Leffalauantai: Passengers

Aurora Lane (Jennifer Lawrence)

Passengers (IMDB) on vuonna 2016 julkaistu romanttinen sci-fi-draama jonka on ohjannut Morten Tyldum. Pääosarooleissa nähdään Jennifer Lawrence sekä Chriss Pratt.

Tarina kertoo kuinka maa-planeetalta on lähetetty avaruusalus kohden uutta asumiskelpoista planeettaa. Aluksen kyydissä on 5000 matkustajaa ja heidän on tarkoitus olla horroksessa koko 120 vuoden pituisen matkan verran. Kaikki ei mene kuitenkaan suunnitelmien mukaan ja Jim Preston (Chris Pratt) havaitsee tulleensa herätetyksi unestaan horroskapselista liian aikaisin. Herääminen ei ole valitettavasti tapahtunut viikkoa, kuukautta tai edes vuotta liian aikaiseen vaan matkaa uudelle planeetalle on jäljellä vielä 88 vuotta.

Vuoden päivät yksin avaruusaluksessa android-baarimikon kanssa aikaa vietettyään Jim päätyy epätoivoiseen tekoon ja herättää itselleen matkakumppaniksi aikaisemmin tuntemattoman kirjailijan Aurora Lanen (Jennifer Lawrence). He tutustuvat toisiinsa lähemmin, mutta totuuden valjetessa omasta ennenaikaisesta heräämisestään käyvät Auroran ja Jimin välit niin kylmäksi että raketin ulkopuoleinen avaruuskin alkaa vaikuttamaan lähes lämpimältä vaihtoehdolta.

Jim Preston (Chris Pratt)4

Passengers on mielenkiintoinen ja tyylillä toteutettu sci-fi joka näyttää että kiinnostavan elokuvan voi luoda pienemmälläkin näyttelijäkaartilla sillä tarina pyörii pääsääntöisesti Jimin, Auroran sekä android-baarimikko Arthurin (Michael Sheen) ympärillä.

Juoni on kaikessa yksinkertaisuudessaan mielenkiintoinen. Sen draamalliset, romanttiset ja toiminnalliset osuudet on jokainen toteutettu tyylikkäästi ja tasapainoisesti eikä mikään tunnu teennäiseltä. Näyttelijävalinnat on osuvia ja tämänkin filmatisoinnin kohdalla on helppoa havaita että Jennifer Lawrence on näyttelijöiden kovapalkkaisinta kärkikastia aivan ansaitusti. Tapa miten Lawrence osaa eläytyä rooleihinsa ja välittää tunteitaan myös katsojalle on mitä ilahduttavinta katsottavaa.

Pidän monista moderneista sci-fi leffoista ja siitä kuinka visuaalisesti näyttäviä ja ääniltään erinomaisia ne ovat eikä tämäkään tee näissä poikkeusta.

Kokonaisuutena Passengers on viihdyttävä ja tyylikäs moderni sci-fi joka onnistuu olemaan tarpeeksi kevyt ollakseen helposti lähestyttävän viihteellinen mutta jossa on kuitenkin tarpeeksi tunnetta ja tunnelmaa jotta sen katsoo mieluusti useampaankin kertaan. Allekirjoittaneelle tämä oli toinen katselukerta ja toisella katselukerralla arvosana tuli aikaisempaa kolme pistettä paremmaksi.

Arvosana: 9/10 (IMDB: 7,0/10)

Leffalauantai: Bride Wars (Morsianten sota)

Liv (Kate Hudson)

Bride wars (IMDB) joka Suomessa on myös tunnettu nimellä Morsianten sota on vuonna 2009 julkaistu romanttinen komedia jonka pääosissa nädään Kate Hudson, Anna Hathaway, Chriss Pratt sekä Steve Howey. Sen on ohjannut Gary Winick.

Elokuvan tarinassa kerrotaan kahdesta lapsuusvuosistaan saakka ystävinä olleista naisista Livistä (Kate Hudson) ja Emmasta (Anna Hathaway) joilla molemmilla on ollut pienestä pitäen haaveena saada järjestää omat satuhäänsä Plaza hotellilla. Vuosien odotus palkitaan kun naisten kumppanit kosivat ja unelmahäitä päästään vihdoin viimein suunnittelemaan. Ystäväykset hakeutuvat parhaimman hääsuunnittelijan pakeille ja alkavat järjestellä juhlia.

Plaza-hotellilla on kovasti kysyntää ja ainoastaan kolme mahdollista aikaa on mahdollista edes varata. Koska kaksi näistä sattuvat samalle päivälle on heidän helppoa päättää että toinen ottaa häät kuun alkuun ja toinen kuun loppuun. Valitettavasti häätapahtumaa järjestävillä tahoilla sattuu moka ja molempien häät buukataan samalle päivälle jonka seurauksena toisen on peruttava omat häänsä mikäli he haluvat osallistua toistensa häihin kuten haaveina on ollut.

Kumpikaan ei ymmärrettävistä syistä halua perua omaa aikaansa sillä seuraava vapaa aika unelmien hääpaikalle on vasta kolmen vuoden kuluttua. Pian ystävysten välit alkavat kiristyä ja lopulta kummankin toiminta alkaa ottamaan aina vain ilkeämpiä, likaisempia ja kylmempiä piirteitä johtaen välien viilentymiseen mennen jo reilusti pakkasenkin puolelle.

Emma (Anna Hathaway)

Bride wars on suhteellisen perinteikästä romanttista komediaa niin tarinaltaan kuin toteutukseltaankin. Unelmahäiden haaveilusta on romanttisissa komedioista tehty ennenkin elokuvia (mm. 27 Dresses) eikä tämänkään tarinassa ole mitään lajityypistään kovin paljoa poikkeavaa uutta eikä ihmeellistä. Sen juoni on siis pääpiirteittäin ennalta-arvattavaa kliseistä hömppää pienillä yllättäviksi tarkoitetuilla vähemmän yllättävillä käänteillä sekä aina odotettavissa olevalla sympaattisella ja onnellisella lopulla.

Yllä olevan kuvauksen voi jokainen tulkita tahollaan kuten parhaaksi näkee – joko kehuna siitä että tästäkin löytää kaikki ne hyvät piirteet mitkä romanttisissa komedioissa on parasta ja tekee niistä katsomisen arvoista tai vaihtoehtoisesti moitteena siten että kun on nähnyt yhden romanttisen komedian on nähnytkin lähes ne kaikki. Koska itse olen romanttisten komedioiden ystävä on kyseinen kommenttini tässä tapauksessa siis tarkoitettu kehuksi.

Tarinassa on kuitenkin mielenkiintoisesti hieman lajityypistään poiketen painopiste vahvemmin ystävien välisessä rakkaudessa ja ystävyyden merkityksessä eikä niinkään romanttisessa rakkaudessa kumppania kohtaan. Toki sen pintapuoleinen tarina kertoo häistä, häiden suunnittelusta ja lapsuuden unelmien toteuttamisesta häiden osalta mutta merkittävästi syvempi ulottuvuus löytyy kuitenkin sen kuvauksesta ystävän merkityksestä kohdatessa elämän tärkeitä hetkiä jotka haluaa jakaa jonkun muunkin kuin kumppaninsa kanssa.

Liv ja veljensä Nathan (Bryan Greenberg)

Kokonaisuutena Bride wars on lajityypissään hyvä ja lämminhenkinen elokuva jossa todellinen ystävyys voittaa vaikeatkin elämän koettelemukset.

Koska elokuvassa on tutut ja turvalliset romanttisen komedian piirteet on se varma valinta etsiessä mukavaa hömppäfilmiä illan leffahetkeen. Valitettavasti samasta syystä se on myös melkoisen varmaa kärsimysnäytelmää jokaiselle joka ei kyseisestä genrestä itse innostu mutta joutuu sitä silti katsomaan paremman puolisonsa seurana.

Arvosana: 6/10 (IMDB: 5,5/10)

Leffalauantai: Jurassic World: Fallen kingdom

Owen (Chris Pratt) saa havaita että kohta tulee kiire

Jurassic World: Fallen kingdom (IMDB) on vuonna 2018 julkaistu elokuva jonka tyylilajeiksi on määritetty IMDB:ssä sci-fi/toiminta/seikkailu. Ohjauksesta on vastannut J.A. Bayona ja pääosarooleissa nähdään Jurassic World -elokuvastakin tutut Chris Pratt sekä Bryce Dallas Howard.

Elokuvan tarinassa dinosaurusten asuttamalla saarella on tuloillaan tulivuorenpurkaus ja aiheesta käydään poliittista vääntöä kuuluuko ihmisten elvyttämä dinosauruksien elämänmuoto pelastaa vaiko ei. Samaan aikaan taustalla tapahtuu ja aktiivisemmat toimijat ovat päättäneet tarttua omakätisesti toimeen dinosauruksien hengen pelastamiseksi riippumatta siitä mitä mieltä suuri yleisö aiheesta on. Mukaan pelasutsoperaatioon saadaan houkuteltua myös aikaisemminkin dinosauruksien kanssa tekemisissä olleet Claire Dearing (Bryce Dallas Howard) sekä hänen avustuksellaan myös Owen Grady (Chris Pratt).

Saarelle päästyä selkenee että aivan koko totuutta ei ole heille kerrottu ja pelastusoperaatio sisältää muitakin motivaatioita kuin ainoastaan hyväntahtoisen sukupuuton partaalla olevan elämänmuodon hengissä säilyttämisen.

Claire Dearing (Bryce Dallas Howard)

Jurassic Park: Fallen kingdom on varsin suoraviivainen toimintaelokuva jossa muinaiset hirmuliskot temmeltävät menemään maan päällä, joten aikaisemmistakin Jurassic Park -elokuvista tutuilla linjoilla mennään. Tarina on tarpeeksi toimiva vaikkakin usealta osiltaan se onkin ennalta-arvattavia piirteitä omaava. Myönnettäköön kuitenkin että en laske tätä negatiiviseksi asiaksi vaan enemmänkin lajityypilleen ominaiseksi ja osittain jopa määrittäväksi piirteeksi.

Olen nähnyt jokaisen aikaisemman Jurassic Park -elokuvan ja Jurassic Park III:n arvostelukin löytyy täältä blogista joten oli mielenkiintoista nähdä myös sarjan uusin tulokas ja kuinka se sopii muiden joukkoon. Ilokseni sain havaita Jurassic Park: Fallen kingdomin olevan selkeästi paras Jurassic park -elokuva sitten ensimmäisen osansa.

Vaikka elokuvan juoni onkin tavallisen viihde-elokuvan tasoa vailla se suurempia ulottuvuuksia on Jurassic Park -elokuvien viehätys itselläni aina ollutkin jossain aivan muussa. Näistä haen ensisjaisesti viihteellistä jännitystä ja mahtipontista meininkiä jota irtoaa kun massiiviset esihistorian olennot jyräävät menemään niin että tanner tärisee ja bassot pauhaavat.

Nälkäisen dinosauruksen häkkiin ei ole mukavaa joutua

Pidin tästä elokuvasta todella paljon sillä se on itselleni omassa lajityypissään merkittävästi keskivertoa parempi tuotos. Pidin erityisen paljon elokuvan visuaalisesta kauneudesta ja toimivalla tavalla rakennetusta surround-äänimaailmasta. Katsoin tämän elokuvan UHD-formaatissa levyltä ja elokuva oli tehty HDR:ää tukevaksi joten on mahdollista että tällä on ollut positiivinen vaikutus elokuvakokemukseen.

Ohjauksellinen puoli toimi varsin mukavasti, kohtauksiin oli saatu Jurassic Parkkien toiminnantäyteistä tunnelmaa ja näyttelijöiden roolisuorituksissa ei ollut myöskään mitään valittamista.

Kokonaisuutena Jurassic Park: Fallen kingdom on erinomainen toimintaelokuva jota on helppoa suositella jokaiselle kyseisen elokuvasarjan ystävälle. Kaikille muille tämä voi olla kategoriaa ”katsoihan tuon”, mutta annan oman arvosanani puhtaasti Jurassic Park -elokuviin suhteuttaen.

Arvosana: 9/10 (IMDB: 6,3/10)