Tiistaina työterveyshoitajan luona käydessäni juttelemassa yleisesti vuosittaisista verikokeiden laboratoriotuloksista puheeksi tuli siinä samalla rokotukset ja se onko itselläni jäykkäkouristusrokotus otettu milloin viimeksi. Kuten yleensä muulloinkin näissä asioissa olin tälläkin kertaa täysin pihalla eikä itselläni ollut minkään valtakunnan käryä aiheesta joten siinä sitten otimme samalla käyntikerralla sellaisenkin.

Kuulemma monesti tällaiset otetaan intissä, mutta koska olen kämmenissä ja jalkapohjissa olevan ihottumani vuoksi lentänyt intistä pihalle kolmessa päivässä ei sielläkään kerennyt piikille päästä/joutua. Nyt on sitten tämäkin asia hoidettu alta pois seuraavaksi pariksikymmeneksi vuodeksi eikä tarvitse tätäkään fundeerata.

Googlailin myöhemmin mikä ihme edes on jäykkäkouristus ja Wikipedian artikkelissa oleva Sir Charles Bellin maalaus aiheesta toi lähinnä mieleen eksorsismin tarpeessa olevan henkilön tai vähintäänkin vahvat vibat The Last Exorcism: Part II:n kansikuvasta 😀

Eilen työterveyshoitajan kanssa jutustellessa tuli puheeksi liikunta ja se että itseäni kiinnostaa lähinnä juoksu mutta yleensä ongelmana on ollut että ulkona liikkuessa tulee lähes aina vain kipeäksi kun kylmä ilma käy henkeen. Häneltä sain kuulla että Myllypurolla on halli jossa on edullista käydä pyöriskelemässä ja sinne pääsee kaiken lisäksi varsin kätevästi metrolla.

Sopivasti olin viime viikonloppuna uudet lenkkarit ja collegepöksyt hankkinut joten tänään sitten otin itseäni niskasta kiinni ja lähdin katsastamaan millainen mesta kyseessä mahtaa olla. Samalla tuli ensimmäistä kertaa koetettua millaiset nuo Niket mahtaa olla käytössä.

Hallille pääsi varsin helposti myös Vantaalta, eli käytännössä ensin junalla Malmille ja siitä sitten vaihdoin bussiin joka tuli suoraan hallin viereen. Aikani etsin mistä löydän oikean paikan ja neuvoa kysyttyäni sain neuvot missä on kassat ja pukuhuoneet. Hintaa oli kertakäynnillä vain 3,50 euroa joten hinta ei ainakaan päätä huimaa. Samoin myynnissä on 10 kerran lippuja 28 eurolla joten jos enemmänkin tätä innostuu harrastamaan voi suoraan hommata tuollaisenkin.

Koska vuosiin en ole hölkkää tai juoksua harrastanut otin varsin kevyesti. Heitin ensin kilometrin hölkkäämällä, sen jälkeen kävelin kilometrin ja siitä vielä yhden kilometrin heitin hölkäten. Tämän jälkeen makailin aikani radan laidalla ja kävin kerran tai kahdesti kevyesti kävellen vielä ringin heittämässä.

Tämä oli varsin mukava kokemus ja juuri sellainen mikä lajina tuntuu sopivalta – se ei tarvitse erikoisempia varusteita, se on simppeli päästä alkuun ja ei tarvitse liikaa keskittyä kun voi vain olla ja pyöriä menemään. Tietenkin ne ketkä harrastavat juoksua varmasti tekevät tämän paljon paremmin ja ammattimaisemmin, eli miettivät hengitystä tai askeleita tai mitä ikinä, mutta itselle riittää että pääsee vain harrastamaan jotain sellaista mikä tuntuu mielekkäältä.

Aikaa tuohon kolmen kilometrin rupeamaan kului 21 minuuttia joten siitä saa hyvin käsityksen että ei kovin kovalla tahdilla tullut rinkiä heitettyä. Yhtä kaikki, jostain se on aina aloitettava.