• Leffalauantai: Sausage party

    Nakit ja kuoret onnellisina muoveissaan odottamassa vapautustaan

    Sausage party (IMDB) on animaatiokomediaelokuva vuodelta 2016. Ohjaajina on toiminut Greg Tiernan sekä Conrad Vernon ja ääninäyttelyissä kuullaan mm. Michael Ceran, Salma Hayekin ja Edward Nortonin roolisuorituksia.

    Sausage partyn tarinassa marketissa olevat ruoat odottavat iloisesti että jumalat (eli ihmiset) hakevat heidät pois marketista ja vievät Suureen Tuonpuoleiseen, paikkaan missä heidän on hyvä olla. He aloittavat aamunsa iloisella laululla ja toivotat tulevansa valituiksi. Jutut eväillä tuppaavat olemaan hieman karkeampaan suuntaan taipuvaisia ja odotellessaan että pääsevät olemaaan jonain päivän yhdessä sisäkkäin yksi nakeista koskettaa päädyllään sämypläpaketin sämpylää. Tämän seurauksena sämpylä kokee tarinan aikana uskonkriisiä ja miettii onko hän saanut jumalien vihat päälleen harrastettuaan epäpuhdasta toimintaa.

    Eräänä päivänä yksi elintarvike palautetaan takaisin kauppaan kun matkaan on tarttunutkin väärä tuote. Hän ei ole lainkaan niin iloinen ja onnellinen että on päässyt Suureen Tuonpuoleiseen käymään kuin voisi kuvitella, vaan hänestä on tullut paranoidi hermoraunio. Hän alkaa kertomaan muillekin että jumalat ovat hirviöitä jotka tappavat elintarvikkeita ja että Kuolemattomat (eli elintarvikkeet vailla parasta ennen -päivää) tietävät tämän. Lopulta hän heittäytyy kauppakärrystä lattialle päästäkseen mieluummin hengestään kuin joutuakseen uudelleen jumalien luo. Vähitellen muutamat elintarvikkeet alkavat ottamaan selvää asian todellisesta laidasta ja tästä alkaakin kiintoisa seikkailu oman uskonsa perusteiden äärelle.

    Keskustelua Tuliliemen, kuolemattoman elintarvikkeen kanssa

    Sausage party on varsin mielenkiintoinen elokuva. Se on animaatio jonka seurauksena ensimmäisenä mielleyhtymänä on elokuva joka on tehty nuoremmalle väelle, mutta pian tarinaa seurattuaan on helppoa huomata että perheen taaperoille tämän näyttäminen ei lienee ole paras idea. Ruokien jutut ovat monin paikoin härskejä kaksimielisyyksiä, niissä on moniulotteisia merkityksiä ja viittauksia todelliseen maailmaan ja kielenkäyttökin on sellaista että ärräpäät lentävät.

    Pidin itse elokuvassa vertauksellisuuden todelliseen maailman kiehtovana. Esimerkiksi ruoat kaupassa ovat omassa pienessä kuplassaan eläviä uskovaisia jotka odottavat parempaa huomista, synnin tuntoa poteva sämpylä on kuin tiukemman moraalin kasvuympäristössä kasvanut nuori joka on tehnyt vastoin omia uskomuksiaan ja Lavash ja Bagel ovat kuin stereotyyppiset israelilainen ja palestiinalainen jotka kinastelevat jatkuvalla syötöllä milloin mistäkin.

    Myös visuaalisesti Sausage party on tyylikästä katsottavaa. Animaatiot on tehty laadukkaasti ja huolella, kuvakulmat joista tarinaa kuljetetaan on toimivia eikä teknisestä puolestakaan tule mitään valittamisen aihetta mieleen.

    Suuri Tuonpuoleinen ei ollutkaan onnen ja autuuden lähde

    Mikäli omaa tarpeeksi likaisen mielikuvituksen ja huumorintajun on Sausage party aivan loistava elokuva jota ei kannata jättää välistä. Se tarjoaa härskiä läppää, rivoa kielenkäyttöä ja syvempiä yhteiskunnallisia merkityksiä kuin pelkästään pintapuolisesti näyttää. Se on myös tyylikkäästi toteutettu animaatioelokuva jossa kaikki elokuvan peruselementit on kohdallaan joten omaan makuuni tämä elokuva toimi todella hyvin.

    Arvosana: 9/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 152 063 annettuun ääneen”]6,2/10[/simple_tooltip])

  • Perjantaipullo: Mustan Virran Talviolut

    Mustan Virran Panimon valmistama Talviolut on 5.2 % vahvuinen olut joka ainakin erinäisten googlailujen perusteella vaikuttaisi olevan balttityylinen portteri. Harmillisesti oluesta löytyi varsin huonosti tietoja eikä edes panimon omilla kotisivuilla ollut tästä minkäänlaista mainintaa joten paljoa tietoja ei irronnut netin syövereistä. Olutta löytyy ainakin hyvin varustelluissa Lidl-myymälöissä.

    Pullon aukaistua erottaa vahvasti hiivaisen tuoksun joka tuoppiin kaadettuna muuttuu merkittävästi hennommaksi. Tuoppiin kaataminen on vaivaton operaatio todella vähäisen vaahtoavuuden vuoksi.

    Maku oluessa on ohut ja laimea ja suutuntuma kokonaisuutena kohtalaisen vetinen. Mausta kyllä löytää persoonallista otetta ja hieman kotikaljamaisia vivahteita, mutta omaan makuuni tämä ei erityisemmin iskenyt. Kyllähän tämän joi, mutta ei luultavasti tule kovin helposti valittua toista kertaa kaupasta.

    Musiikkina sopii kepeähkö rock, mm. Crazy Lixx – Wild child tai Crystal viper – When the sun goes down.


  • Blenderi tuli taloon

    Blenderi on käytännöllinen kodinkone

    Muutama ilta takaperin kävin paikallisessa Citymarketissa ostamassa blenderin. Tarkemmin ottaen Electrolux Perfectmix ESB 2300:n. Kuten ylläolevasta kuvasta näkee masiinassa on 1.5 litrainen kannu ja tehoja 450 W. Onko se paljon vai vähän, siitä en tiedä sanoa koska ymmärrykseni aiheesta on yhtä suuri kuin muinaisilla roomalaisilla polttomoottorista.

    Ajatus oli kytenyt jo pidemmän aikaa (lue: noin viikko sitten sain päähän moisen idean) joten oli aika tarttua toimeen ja käydä ostoksilla. Etukäteen en tiennyt lainkaan millaisen tarvitsen ja kävin vain katsomassa minkälaisia niitä edes on ja millä hinnalla. Päädyin sitten tähän malliin kun se näytti ihan siistiltä perusblenderiltä ja hintakin oli sellainen että jos innostus blendailla katoaa ei asialla ole taloudellisesti kovin suurta merkitystä.

    Kaupasta matkaan tarttui myös blendaukseen tarvittavia ainesosia. Ostin banaaneita, jogurttia ja mustikoita joista tosin ensimmäisessä blendauksessa hyödynsin ainoastaan mustikoita ja banaaneita sillä käytin maitoa niiden kanssa.

    Kun ainekset oli löytäneet tiensä blenderiin oli aika heittää töpseli kiinni ja pyöräyttää kytkimestä ja katsoa kuinka ainekset menevät sekaisin kuin suomalaiset ilmaisen ämpärin nähdessään. Tai näin oli ajatuksena, mutta ei. Ei mitään. Terä ei pyöri mihinkään suuntaan eikä inahdustakaan. Pyörittelin tehoja enemmän mutta siltikään ei inahdustakaan.

    Valmiina blendaukseen

    Tässä vaiheessa tutkailin josko blenderin takaa löytyisi hyvin piilotettu virtakytkin tai vastaavaa mutta sain vain havaita toiveeni turhaksi. Ei ollut. Otin blenderin irti töpselistä ja koetin toista pistorasiaa siltä varuilta että olisi vain sulake ollut kärvähtänyt. Toinen pistorasia tuotti yhtä onnistuneen tuloksen joten maito-banaani-mustikka jäi lillumaan blenderiin.

    Kippasin sitten blenderistä ainekset pois kulhoon ja tutkailin onko pohjalla jotain erikoista. Ei ollut. Ajattelin että olisikohan sitten voinut olla että blenderi pitää olla jotenkin eri tavalla kiinni, mutta blenderi oli pohjassa ja käännetty sen verran että kulho ei päässyt irtoamaan ja jos siitä nosti tuli pohjaosakin mukana. Tämän seurauksena olettamus tietenkin oli että kiinnitys on kunnolla koska koko roska nousi ilmaan.

    Huuhtaisin blenderin ja menin Citymarketille vielä kyselemään takuusta josko tämä esimerkkiyksilö vain sattuu olemaan särki. Asiakaspalvelussa myyjä tiesi sanoa että näissä malleissa on ollut jokin systeemi että sen jälkeen kun kulho on pohjassa sitä pitää vielä enemmänkin pyörittää että se menee johonkin erilaiseen lukitussysteemiin. Hän kävi sitten testailemassa takahuoneessa vedellä josko se toimii ja toimihan se ilman ongelmia.

    Tässä vaiheessa ilmeeni oli tämä

    Kysyin asiakaspalveluhenkilöltä että mitenkä se sitten pitää pyöräyttää kun se oli aikaisemmin jo pohjassa ja lukittuneena. Hän sitten näytti jonka jälkeen sitten tiesin kotona koettaa samaa. Käytännössä pitää vain käyttää voimaa. “Use the Force, Luke!” kuten Obi-Wan Kenobi olisi tähän varmaankin todennut.

    Kotona sitten tein uudelleen samanlaisen setin eli mustikkaa, banaania ja maitoa ja survaisin blenderin kulho-osan kiinni. Oikeaoppinen kiinnitys vaati kohtalaisen paljon voimaa ja kumpaakin kättään joutui käyttämään. Alempaa osaa sai pitää tiukasti kiinni kun kulhoa väänsi paikalleen, mutta lopulta se sitten naksahti paikalleen. Käytännössä voimaa sai käyttää sen verran että en ihmettele että asiaa ei tullut koetettua kotona ensihätään ettei heti tule masiinaa hajotettua 😀

    Kulhon napsahdettua paikalleen blendauskin onnistui vailla ongelmia ja maito-banaani-mustikka kombinaatio valmistui iltapalaksi. Wheee!

    Banaania, mustikkaa ja maitoa

    Nyt kun blenderiä on käyttänyt muutaman päivän tuntuu että tuo lukitussysteemikin on muuttunut jo kepeämmäksi eikä niin paljoa joudu enää voimaa käyttämään että osan saa paikalleen. Mene tiedä oliko kyseessä jokin alkuvaiheen jämäkkyys joka käytön myötä on lähtenyt pois mutta pääasia kuitenkin että blenderi toimii.

    Lähiviikkoina voi olla että Kokkailukeskiviikko-postaukset tekevät paluun mutta painottuen erilaisiin blendauksiin joita koetan. Syynä näiden postausten tauolla ololle on ollut käytännössä se että syön lähes poikkeuksetta ulkona päivällä ja kun syön illalla jotain kotona syön jotain sellaista josta olen jo kirjoittanut postauksen tai vaihtoehtoisesti syön ainoastaan salaattia.

  • Huu-Huur-Tu tuli nähtyä

    Huun-Huur-Tu @Savoy-teatteri 2018-11-04

    Pari päivää takaperin (eli sunnuntaina) tuli käytyä kaverin kanssa katsomassa Venäläistä, Tuvan tasavallasta läheltä Mongolian rajaa tulevaa Huun-Huur-Tu-nimistä yhtyettä. Yhtye soittaa musiikkia joka perustuu tuvalaiseen perinteeseen ja sen ominaistyyleinä on perinteisten soittimien käyttö sekä tietenkin kurkkulaulanta.

    Keikka oli hyvä ja mielenkiintoinen ja aplodeista päätellen myös muu yleisö oli samaa mieltä. Yllätyksekseni yhtye tuli myös vetämään encorena yhden kappaleen.

    Mikäli yhtye ei ole tuttu voi näitä käydä katsomassa ainakin YouTubesta.

    https://youtu.be/-bDntRWfL70

  • Musamaanantai: Sonata Arctica – Ecliptica

    Sonata Arctican Ecliptica

    Tämänkertainen musamaanantai-postaus on itselleni aikamatka 2000-luvun alkuvuosiin, 2000-2003 välille eli aikaan jolloin opiskelin Joensuun ammattioppilaitoksessa datanomiksi. Tuolloin tuli erään luokkakaverin kautta kuultua kotimaisesta metallibändistä nimeltään Sonata Arctica. Olin kyllä joillain koulussa kyseisen bändin paitoja ja jostain syystä olin kuvitellut bändin black metallia soitttavaksi metallibändiksi mutta totuus onkin sitten kaukana siitä. Ensimmäinen kappale joka yhtyeeltä iski oli slovari nimeltään Shy (ei ole tällä levyllä) jonka kautta sitten bändin muuhunkin tuotantoon tuli tutustuttua.

    Bändi oli julkaissut niihin aikoihin vasta muutaman levyn joten suhteellisen alkuajoista asti bändiä on tullut kuunneltua. Ecliptica tuli valittua tähän postaukseen sillä tällä albumilla on suurin merkitys ollut itselleni tämän bändin ja genren osalta. Ecliptica on niitä levyjä joihin aina tulee vuodesta toiseen palattua kun haluaa kuunnella menevää iloista kikkeliheviä jota myös power/speed metalliksi kutsutaan.

    Ecliptica on julkaistu vuonna 1999 ja se onkin Sonata Arctican ensimmäinen täysipitkä albumi ja musiikillisesti se on pääpiirteittäin nopeatempoista kepeää metallia vaikka monia hitaampiakin kappaleita sekaan on löytynyt. Levyllä onkin monta hittibiisiä joita bändillä on livesoitannassa säilynyt halki vuosien, joten missään nimessä epäonnistuneesta levystä ei voida puhua myöskään siitä perspektiivistä katsoen.

    Omassa soitannassani Ecliptica on pysynyt halki vuosien ja vielä tänäkin vuonna tätä on toisinaan tullut kuunneltua. Lisäksi pianollakin tämän levyn kappaleista FullMoonia tulee aina toisinaan tapailtua joten on selvää että Ecliptica on yksi merkittävimmistä levyistä omassa musiikin kuuntelun historiassa halki vuosien.

    Mikäli tämän levyn kappaleet eivät ole tuttuja kannattaa käydä ainakin edes YouTubesta kuuntelemassa. Kannattaa kuitenkin muistaa että mikäli äänentoiston laadulla on väliä kannattaa YouTube suosiolla unohtaa ja käydä kuuntelemassa joko CD-levyltä tai palveluista kuten Tidal/Spotify/Google Music/Apple Music tai vastaavat. Tarkennettakoon vielä että YouTubesta löytyy kyllä nykyään musiikkia hyvällä äänenlaadulla eikä se itsessään ole esimerkki huonosta äänenlaadusta, mutta nämä kappaleet on sen verran kauan aikaa sitten sinne laitettu käyttäjien toimesta että näissä valitettavasti äänenlaatu on suhteellisen hirveää kuraa. Kuitenkin niistä saa käsityksen millaisesta musiikista on kyse joten kannattaa käydä kuuntelemassa 🙂