tämän linkin takaa. Kuuntelun iloja tai suruja, mitä tunteita se sitten herättääkin.
Viime perjantaina kävin seurakuntaveljen kanssa kävelemässä Sipoonkorven kansallispuistossa. Kävelyä tuli noin 5,5 – 6 km joka oli varsin hyvä päivälenkin pituus. Metsäpolulla kävely on merkittävästi enemmän voimille ottavaa kuin tasaisella kaupunkiasfaltilla kulkeminen sillä ylä- ja alamäkeä riittää ja puun juuria on siellä sun täällä. Hyvä niin, saapahan lihakset välillä hieman haastavampaakin kävelymaastoa talsittavaksi.
Tuttuun tapaan myös tuolla reissulla oli kamera mukana, joten laitan tähän muutamia kuvia metsiköstä.
Tällä kertaa kameraksi valikoitui Nikon D3100. Objektiivina oli Tamron 18-50 mm F/2.8 -objektiivia. Kuvat on käsitelty Lightroom Classicissa.
Colin Farrell (vasemmalla) sekä Matthew Davis nähdään Tigerlandin pääosarooleissa
Tigerland (IMDB) on vuonna 2000 julkaistu sota-draama jonka on ohjannut mm. Batman Foreverin (lue arvostelu) ohjauksesta tuttu Joel Schumacher. Merkittävimmissä rooleissa nähdään Colin Farrell sekä Matthew Davis.
Sääntöjä heikosti totteleva nuori alokas Roland Bozz (Farrell) on vastentahtoisesti armeijan joukoissa jossa heitä valmennetaan Vietnamin sotaan lähettämistä varten. Bozz on jatkuvissa ongelmissa auktoriteettien kanssa ja hänen toimintansa aiheuttaa toisinaan kismaa myös muiden leiriläisten kanssa päätyen useampiin konflikteihin.
Yhdysvaltalaisia elokuvia on tullut nähtyä useita joissa tavalla tai toisella sivutaan Vietnamin sotaa – jos ei muutoin niin vähintäänkin henkilöiden repliikeissä se nousee esiin. Tigerlandin teema sitä vastoin on mielenkiintoisen erilainen, sillä se ei kuvaa tuttuun tapaan Vietnamin sotaa, vaan ainoastaan harjoitusleiriä ennen sotaan lähettämistä.
Harjoitusleirin ja armeija-ajan kuvaus on elokuvallisesti hyvin toimiva, vaikkakaan sen realistisuudesta en osaakaan mitään sanoa. Sotilaiden keskinäiset kiistat, tappelut ja väkivaltaisuudet, auktoriteettien haastamiset ja niiden seuraamukset on kuvattu onnistuneella tapaa. Psyykisen kuorman aiheuttamien ongelmien kuvaukset nosti paikoitellen mieleen Stanley Kubrickin Full Metal Jacket -elokuvan armeijaosuuden ja sen mihin liiallinen psyykinen rasitus voi pahimmillaan johtaa.
Elokuvassa on selkeästi nähtävissä Bozzin kasvu auktoriteettiongelmaisesta alokkaasta luontaisesti karismaattiseksi johtohahmoksi. Tämä tuodaan myös dialogin kautta esiin yksittäisessä kohtauksessa joka on kuitenkin toteutettu onnistuneesti. Siinä kerrotaan Bozzin ongelmat ja syyt, mutta se ei tunnu selittämisessään katsojan aliarviomiselta vaan enemmänkin luonnollisen tuntuiselta dialogilta missä korkeampiarvoinen henkilö ei säästele sanojaan, vaan sanoo sen mitä ajattelee avaten tilanteen niin Bozzille kuin myöskin valkokankaalta kohtausta katsovalle yleisöllekin.
Kameran kuvauksen tyyli on silmiinpistävän erilaista valtavirtaelokuviin verrattuna. Vaikka se hetkittäin tuntuukin hieman rasittavalta, on se kokonaisuudessaan silti toimiva ratkaisu. Kamerassa on sopivalla tapaa huojuntaa, mikä luo enemmän autenttisen tuntuista tunnelmaa. Lisäksi monissa kohtauksissa nähdään paljon lähikuvia, minkä kautta katsoja pääsee paremmin kiinni henkilöiden sisäisiin tunnetiloihin. Jollain tapaa kameratyöskentely toi itselleni mieleen Mel Gibsonin ohjaaman elokuvan Apocalypton, vaikkakin on selvää että Tigerland ei ole siitä ottanut mallia sillä Apocalypto on julkaistu myöhemmin, vuonna 2006.
Bozzin hahmossa on kuvattu hyvin myös inhimillisiä piirteitä jota monesta muusta sotilaasta näyttää puuttuvan, joten hänen hahmonsa on onnistuneesti rakennettu ja se kantaa hyvin elokuvaa eteenpäin.
Omaan makuuni Tigerland toimi oikein hyvin. Sen poikkeuksellinen kameratyyli ja selvästi erilainen tapahtumaympäristö yhdistettynä hyvään näyttelytyöhön nostaa sen hieman keskivertoa paremmaksi elokuvaksi.
Perlenbacher Unfiltered Lager on LIDL:ssä myytävä suodattamaton lager-olut jossa vahvuutta löytyy 4,9 %. Oluen on pannut saksalainen Frankfurter Brauhaus.
Tölkki on hyvin pelkistetty eikä erityisen houkuttelevan näkäinen, enemmänkin se luo mielikuvan tavallisesta keskinkertaisesta bulkkioluesta. Mielikuva ei myöskään ole väärä, sillä sitä se myös on.
Vaahtoaminen on runsasta ja paksu vaahto pysyy jonkin tovin pinnallakin. Tuoksu on hiivainen mutta siitä huolimatta toimiva. Olut on samean kellertävää.
Suutuntuma on raikas ja hieman kitkerä ja sen suodattamattomuus antaa selkeästi erottuvan tunnun suodatettuihin lagereihin nähden. Maussa on sitrusta ja makeutta vaikkakin kokonaisuus pysyy happamamman puolella. Ei omaan makuuni mitenkään erityisen puhutteleva olut.
