Sattuipa netissä vastaan lyhyt mutta kiintoisa teksti YLE:n sivulta. Vaikka teksti onkin vuodelta 2008, ei se menoa hidasta joten liitänpä sen tähän.

http://www.yle.fi/vintti/yle.fi/genreportaalit/portaali-23.html?genre=terveys&osannimi=terveys_uutiset&jutunid=9234

Eli lyhyesti tiivistäen, omaan musiikkimakuun sopivan musiikin kuuntelu voi olla hyväksi terveydelle. Siteeraus sivulta: “Nautinnollinen musiikki levitti verisuonta keskimäärin 26 prosenttia. Sen sijaan inhokkimusiikin kuuntelu supisti suonia kuudella prosentilla.”

Kiintoisa juttu. Kiintoisaa myös oli se, että “Suurin osa koehenkilöistä oli valinnut ahdistusta herättäväksi musiikiksi heavy metalia.” Heh. Laitetaanpa vielä tähän loppuun kappale YouTubesta mielestäni erinomaiseen Heavy Metal -kappaleeseen (juu juu, ei ole “heavy metallia” vaan “folk metallia” mutta ei nyt viilata pilkkua). Älä kuuntele jos verisuonet venyy ja paukkuu. Ainakin itse pidän tästä kovin, joten itselleni voi olla hyväksi tämän kuuntelu ainakin tämän artikkelin valossa.

Kuuntelun iloa 🙂

Kävinpä tänään kirjastossa ja tuli lainattua sieltä useampiakin runokirjoja joista ensimmäiseksi tuli luettua Bo Carpelan “Uudet runot” -niminen teos. Kirjassa oli sivuja 94 + sisällysluettelot ja muut härpäkkeet. Toki kirjassa on yhtä monta sivua vieläkin, duh.

Lyhyesti arvioiden, kirjan sisältämät runot eivät pääosin olleet itseäni juuri mitenkään koskettavia tai puhuttelevia. Muutamia hienoja runoja omaan makuunikin kyllä oli mukana, joten tiedä vaikka joskus Bo Carpelan muitakin teoksia tulisi luettua. Ei siis mikään maata järisyttävä teos ollut omaan makuuni, mutta kuitenkin sellainen että ei maailma kaatuisi vaikka lukisi tämän toisenkin kerran. Lue tai et, et paljoa menetä kummassakaan tapauksessa.

Laitetaan tähän loppuun vielä tämän kirjan runoista eniten itseäni puhutellut runo joka kantoi nimeä Tähdenlento.

Tähdenlento
Kuun jouselta irtoaa
nuoli
kirkkaan taivaan syvyyteen

Toivoitko jotain?
Enemmän valoa
inhimillistä avaruutta
kätesi lämpöä

“Ihmiskunta voi päästä eroon väkivallasta ainoastaan väkivallattomuuden avulla. Viha voidaan voittaa vain rakkaudella. Vastaaminen vihaan vihalla ainoastaan laajentaa ja syventää sitä.” (s. 120)

Taas kerkesi tovi vierähtämään kun viimeksi kirjan sain luettua, mutta tänään vihdoin sain päätökseen Mohandas Gandhin “kirjoituksia”-nimisen teoksen. Kirjan kantavana teemana oli pasifismi, sodanvastaisuus ja väkivallaton vastarinta. Teoksessa sivuja on 120.

Lyhyesti arvioiden, lukemisen arvoinen teos riippumattaa siitä oletko pasifisti vaiko et. Jos et ole, sitä suuremmalla syyllä kannattaa lukea, tiedä vaikka tulisit sellaiseksi 😉 

Teksti oli selkeästi ymmärrettävää, vaikkakin välillä piti vierasperäiset sanat tarkastaa kirjan alussa olevasta listasta, mutta yleispätevästi teksti oli helposti avautuvaa eikä sen ymmärtämiseksi tarvitse Einsteinin ajatuskulkua. 

Siltä varalta että tämän blogimerkinnän lukijalle ei Mohandas Gandhi (tunnetumpi Mahatma Gandhina) ole tuttu, kannattaa lukaista Wikipedian artikkeli kyseisestä miehestä, http://fi.wikipedia.org/wiki/Mohandas_Gandhi

Pitkästä aikaa tuli luettua kirja. Tällä kertaa lukemani kirja oli Thich Nhat Hanhin Tämä hetki ihmeellinen hetki -nimeä kantava 87-sivuinen teos. Thich Nhat Hanh on vietnamilainen zenmestari, runoilija sekä taiteilija ja on ollut munkkina yli 50 vuotta. Kuten arvata saattanee, on tässä kirjassa erilaisia viisauksia tai ajatuksia, miten sen nyt sitten haluaakin nähdä.

Kirja siis koostuu lyhyistä säkeistä joita jotkut ainakin lausuvat ääneen ja joiden tarkoituksena on tukea läsnäolemista nykyhetkessä. Säkeiden lopussa on hieman myös selitystä niihin liittyen.

Suurin osa säkeistä oli sellaisia että ne eivät itseäni kyllä liikuttaneet eivätkä koskettaneet juuri mitenkään, ainoastaan muutama. Kuitenkaan en pidä tätäkään lukukokemusta silti huonona, sillä edes pari ajatusta herättävää säettä on näin lyhyessä teoksessa positiivinen juttu. Myös se on otettava huomioon, että en ole buddhalainen joten sitä kauttakin ehkä en ole parasta mahdollista kohderyhmää tämänkaltaiselle teokselle yksikin ajatuksia herättävä säe on ihan hieno juttu.

En oikein osaa suositella tätä tekstiä ei-buddhalaisille/zeniläisille/tjsp. mutta en varsinaisesti jätä suosittelemattakaan. Ehkä joku saa kirjan viisauksista enemmän irti kuin itse.