Myytyjä asioita

Matka kohden minimalistisempaa elämäntyyliä on jatkunut. Kirjoitin viikko takaperin postauksen Paluu minimalismiin on alkanut ja matka on edennyt sen jälkeen tasaisen varmasti kohden parempaa.

Olen tällä viikolla kerennyt myymään vanhan skannerin, yhden vahvistimen sekä 14-tuumaisen putkitelevision tori.fi sivuston kautta. Lisäksi television mukana annoin kaksi muovipussillista VHS-elokuvia.

Tänään päivällä vein kaksi vanhaa Xbox 360 -konsolia pelikauppa VPD:lle ja samalla reissulla mukana meni myös Playstation 2 ja sen pelit. Yksi Xbox 360 päätyi Koivukylän Kierrätyskeskukselle elektroniikkajätteisiin sillä se oli hajonnut ja toinen VPD:lle viety konsolikaan ei toiminut niin hyvin että olisivat siitä mitään hyvittäneet joten jätin sen sinne ilmaiseksi. Yhden Xbox 360 konsolin kuitenkin jätin itselleni, sillä aion sillä pelata.

Ihmetystä voi tietenkin herättää miten ihmeessä näitä Xbox 360 -konsoleita on alunperinkään neljä tullut itselleni, mutta tälle on varsin looginen selitys. Olen ostanut aikoinaan settejä missä ihmiset ovat myyneet ison läjän pelejä ja konsolin siinä samassa jonka vuoksi näitä konsoleita on sitten tullut. Jonkun olin ostanut sen vuoksi että sinne oli kovalevylle jätetty mielenkiintoisia pelejä mutta joita en sitten kuitenkaan jaksanut pelata. Kuitenkin kokonaisena pakettina ostettuna on saanut aikoinaan pelit paljon edullisemmin kuin pelkkiä pelejä ostamalla sillä monet ovat halunneet päästä kerralla eroon peleistä ja konsolista samalla vaivalla.

Aikaisemmin tällä viikolla myin pois myös Playstation 5:n, CD-soittimen ja kolme CD/DVD hyllyä jotka kaikki menivät kaverilleni. Playstation 5:llä ei ollut hetkeen tullut pelattua ja odotan sille ainoastaan yhtä peliä (seuraavaa Horizon-sarjan peliä). Koska sen pelin julkaisuaikatauluista ei ole vielä mitään tietoa ei tätä kannattanut enää pitää itsellä nurkissa keräämässä pölyä vailla käyttöä. Lisäksi seuraava Horizon-sarjan peli voi tulla mahdolliseseti myös PC:lle joten tässä vaiheessa ei konsolia ollut tarvetta enää pitää kaiken varuilta odottamassa. Nykyään PS5:n saatavuus on hyvä, niitä liikkuu niin uutena kuin käytettynäkin joten jos tulee myöhemmin tarve saada pelata PS5:llä voin mennä ja hakea uuden tai käytetyn tilalle alle 24 tunnissa. Kun miettii asiaa tältä kantilta on helpompaa laittaa tavaraa myyntiin.

Kierrätyskeskukselle on mennyt monta säkillistä tavaraa eikä roska-astiakaan ole jäänyt vailla sisältöä

Myymisen lisäksi erittäin hyvä keino päästä tavarasta eroon on viedä niitä Kierrätyskeskukselle. Koivukylän Kierrätyskeskuksella olen käynyt monta kertaa kuluneella viikolla viemässä monta repullista ja monta muovipussillista tavaraa.

Olen vienyt muutaman muovipussillisen ja muutaman repullisen verran VHS-leffoja. Yhtenä päivänä vein varmaankin 9 tai 10 jatkoroikkaa. Lisäksi olen vienyt sinne myöskin erilaista muuta pienelektroniikkaa ja erilaisia johtoja sekä myöskin joitain kaapissa olleita vanhoja astioita joita ei ole ollut käytössä vuosiin. Astiakaapissa on yhä edelleen saman verran astioita kuin ennenkin, eli käyttöastiat ei ole vähentyneet kuitenkaan minnekään.

Olen myös hankkiutunut viikon sisällä eroon yhdestä huonossa kunnossa olleesta lenksavasta tv-tason/kirjahyllyn osasta.

Sängyn alla on ollut aikaisemmin 3 kohtalaisen suurta pahvilaatikkoa täynnä tavaraa, mutta enää siellä ei ole yhtään pahvilaatikkoa. Laatikko kerrallaan tavaran määrä vähenee ja pahvilaatikot itsessään ovat päätyneet palasina pahvin keräykseen.

Matka on vielä kesken ja paljon on tehtävää

Vaikka paljon on jo saanut tehtyä, on matka kohden minimalismia siltikin vasta alussa. Kaapeissa pyörii yhä paljon käyttämätöntä tavaraa joista osa menee myyntiin, osa roskiin ja osa Kierrätyskeskukseen.

Onneksi paluuni minimalismiin ei ole sellainen prosessi joka pitää saada viikossa, kuukaudessa tai edes kuudessa kuukaudessa tehtyä valmiiksi, vaan enemmänkin kyseessä on pidempi matka joka on kokonaisvaltaisempi kuin vain näkyvän ja kaapeissa lymyilevän romun määrä. Kyseessä on ennen kaikkea ajattelutavan muutos jonka seurausta tavaran vähentäminen on. Tavaran vähentäminen itsessään ei ole siis se pääpointti vaan se on ulkoinen seuraus ajattelun muutoksesta. Tämä on kuitenkin aihe josta voisi kirjoittaa pidemmältikin joten en lähde siitä tähän postaukseen kirjoittamaan jotta tämä pysyy inhimillisen pituisena lukea.

Matka kuitenkin jatkuu toivon mukaan jälleen ensi viikolla. Muutaman tunnin päästä aurinko jo laskee ja sapatti alkaa, joten silloin en tietenkään tee yhtään mitään tämän asian eteen vaan vietän sen levossa ja toivon mukaan huomisen myöskin seurakunnan yhteydessä.

Olipa kerran minimalisti

Kauan, kauan sitten jossakin kaukaisessa galaksissa olin ja elin ja innostuin minimalismista elämisen tyylinä. Tämä ei tosin oikeasti tapahtunut kaukaisessa galaksissa kauan sitten vaan n. 15 vuotta takaperin asuessani Jyväskylässä.

Useampia vuosia vierähti mukavasti minimalistisella elämisen tyylillä elellen, mutta vähitellen pääkaupunkiseudulle muutettuani tavaraa alkoi taas tulemaan nurkkiin kuin huomaamatta. Erityisesti tavaran määrä alkoi lisääntymään siinä vaiheessa kun olin muuttanut nykyiseen asuntooni.

Aikaisemmat asunnot olivat yksiöitä, joten tavaran määrä ei mahtunut tietenkään olemaan kovin suurta. Kuitenkin asunnon koon kasvettua yli kaksi kertaa suuremmaksi kuin edellinen asunto oli, myös tavaran määrä kasvoi vuosien saatossa suuremmaksi.

Tavaran määrä sinänsä ei monen mielestä varmaankaan ole ongelma elämässä, mutta itselleni se on alkanut sitä vähän kerrallaan olemaan. Syy tähän suhteellisen huonoon toleranssiin romun määrässä on varmaankin se, että olen joskus elänyt minimalistisesti ja tiedän kuinka merkittävän paljon rennompaa, helpompaa ja mukavampaa monet asiat arjessa on kun tavaraa on vähemmän.

Olen monesti vuosia myöhemminkin huomannut että miellän monelta osin aikuiselämäni parhaisiin vuosiin ne vuodet kun elin minimalistista elämää. Tietenkin nykyisessä elämässä on asioita jotka on paljon paremmin kuin silloin on ollut (esim. usko ja seurakuntayhteys), mutta silti muutamat vuoteni minimalistisen elämäntyylin kanssa on jättänyt pysyvän positiivisen jäljen joita olen aina jossain määrin kaivannut. Jos ei muuten niin ainakin silloin kun avaan minkä tahansa kaapin oven ja näen tarpeettomat määrät romua joka paikassa.

Koska minimalistinen elämäntyyli on jättänyt itselleni hyvät muistot, olen päättänyt palata takaisin minimalistisempaan elämäntyyliin. Asiaa helpottaa onneksi se, että asun yksin enkä ole parisuhteessa ja kaikki romut ovat omiani (paitsi pari kirjaa on lainassa), joten päätökselläni ei ole vaikutusta kenenkään muun elämään ja olen vapaa tekemään elämäni päätökset sen mukaan kuin itse haluan. Kyseessä on kuitenkin oma elämäni eikä muiden, joten miksi en tekisi siitä juuri sen näköistä kuin sen haluan olevan?

Harrastukset luovat haasteita

Yksi suuri syy minkä vuoksi minimalistisesta elämäntyylistä on tullut vuosien mittaan siirryttyä askel kerrallaan pois on ollut harrastukset. Katson nykyään kohtalaisen paljon elokuvia (yli 140 tänä vuonna tähän mennessä) ja elokuvien katsominen isolta ruudulta on yksinkertaisesti niin paljon parempi kokemus kuin pieneltä ruudulta katsominen joten olen katsellut leffani videotykin kautta.

Koska elokuvat on katsonut videotykin kautta on se tietenkin vaatinut videotykin sekä valkokankaan. Tämän lisäksi on olohuoneessa ollut Dolby Atmos -äänijärjestelmä. Hyvä äänentoisto antaa myöskin elokuvakokemukseen lisää syvyyttä, joten vuosia olen käyttänyt erillisiä kaiuttimia. Välillä olen käyttänyt myös soundbareja, stereokaiuttimia mutta palannut kuitenkin takaisin perinteisempään erillisten kaiuttimien ratkaisuun.

Elokuvien katselussa on vähitellen tapahtunut kuitenkin muutosta. Katson paljon vanhoja elokuvia, ehkä noin 1930-1990 väliltä. Vanhemmissa elokuvissa äänentoisto on usein mono ja joissain jopa stereo, mutta surround-äänistä ei ole tietoakaan joten monet elokuvat joita nykyään katson ovat sellaisia että niiden kanssa vaihdos surround-kaiuttimista stereoääniin ei elokuvakokemusta huononna jos äänentoisto muuten on tarpeeksi hyvä.

Puolisentoista viikkoa sitten hankin Meta Quest 3 -virtuaalilasit. Niiden hankinnan ensisijaisena tarkoituksena oli kokeilu siitä, voisinko niillä korvata videotykin ja kaiuttimet ja saada tehtyä olohuoneesta enemmän kodikkaan ja vähemmän nörttiluolan.

Tietenkin kaiuttimet eivät ole lähellekään yhtä hyvät enkä sitä oletakaan, mutta olen valmis jonkinmoisiin kompromisseihin äänien suhteen niin kauan kuin voin laittaa hyvät kuulokkeet tai hyvän bluetooth-kaiuttimen edes kiinni tarpeen niin vaatiessa. Lisäksi jos haluan voin viritellä pienen setupin jonka saan nopeasti kaappiin ja sieltä pois, mutta se jää nähtäväksi. Tässä vaiheessa olen keskittynyt ensisijaisesti kuvanlaatuun ja katselukokemukseen.

Meta Quest 3 on nyt ollut käytössä jo useamman elokuvan verran ja kokemus on ollut sen verran hyvä omiin tarpeisiini että sen myötä olen voinut alkaa siirtymään elokuvaharrastuksen osalta askeettisempaan tyyliin. Ei se vielä ole joiltain osiltaan yhtä hyvä kuin isolla kankaalla katsottuna, mutta se on jo saavuttanut tason tarpeeksi hyvä että voin nauttia elokuvista ilman että tarvitsen videotykkiä ja valkokangasta elokuvan katsomiseen.

Nämä VR-lasit on suuri ja merkittävä kehityksen askel itselleni, sillä ne tukevat pyrkimystäni romun vähentämiseen merkittävällä tapaa 🙂

Roskiin, kierrätykseen ja myyntiin

Tavat tarpeettoman tavaran vähentämiseen ovat perinteiset, eli ne päätyvät joko roskakoriin, kierrätykseen kierrätyskeskukselle missä ne voidaan myydä eteenpäin tai suoraan itse niitä myymällä. Tänään viimeksi kävin viemässä pussillisen elektroniikkaa sekä vanhan tietokoneen raadon Koivukylän Kierrätyskeskukselle.

Tori.fi:n kautta olen listannut lähiaikoina paljon tavaraa myyntiin ja roskakoriin on mennyt monta säkillistä tavaraa ja kierrätyskeskukselle on tullut lähiaikoina monta lastillista myöskin vietyä roinaa.

Silti paluumatkani minimalistisempaan eläään on vasta alussa, joten mikäli olet kiinnostunut lukemaan lisää tiestäni takaisin minimalismiin niin tule ihmeessä jatkossakin lukemaan tätä blogia. Tarkoitus on kirjoittaa jatkossa lisää aiheesta kun matka etenee 🙂

Lisäsin tänne blogiin myös uuden kategorian, Minimalismi koska tarkoitus on kategorisoida kaikki matkan tapahtumat sinne. Kaikki asiat minimalismiin liittyen eivät ole esimerkiksi siivoukseen tai siisteyteen liittyviä vaan enemmänkin filosofisia tai muita, joten on parempi vain luoda suosiolla uusi kategoria josta löytää jatkossa helposti matkani vaiheet.