• VR:n Ekstra-luokka tuli koettua

    Intercityn Ekstra-luokassa pystyi hyvin käyttämään matkan hyödyksi ja kirjoittamaan kuviin metadatat

    Viime viikonloppuna kävin Kokkolassa kummipoikani rippijuhlissa ja matka tuli taitettua junalla niin mennessä kuin palatessakin. Mennessä junana oli Pendolino Plus -juna, takaisin tullessa Intercity. En ole koskaan aikaisemmin näissä ajatellut olevan juurikaan mitään eroa, mutta ainakin Ekstra-luokassa vaunuissa oli eroja.

    Aikaisemmat junamatkat olen lähes aina tehnyt tavallisessa vaunussa, mutta käytännössä olen kuitenkin vain istunut ravintolavaunussa koko matkan. Jälkeenpäin mietittynä olen ehkä joskus vuosia sitten Vantaalta Tampereelle mennessä saattanut olla jossain Ekstra-luokassa tai ravintolavaunun yläkerrassa kun olin työreissulla edellisessä työpaikassani ollessa, mutta omalla kustannuksella en ole aikaisemmin koettanut VR:n junien ekstra-luokkia.

    Ennen matkaan lähtöä perjantaina päähäni nousi ajatus, että pitäisiköhän koettaa onko Ekstra Plus -palvelu hintansa väärti. Lisähintaa tuli muistaakseni 36 euroa normaalin junalipun hinnan päälle, koska valitsin yksittäisen ikkunapaikan, mutta halusin koettaa onko matka mukavampi taittaa tällaisessa vaunussa.

    Kokemus oli todella positiivinen. Vaunussa oli rauhallista, yksittäinen henkilö puhui puhelimeen silloin tällöin mutta ei mitenkään häiritsevän kovaäänisesti, tarjoilua oli ostettavissa kun junan henkilökunta kulki kärryn kanssa muutamaan otteeseen ohi ja istuimetkin olivat mukavat.

    Kun maksoi tosiaan hieman ekstraa sai ikkunan vierestä paikan jossa ei ole ketään muuta vieressä ja tämä oli kyllä hintansa väärti lisäsijoitus sekin. On jotenkin mukavampaa kun voi nousta hakemaan kahvia tai vettä tai mennä vaikkapa vaunun vessaan ilman että joku muu joutuu aina hieman väistämään jos itselle tulee tarve nouta omalta paikalta käymään jossain.

    Erinomainen ominaisuus oli myös se, että vaunussa oli vessa. Lisäksi vaunun oli veturin päässä eikä sen läpi ollut kulkua minnekään muualle mikä teki matkustamisesta merkittävästi miellyttävämpää kun ei ollut väkeä ravaamassa jatkuvalla syötöllä vierestä.

    Koska kokemus oli positiivinen Pendolino Plus -junassa, otin takaisin tullessakin aikaisemmin ostamaani InterCity-junaan myös lipun korotuksen tavallisesta luokasta Ekstra Rauhallinen -luokkaan. Myös InterCityssä lipun korotus oli hintansa arvoinen. Vaunussa oli rauhallista ja omalla paikalla oli tarpeeksi tilaa pöydän ääressä että junamatkalla pystyi kirjoittelemaan kaikessa rauhassa valokuviin kuvaukset.

    Kaiken kaikkiaan VR:n Pendolino Plussassa oleva Ekstra Plus ja Intercityssä oleva Ekstra Rauhallinen olivat hintansa arvoisia lisäpalveluita, joita tulen mielelläni käyttämään jatkossakin. Kiitos VR:lle mukavasta kokemuksesta!

  • Muutamia Leica Q2:lla otettuja kuvia

    Usvainen tie Vantaalla Hanabölessä 04.08.2026

    Aikaisemmin olen täällä blogissa maininnut että hankin kesälomalla ollessani Leica Q2:n Tampereelta (lue täältä) Kamerastoresta, mutta en ole siitä tänne blogiini varsinaisesti isommin mitään vielä kirjoittanut. En kirjoita vieläkään, mutta ajattelin kuitenkin jakaa tänne joitain kuvia joita olen tällä kameralla ottanut.

    Olen tänne blogiin laittanut kyllä eri postauksissa valokuvia joita olen tällä kameralla ottanut, mutta koska suurin osa täällä blogissa nähdyistä kuvista eivät ole olleet valokuvia joiden tarkoitus on olla jollain tapaa valokuvauksellisia, vaan enemmänkin käytännöllisiä (esim. vaikkapa kuva keittiöstäni, kaapin sisällöstä, lenkkareista jne.) laitan nyt tänne nähtäväksi kuvia joita olen tämän alkukuun aikana ottanut tällä kameralla.

    Sen suuremmitta juhlapuheitta, tässä muutamia kuvia joita olen tämän kuun puolella kerennyt ottamaan.

    Auringon nousu Vantaalla Hanabölessä Hanabölen rantatien varrella 11.08.2026.
    Aamuaurinko nousemassa Vantaalla Hiekkaharjussa 09.08.2026. Kuva otettu Talvikkitien varrelta.
    Aamuinen aurinko nousemassa Vantaalla Hanabölessä. Kuva on otettu Hanabölen rantatieltä käsin 11.08.2026.
    Junarata aamuisessa Koivukylässä Vantaalla 05.08.2026
    Vesitorni Vantaalla Hiekkaharjussa 09.08.2026
    Bussipysäkki aamulla Vantaan Hanabölessä Hanabölen rantatiellä 04.08.2026
    Aamu Vantaan Hanabölessä 10.08.2026 Hanabölen rantatien varrelta kuvattuna
    Laituri usvaisena aamuna Vantaan Kuninkaanmäessä Kuusijärvellä 01.08.2026
    Puu usvaisessa Kuusijärvessä Vantaan Kuninkaanmäessä 01.08.2026
  • Saal Digitalin Professional Line -kuvakirja vaikuttaa hyvälle

    Saal Digital -palvelun kautta tilattu kuvakirja

    Joitain kuukausia takaperin Instagramissa vastaan tuli mainos missä mainostettiin 100 euron alennusta Saal Digital -palvelun Professional Line -kuvakirjoista. Tartuin tarjoukseen, mutta en silloin vielä saanut ajoissa käytettyä alennuskuponkia. Onneksi palvelu lähestyi sähköpostitse ja tarjosivat tuon käyttämättömän kupongin vielä uudelleen lunastettavaksi, joten toisella kertaa tartuin tilaisuuteen ja tein tilauksen heidän kuvakirjastaan.

    Kuvakirjan tilaaminen oli https://www.saal-digital.fi sivuston kautta helppoa, mutta maksaminen oli hieman haastavaa sillä ainakaan itse en suoraan voinut sitä maksaa ennen kuin sieltä tuli maksutiedot sähköpostitse. Tämä ei kuitenkaan ollut mitenkään erityisen hankalaa, joten eipä tästä kovin suurta miinusta voi antaa.

    Kirja tuli ulkomailta ja sen toimitus meni suhteellisen nopeasti. Tilauksesta meni muutama päivä kun se oli jo matkalla Suomeen.

    Paperin laatu vaikuttaa hyvälle. Paksua ja jämäkkää laadukasta paperia eikä mitään pahaa mieltä aiheuttavaa rimpulaa.

    Kuvanlaatu on paperilla erinomainen, mitä nyt muutamasta kuvasta tuli huomattua että omat export-asetukset ovat olleet mitä luultavamminkin pielessä koska huomasin pakkausartefaktia muutamassa kuvassa. Tämä siis johtui omista kuvistani, ei palvelusta. Lisäksi nekin tekniset viat mitä kuvissa näkyi on sellaisia että luultavasti suurin osa ihmisistä niihin tuskin edes kiinnittää mitään huomiota.

    Isoin haaste itselleni oli kuvakirjan kannen päälle asetetun suojan poistaminen. Mietin sitä aikani että miten se kuuluu poistaa, mutta kynnellä sitten lopulta raaputin pintaa jolloin sinertävä muovikalvo lähti repeämään ja suojan sai pois.

    Kirja jonka tilasin oli 28 kiiltävää sivua sisältävä 30 x 21 kokoinen kirja keinonahkaisella akryyilikannella. Hintaa tällä oli ennen alennusta 124,59 euroa ja alennuksen jälkeen hinnaksi jäi vain 24,59 euroa. Hinta ei siis ole hinnat alkaen -tasoa, mutta näin toisaalta voi jo odottaakin kun tuotelinja on nimeltään Professional Line.

    Kysymykseksi hyvän alennuksen jälkeen tietenkin jää se, että tilaanko joskus täältä täydellä hinnalla itselleni Professional Line -sarjan kuvakirjoja vaiko en. Paperin ja kuvan laatua kun katsoo, en näe mitään syytä ainakaan niiden suhteen miksi en tilaisi joskus toistakin kuvakirjaa täältä. Lisäksi hintakin on sellainen että jos silloin tällöin kuvakirjan tilaa, ei siihen talous kaadu, joten ainakin Saal Digitalin puolelta on kaikki edellytykset kohdallaan että voisin tilata uudemmankin kerran.

    Isoin haaste kuvakirjan tilaamiseen liittyykin luultavasti enemmänkin vain kuvien valintaan mitkä haluan kuvakirjaan ja mitä en. Kuitenkin ajatuksia on heti mitkä ottamistani kuvat olisivat sellaisia jotka haluaisin nähdä kuvakirjassa kunnollisella laadulla kunnollisella paperilla, joten eiköhän jonakin päivänä toinenkin kuvakirja tule tilattua.

    Lisäksi tähän kuvakirjaan en valinnut yhtään mustavalkoista kuvaa, joten sen suhteen varsinkin toisen kuvakirjan tilaaminen vaikuttaa kokeilemisen arvoiselta. Olen vuosien mittaan ottanut paljon mustavalkoisia kuvia ja niiden paikka voisi olla hyvinkin kansien välissä.

    Itselleni tämä ensimmäinen kuvakirja meni muutenkin puhtaasti laatutestinä. En saanut aikaiseksi etsiä kunnollisia kuvia, en käyttänyt aikaani miettimiseen kuvien sommittelun jne. vaan halusin vain tehdä nopeasti tilauksen että saan käytettyä alennuskupongin ja pääsen näkemään tuotteen laadun.

    Kun seuraavan kerran teen tilauksen tiedän myös tämän testikirjan perusteella että haluan tässä koossa sijoittaa vain yhden kuvan yhdelle sivulle, ellei kyseessä ole pystykuvat. Pystykuvia voi sijoittaa kaksi yhdelle sivulle siten että ne näyttäisi luultavasti fiksulta, mutta vaakatasossa olevat kuvat näyttää omaan makuuni parhaalta kun yksi kuva vie yhden sivun.

    Kokonaisuutena tämä oli ehdottomasti tilaamisen arvoinen tuote ja alennuskupongista oli paljon iloa, sillä nyt sain huokeaan hintaan testattua hyvälaatuista kuvakirjaa. Kun laadukkaan kirjan on kerran nähnyt ja siitä on katsellut ottamiaan kuvia, on kynnys tilata toinenkin kirja merkittävästi matalampi. Kuvat ansaitsevat tulla paperille ja kansien väliin.

  • Heinix ei mene jatkoon

    Allergialääke Heinix

    Tänä kesänä on jostain syystä elämässäni ensimmäistä kertaa alkanut tuntumaan sellaisia oireita että voisi olla allergiaa, vaikkakin joskus vuosia takaperin kanin heinän lähellä nenä vuosi yms. Koskaan en ole kuitenkaan allergialääkkeitä käyttänyt joten kokemuksia niistä ei ole pohjalla.

    Potentiaalisen allergian oireet on olleet kovia yskintäkohtauksia siten, että ensin alkaa tuntumaan aivan kuin olisi pölyä kurkussa jonka jälkeen alkaa kova yskintä. Yskintä ei myöskään lähde keuhkoista asti eikä mitään muita flunssan tai nuhan oireita ole, joten kuulemma voisi olla ihan vain allergiaa esim. siitepölylle.

    Kävin muutamia päiviä takaperin apteekissa etsimässä allergialääkettä jota saisi ilman reseptiä ja matkaan tarttui 10 tabletin paketti Heinxiä. Kahtena eri päivänä otin yhden tabletin per päivä jonka jälkeen tabletit saivat jäädä sillä sain niistä vain hillittömän väsymyksen ja uupumuksen.

    Ensimmäisen tabletin otin sapattina aamulla jolloin huomasin päivän mittaan olevani todella väsynyt siten miten en tavallisesti ole. Tästä viisastuneena otin toisen tabletin vasta sunnuntaina illalla, mutta tämän seurauksena eilinen maanantai meni todella nuutuneissa merkeissä.

    Eilen en enää ottanut tablettia ja tänään ei ole myöskään ollut minkäänmoista väsyä, joten parempi vain jatkaa yskintää sillon kun yskittää jos hoito on haitallisempaa kuin itse ongelma. Ei jatkoon.

  • Kirja: Teemu Kunto – Minimalismi

    Teemu Kunto – Minimalismi on teos joka käsittelee minimalismia eri elämän osa-alueilla.

    Teemu Kunnon kirjoittama Minimalismi on 144 sivuinen teos minimalismista ja siihen jollain tapaa linkittyvistä aiheista. Kirjan on kustantanut Otava.

    Teos on jaettu yhdeksään kappaleeseen joissa toisissa pohditaan mitä on minimalismi, miten tavaraa voidaan karsia, miten minimalismi liittyy elämänhallintaan ja kuinka minimalismia voi ajatella myös ihmissuhteissaan.

    Suurimmat osat teoksen kappaleista olivat mielenkiintoisia, mutta kappaleen kahdeksan Minimalismia ihmissuhteisiin oli paikoitellen omasta näkökulmasta jo hyvinkin kaukana teoksen ytimestä ja minimalismista. Alla kaksi eri siteerausta sivulta 132 joka on esimerkki siitä mitä tarkoitan:

    “Onneksi viime aikoina on ilahduttavasti ja lisääntyvässä määrin keskusteltu myös avoimista suhteista, polyamoriasta ja monista muista erilaisista järjestyleiystä, joita ihmissuhteissa voidaan tehdä”.

    “Perinteinen protestanttinen monogaaminen parisuhde- ja ydinperhemalli on vihdoin menettämässä otteensa, vaikka sitä on yritetty pitää elossa tekohengittämällä jo pitkään. Ihmissuhteissa ei ole kyse kapitalismista, toisen omistamisesta eikä kilpaillusta markkinoista, joissa vain vahvimmat voittavat ja muut jäävät nuolemaan näppejään, vaan vastuullisten aikuisten vapaaehtoisuuteen perustavasta välittämisestä.”

    Tätä osuutta lukiessa tuntui että minimalismin kattotermillä koetetaan saada tuotua positiivisessa valossa modernia liberaalia arvomaailmaa. Itse pyrin minimalistisempaan elämäntapaan monessa elämän osa-alueessa, mutta tämänkaltaiseen arvomaailmaan en pääse millään muotoa kiinni, enkä näe sen liittyvän millään muotoa edes minimalismiin.

    Kaikesta huolimatta kirja on muutoin viihdyttävää luettavaa eikä yllä siteeraamieni kohtien lisäksi kovin usein eksytty kauas aihealueesta ainakaan omasta katsantokannastani arvioiden. Lukemisen arvoinen teos.