Aleksin Blogi

Tag: Famke Janssen

  • Leffalauantai: Taken 2

    Entinen CIA:n agentti Bryan Mills (Liam Neeson) yhdessä tyttärensä Kimin (Maggie Grace) kanssa vuonna 2012 julkaistussa elokuvassa Taken 2.

    Olivier Megatonin ohjaama Taken 2 on vuonna 2012 valmistunut toimintaelokuva joka jatkaa aikaisemman, vuonna 2008 julkaistun Takenin (lue arvostelu) jalanjäljissä. Pääosarooleissa nähdään edellisestä osasta tutut Liam Neeson, Famke Janssen sekä Maggie Grace.

    Bryan Mills (Liam Neeson) on entinen CIA:n agentti joka joutuu selvittämään välejään edellisestä Takenista tutun rikollisjengin jäsenten kanssa. Ensimmäisessä Taken-elokuvassa Bryanin tytär Kim (Maggie Grace) kaapattiin ja Bryan kävi pelastusretkellä samalla saatellen monia rikollisia ajasta iäisyyteen. Rikollisten tappaminen jätti kuitenkin erään vainajaksi päätyneen rikollisen isälle jotain hampaankoloon ja niinpä he päättävät käydä kostamassa Bryanille.

    Bryan ja ex-vaimonsa Lenore (Famke Janssen) joutuvat kaapatuksi, mutta heidän tyttärensä Kim onnistuu pakenemaan. Kim saa autettua isäänsä pakenemaan vankeudesta ja Bryan lähtee jälleen kerran selvittämään välejään rikollisten kanssa aseiden avustuksella.

    Taken 2 on keskinkertaisuudessaan viihdyttävä ja tarpeeksi toimiva jatko-osa. Se on suoraviivainen ja ennalta arvattava eikä se tarjoa mitään erityistä uutta lajityypilleen. Ei sillä että sen edes tarvitsisikaan, sillä suurin osa elokuvista on tietenkin samojen toimivien kaavojen kierrätystä.

    Ohjaus on toimivaa, vaikkakin muutamin paikoin nähdään omaan makuuni turhauttavaa itseistarkoituksellista kameroiden pyörittelyä. Alkukohtauksissa kameraa liikutellaan modernien toimintaelokuvien tapaan siten, että se ei anna katsojalle mitään lisäarvoa, mutta luo vain lähinnä levotonta tunnelmaa kohtaukseen jossa ei ole itsessään teemallisesti mitään levotonta. Tämä on tietenkin makuasia, mutta mitä enemmän elokuvia olen katsonut, sitä enemmän tämänkaltaiset merkityksettömän tuntuiset kameratyöskentelyt ovat alkaneet turhauttamaan itseäni.

    Kaikki peruselementit ovat kohdallaan, äänissä ei ole valittamista, leikkaukset eivät myöskään ole pääsääntöisesti kohtauksia hämmentäviä vaan hyvin toimivia ja nopeat toimintakohtaukset saavat lisää toiminnan tuntua toimivilla musiikkivalinnoilla.

    Kokonaisuutena Taken 2 on viihdyttävä toimintaelokuva niihin hetkiin jolloin ei jaksa valita mitään kovin syvällistä katsottavaa, tai niihin hetkiin kun nimenomaisesti tahtoo nähdä suoraviivaista toimintaa. Vaikka se ei ylläkään ensimmäisen Takenin tasolle, on se silti omassa lajityypissään asiallinen elokuva.

  • Leffalauantai: Taken

    Bryan Mills (Liam Neeson) keskustelemassa prostituoidun kanssa jotta pääsisi ihmiskaupan tekijöiden jäljille

    Pierre Morelin ohjaama Taken on toimintaelokuva vuodelta 2008. Pääosissa nähdään Liam Neeson, Maggie Grace, Famke Janssen sekä Arben Bajraktaraj.

    Entisen CIA:n agentin Bryan Millsin (Liam Neeson) tytär Kim (Maggie Grace) tahtoo lähteä ystävänsä kanssa Pariisiin. Koska Kim on vielä 17-vuotias pitää hänen saada isänsä allekirjoittama lupa matkaa varten. Bryan on ylisuojeleva tytärtään kohtaan eikä tahtoisi päästää häntä matkalle, mutta lopulta hän antaa kuitenkin luvan. Hänelle selviää myöhemmin että Kim on aikonut todellisuudessa kiertää euroopassa useammassakin maassa seuraamassa U2-yhtyeen kiertuetta, mutta kiertueen seuraaminen jää haaveeksi kuitenkin jo ensimmäisellä etapilla sillä Kim ja ystävänsä Amanda (Katie Cassidy) joutuvat kaapatuiksi ihmiskauppiaiden toimesta. Bryan ei jää odottamaan että virkavalta selvittäisi asian vaan lähtee itse Pariisiin etsimään tytärtään ennen kuin on liian myöhäistä.

    Takeniin on saatu mahdutettua mukaan monta lajityyppinsä kliseetä – ex-vaimo, entinen CIA-agentti, tytär ja tietenkin pelastusoperaatio. Olisi joskus mielenkiintoisempaa mikäli tarina kertoisi virassa olevasta CIA-agentista jolle ei ole tullut avioeroa, mutta ehkäpä agentin työ on sellaista että se johtaa aina avioeroon – ainakin elokuvissa. Onneksi kliseisyys ei pilannut kuitenkaan tätä elokuvaa, sillä toteutus on erittäin onnistunutta.

    Tarina etenee hyvällä rytmillä. Rauhalliset kohtaukset ovat rauhallisia eikä niitä kiirehditä tarpeettomasti jonka ansiosta toiminnalliset kohtaukset tuntuvat merkityksellisemmiltä.

    Henkilöistä ja heidän välisistä suhteistaan kerrotaan katsojalle tarpeeksi ennen kuin heille alkaa tapahtumaan mitään jolloin katsojalla on jo jonkinlaista kosketuspintaa henkilöihin. Hyvä niin. Jonkinlaisen edes jossain määrin merkityksellisen kosketuspinnan syntyminen katsojalle onkin olennaista, sillä ilman sitä henkilöiden elämä tai kuolema tarinassa ei juurikaan tunnu miltään mikä vesittää koko pelastusoperaation merkityksen tunnun.

    Toimintakohtaukset on lajityypille ominaisia ja toimivan tyylikkäitä, vaikka tässäkin on joissain nopeissa kohtauksissa omaan makuuni hivenen liikaa hutiloivan tuntuista kameratyöskentelyä. Onneksi kohtauksien seuraaminen ei kuitenkaan käynyt niiden vuoksi vaikeaksi joten kameratyö toimii tehokeinona.

    Teemansa vuoksi elokuva tuntui paikoitellen joissain kohtauksissa jopa ahdistavalta. Vaikka katsojakokemuksen kannalta epämukavat tunteumukset eivät ole mukavia, on tämä elokuvallisesti sinänsä hyvä asia, sillä siitä voi päätellä myös sen että toteutus on ollut onnistunutta. Painostava tai ahdistava tematiikka huonolla toteutuksella ei todennäköisemmin aiheuta toivottua tunnetilaa vaan kohtaus tuntuisi lähinnä koomiselta.

    Kaikista kliseistään huolimatta kokonaisuutena Taken on erinomainen elokuva omassa lajityypissään.

  • Leffalauantai: X-Men 2

    Halle Berry nähdään Ororo Munroen aka. Stormin roolissa

    X-Men 2 (IMDB) joka tunnetaan myös nimellä X2 on vuonna 2003 julkaistu toiminnallinen supersankarielokuva. Edeltävän osan tapaan (katso arvostelu) ohjauksesta on vastannut Bryan Singer eikä näyttelijäkaartikaan ole kokenut sen suurempia muutoksia, joten rooleissa nähdään yhä Patrick Stewart, Hugh Jackman, Iam McKellen, Halle Berry, Anna Paquin, Famke Janssen sekä James Marsden.

    Ihmisten suhtautuminen mutantteihin on yhä negatiivista ja keskustelut mutanttirekisteristä jatkavat politiikan teemoissa. Negatiivista suhtautumista mutantteja kohtaan ei myöskään paranna teleporttaustaitoisen mutantin hyökkäys presidentin toimistoon.

    Charles Xavierin (Patrick Stewart) luotsaama X-Men-ryhmä haluaa selvittää kuka on tuo mutantti joka on tämän kaiken takana, sillä ihmisiin nuivasti suhtautuva Eric Lehnsherr (Iam McKellen) on yhä vangittuna eikä tämänkaltainen sodan lietsonta ihmisten ja mutanttien välille luultavasti tuottaisi myöskään hänen tarkoitusperiään hyödyttävää lopputulemaa.

    Ryhmä joutuu lyömään väliaikaisesti hynttyyt yhteen Lehnsherrin väen kanssa jotta syylliset saadaan selvitettyä.

    Jean Greyn roollissa nähdään Famke Janssen

    X-Men 2 on onnistunut jatko-osa joka nojaa edellisen elokuvan miljööhön ja tarinaan, joten on suositeltavaa katsoa edellinen osa jotta jonkinlaista kokonaiskuvaa tarinasta sekä henkilöistä ja heidän välisistä suhteistaan saa hahmotettua.

    Tämäkin on suoraviivainen ja helposti lähestyttävä supersankari-elokuva jossa rytmi on ainakin omaan makuuni toimiva. Toimintaa siinä on sopivasti, mutta ei missään vaiheessa liikaa jotta se kävisi puuduttamaan.

    Vaikka tarina on lajityypilleen tavalliseen tapaan suhteellisen pintapuoleinen, on siihen sopivasti saatu upotettua mielenkiintoisuutta lisäävä kerros missä Wolferinen historiaa aukeaa katsojalle ja hänelle itselleen sopivan pienin ja varovaisin askelin että siitä ei kerrota kaikkea, mutta silti samalla tarpeeksi suurin askelin jotta hahmon synty saa jonkinlaista kosketuspintaa.

    Mikäli edellisestä X-Menistä on pitänyt on tämä näkemisen arvoinen jatko-osa, mutta mikäli tämän tyylilajin edustajat ei lainkaan iske ei tämä tule luultavasti suhtautumista lajityyppiin muuttamaan.

    Arvosana: 7/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 515 139 annettuun ääneen”]7,4/10[/simple_tooltip])

  • Leffalauantai: X-Men

    Rogue (Anna Paquin)

    X-Men (IMDB) on vuonna 2000 julkaistu toiminnallinen supersankarielokuva jonka on ohjannut Bryan Singer. Pääosarooleissa nähdään Patrick Stewart, Hugh Jackman, Ian McKellen, Famke Jenssen, Anna Paquin sekä Halle Berry.

    Tarinassa kerrotaan kuinka poliitikot ovat huolissaan mutanttien olemassaolosta. Senaatissa ollaan pian käymässä äänestystä jossa pohditaan pitäisikö mutanteista kerätä tiedot rekisteriin. X-Men mutanttiryhmän johtaja professori Charles Xavier (Patrick Stewart) on idealisti joka tahtoo ihmiskunnalle hyvää heidän ennakkoluuloistaan huolimatta, mutta valitettavasti samaa ei voi sanoa Eric Lensherrin (Ian McKellen) mutanttijoukosta jotka haluavat enemmän valtaa.

    Wolferine (Hugh Jackman) ja Rogue (Anna Paquin) lyöttäytyvät X-Men-ryhmän matkaan vain huomatakseen pian olevansa tärkeässä osassa pahaa tahtovien mutanttien vallanhimoisessa suunnitelmassa.

    Logan eli Wolferine (Hugh Jackman) sekä Storm (Halle Berrry)

    Olin katsonut tämän elokuvan kerran aikaisemmin ja ensimmäisellä katselukerralla olin pitänyt elokuvasta jonkin verran. Ilahduttavasti toisella katselukerralla pidin tästä enemmän kuin ensimmäisellä katselukerralla, luultavasti siksi että näiden välissä on tullut katsottua useampiakin muita supersankarielokuvia jotka ovat antaneet perspektiiviä enemmän tämän lajityypin tuotoksiin.

    Supersankarielokuville tavalliseen tyyliin X-Men on suoraviivainen toimintaseikkailu ilman sen suurempia ihmeitä eli sen tarina on ohut eikä siitä suurempaa syvyyttä löydy etsimälläkään. Hahmoissa ei nähdä juuri minkäänlaista kehitystä eikä tarina varsinaisesti sykähdytä missään vaiheessa. Se vain on mitä on ja se rullaa eteenpäin yhtä iloisesti kuin mummo myrskyssä rollaattorinsa kanssa.

    Vaikka kuvaukseni saattaa antaa negatiivisen kuvan tästä elokuvasta tai supersankarielokuvista yleisestikin, on hyvä mainita että en laske noita piirteitä huonoiksi elementeiksi tämän tyylilajin elokuvissa. Supersankarielokuvat lukeutuvat itselläni kepeisiin viihde-elokuviin enkä niiltä erikoisemmin edes halua sen suurempaa syvyyttä, tarkoitusta tai merkitystä. Viihdyttävyys itsessään on itseisarvo.

    Pidin tästä elokuvasta. Se on tarinaltaan mukavan mutkaton, sen toiminnalliset kohtaukset ovat toimivia ja elokuvan rytmi on hyvä. Tarinalle annetaan tilaa muotoutua kohden loppuhuipennusta eikä toiminta varasta liikaa huomiota kokonaisuudelta. Mikäli supersankarielokuvat lainkaan kiinnostavat on tämä toimiva omassa lajityypissään.

    Arvosana: 8/10 (IMDB: [simple_tooltip content=”Perustuu 574 470 annettuun ääneen”]7,4/10[/simple_tooltip])